Tulevaisuuden maanjäristyksissä talo kallistelee kuin laiva laineilla, mutta nousee sitten pystyyn. Suurin uhka on, että perintöporsliinit putoavat hyllyltä. Uudelle supermateriaalille on talojen ja siltojen lisäksi käyttöä ihmiselimistön vaurioiden korjaamisessa.

Teksti: Kalevi Rantanen

Tulevaisuuden maanjäristyksissä talo kallistelee kuin laiva laineilla, mutta nousee sitten pystyyn. Suurin uhka on, että perintöporsliinit putoavat hyllyltä. Uudelle supermateriaalille on talojen ja siltojen lisäksi käyttöä ihmiselimistön vaurioiden korjaamisessa.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2010Kaikille, joiden intohimo on seurata materiaalitutkimuksen saavutuksia, tarjoiltiin viime maaliskuussa harvinainen herkkupala. Tohtori Yuuki Tanaka työtovereineen japanilaisesta Tohokun yliopistosta raportoi Science-tiedelehdessä uudesta metalliseoksesta, jossa yhdistyvät kumin ja teräksen hyvät ominaisuudet. Se joustaa – siis muistaa muotonsa – mutta on silti lujaa.Kumi, joka venytetään kaksinkertaiseen pituuteen, palautuu irti päästettynä helposti takaisin alkuperäiseen mittaansa. Tavallisilta metalleilta sen sijaan puuttuu joustavuutta; niiden palautuva venymä on vain prosentin murto-osia.Joustavaa kumirakennetta eivät järistykset vahingoittaisi, mutta ongelmaksi tulee lujuus: kumin vetolujuus jää kymmenen megapascalin paikkeille, kun tavallinen teräs kestää satoja megapascaleita ja vahvimmat teräkset yltävät tuhanteen.

Rauta muuttaa muotonsaJapanilaistutkijoiden kehittämän rautapohjaisen metalliseoksen lujuus ylittää parhaimmillaan tuhat megapascalia, ja sen palautuva venymä on noin 13 prosenttia. Ominaisuuksien salaisuus on rakenteessa.Raudalla, kuten monilla muillakin alkuaineilla, on erilaisia allotrooppisia muotoja. Atomien kytkökset kiteissä vaihtelevat, jolloin myös ominaisuudet muuttuvat. Raudan tärkeimmät allotrooppiset muodot ovat alfa- ja gammarauta. Materiaali saadaan venymään ja supistumaan, jos pystytään hallitusti muuttamaan rautaa alfamuodosta gammamuotoon ja takaisin. Japanilaiset loivat muuntumiskykyisen seoksen lisäämällä rautaan sopivia määriä nikkeliä, kobolttia, alumiinia, tantaalia ja booria. Sitten he muokkasivat seosta erilaisilla termomekaanisilla käsittelyillä.Markkinointiväki ei vielä ole keksinyt seokselle vetävää nimeä. Tutkijat käyttävät lisäaineiden mukaan nimitystä NCATB.

Kuin sveitsiläinen linkkariKahden ominaisuuden, tärkeänkin, yhdistäminen on vielä vähän. Materiaalin kehittäminen muistuttaa kamelin ajamista neulansilmän läpi. Vaatimuksia, joita pitää täyttää, on kymmeniä. Materiaalin on oltava helposti valmistettavissa ja muokattavissa. Sen pitää toimia normaalioloissa. Sen on oltava myrkytöntä, paloturvallista ja säästää ympäristöä. Hinta on saatava tarpeeksi alhaiseksi suhteessa materiaalin ominaisuuksiin.Asiantuntijoiden mukaan japanilaiset tutkijat ovat pitkälle onnistuneet tehtävässään. Texasin yliopiston materiaalitutkijat Ji Ma ja Ibrahim Karaman kommentoivat uutta seosta tuoreeltaan samassa Science-lehden numerossa.  He vertaavat sitä Sveitsin armeijan linkkuveitseen. NCATB-harkkoa voidaan esimerkiksi ohentaa kymmenenteen osaan valssaamalla, mikä valmistuksessa on suuri etu. Kun seos venyy tai supistuu, sen magneettisuus muuttuu samalla voimakkaasti. Tästä seuraa, että materiaalia voidaan tarkkailla ja ohjata magneettikentällä.

Istuu isoon ja pieneen Superelastinen materiaali, joka mukautuu mekaanisiin voimiin, edustaa laajaa adaptiivisten materiaalien ryhmää. Tietenkin tutkimus- ja kehitystyötä on tehtävä vielä vuosia. Tietoa tarvitaan esimerkiksi superelastisuuden pysyvyydestä eli siitä, kuinka suurta määrää kuormitussyklejä materiaali kestää.Superelastista ainetta todella tarvitaan Japanissa, missä maanjäristykset rikkovat siltoja ja rakennuksia. Tutkijat uskovat, että uuden seoksen avulla vahinkoja voidaan merkittävästi pienentää, ellei kokonaan estää.Sovelluksia löytyy myös pienistä kohteista. Kirurgit lujittavat verisuonia sisäpuolelta stenteillä eli verkkoputkilla. Koska NCATB on erittäin lujaa, siitä pystytään tekemään pieni ja ohut verkkoputki, joka mahtuu hankaliin paikkoihin, kuten aivoihin. Materiaalin magneettisuus taas mahdollistaa lujitettavan kohdan tarkkailun: verkkoputki hälyttää, jos suoni uhkaa murtua. Magneettisia ominaisuuksia voidaan hyödyntää erilaisissa kosketuksettomissa mittauslaitteissa samoin kuin uusissa sähkölaitteissa. Mekaanista, esimerkiksi tärinän energiaa voidaan myös muuttaa sähköksi.

Olisiko käynyt Myllysiltaan? Milloin NCATB:tä voi ostaa? Yuuki Tanaka vastaa kysymykseen sähköpostitse: – Uskomme, että rautapohjaiset muistimateriaalit ovat käytössä 5–10 vuoden kuluttua. Kerron tohtori Tanakalle, kuinka Suomessa jää väänsi talvella siltaa. Olisiko mahdollista, että tulevaisuudessa silta vain taipuisi jään alkaessa puristaa ja keväällä sulavesien aikaan palaisi ennalleen? Tanaka toteaa, ettei yksityiskohtia tarkemmin tuntematta uskalla sanoa, miten uusi materiaali toimisi juuri Turun Myllysillassa.– Mutta yleisesti uskomme, että seoksemme sopii myös suomalaisiin siltoihin.Jos Turku materiaalia joskus käyttää, ensikohde lienee jokin muu kuin Myllysilta. Uuden rakentaminen alkaa lokakuussa.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, vapaa tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

 

Ihmemateriaaleilla monta nimeä

– Älykäs. Funktionaalinen. Aktiivinen. Adaptiivinen.– Neljä määritettä tarkoittavat asiallisesti likipitäen samaa: materiaalia, joka reagoi voimakkaasti ja halutulla tavalla ulkoiseen ärsykkeeseen. – Materiaalit voivat olla metalliseoksia, polymeerejä tai komposiitteja. Niitä aktivoidaan esimerkiksi mekaanisesti, sähkö- tai magneettikentällä tai sähkömagneettisella säteilyllä.– Älykäs materiaali on pikemmin myyntikäsite kuin tekninen termi. Äly piilee rakenteessa tai laitteessa, johon materiaali kuuluu.

Aktiivinen materiaali sopii moottoriin ja lihakseen

– Muistimetallit muuttavat muotoaan lämpötilan mukaan. Tunnetuin muistimetalli on nikkelin ja titaanin seos Nitinol, jota on käytetty1960-luvulta alkaen liittimissä, kirurgien välineissä ja robottien toimielimissä.Muistimetalli-nimitys on epätarkka. Lämpötilaan voimakkaasti reagoiva Nitinol nimettiin aikanaan muistimetalliksi. Myöhemmin on tullut uusia muistiseoksia, metallisia ja muita, jotka reagoivat myös magneetti- ja sähkökenttiin sekä mekaanisiin vaikutuksiin. – Pietsosähköiset materiaalit muuttavat muotoaan sähkökentän vaikutuksesta tai synnyttävät puristettaessa sähkökentän. Pietsot ovat vanha materiaaliryhmä, jolle keksitään yhä uusia sovelluksia. Nykyään tutkitaan paljon ihmisen liike-energian muuttamista sähköksi pietsoelementtien avulla sekä äänen ja muun värähtelyn vaimentamista. Pietsot sopivat esimerkiksi turvavöihin. Auton penkkiin upotettu pietsoelementti tunnistaa, että ihminen istuu päälle. Elementti viestii turvatyön kanssa, ja vyö alkaa piipittää, ellei istuja kiinnitä sitä.– Magnetostriktiiviset materiaalit muuttavat muotoaan magneettikentän vaikutuksesta. Jos ominaisuus on erityisen voimakas, puhutaan magneettisista muistimetalleista eli MSM-materiaaleista.Suomalainen yritys AdaptaMat valmistaa nikkelin, mangaanin ja galliumin seosta, joka venyy magneettikentässä 50 kertaa enemmän kuin perinnäiset magnetostriktiiviset materiaalit. Materiaalin kehittivät Teknillisen korkeakoulun tutkijat Kari Ullakko ja Ilkka Aaltio 1990-luvulla. Käyttökohteita ovat erilaiset lineaarimoottorit, venttiilit, pumput, kiinnittimet, robottien ja vibraattorien osat, porat ja kaiuttimet.– Sähköreologiset nesteet jäykistyvät sähkökentässä, magnetoreologiset nesteet taas magneettikentässä. Molemmille löytyy käyttöä kytkimistä ja vaimentimista. – Sähköaktiiviset materiaalit muuttavat muotoaan sähköisen jännitteen vaikutuksesta. Näiden polymeerien uskotaan sopivan muun muassa tekolihasten rakennusaineeksi.– Aukseettiset materiaalit kasvattavat poikkileikkaustaan venytettäessä. Näistä energiaa absorboivista materiaaleista voidaan tehdä esimerkiksi moottoripyöräilijän pukuun iskua vaimentavia osia.– Kromogeeniset materiaalit muuttavat väriään ulkoisen ärsykkeen takia. Muutoksen voi aiheuttaa lämpötila, valo, sähkövirta, happamuus, kitka tai paine. Käyttökohteita on paljon. Ikkuna muuttaa väriään ja säästää energiaa, ja voi myös  kuvitella talviverhot, jotka muuttuvat kesäverhoiksi. Väriään vaihtavia vaatteita on jo markkinoilla.

Magneettinen naula venyttää luuta

Uuden suomalaisidean ansiosta raajan venyttäminen muuttuu, jos ei nyt ihan miellyttäväksi, niin ainakin vähemmän kivuliaaksi.

Adaptiivisten materiaalien sovelluksia kehitetään innokkaasti myös Suomessa. Hyvä esimerkki on luunvenytin, jota vielä vähän aikaa sitten pidettiin scifitavarana.Sairauden, onnettomuuden tai epämuodostuman takia raajaa pitää joskus venyttää. Perinnäiset venytyslaitteet tuovat mieleen tarinat keskiajan kidutushärveleistä. Ihon ja lihaksen läpi lyödään luuhun piikkejä, jotka kiinnitetään ulkoiseen kehikkoon. Kuten arvata saattaa, hoito on kivuliasta. Lisäksi piikin ja ihon kosketuskohta tulehtuu helposti. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu ja Orton-säätiö ovat yhdessä kehittäneet magneettisen venyttimen, joka helpottaa potilaan elämää. Kirurgit asentavat luuhun naulan, jota venytetään magneettikentässä. Samalla venyy luukin.Potilas sujauttaa jalkansa muutaman kerran päivässä magneettilaitteeseen, jota voi käyttää kotisohvalla leväten. Luuta kasvatetaan niin hitaasti, että potilas ei tunne kipua. Kun uutta luuta on kasvanut tarpeeksi, kirurgit poistavat naulan.Tutkimuksesta versonut yritys Synoste kertoo aloittavansa kliiniset kokeet mahdollisesti jo tänä vuonna. Tutkijoiden mukaan samalla tavoin voidaan hoitaa esimerkiksi skolioosia eli oikaista kieroutunutta selkärankaa ja yleensäkin korjata luustoa. Ehkä dramaattisin tutkittavista sovelluksista on vastasyntyneen lapsen pääkopan uudelleenmuotoilu. Vauvan epämuodostunut kallo saadaan korjattua magneettisen materiaalin ja magneettikentän avulla.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018