Voit käyttää vilautuskorttia, kännykkää tai ihonalaista sirua. Vai kaivatko sittenkin kukkarosta kolikoita?

Teksti: Kalevi Rantanen

Voit käyttää vilautuskorttia, kännykkää tai ihonalaista sirua. Vai kaivatko sittenkin kukkarosta kolikoita?

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2011Kassat katoavat Venäjän kaupoista 3–5 vuodessa, lupaa Anatoli Tsubais, nykyinen valtiollisen nanoteknologiayrityksen Rusnanon pääjohtaja, entinen poliitikko ja varapääministeri. Kaupan portti rekisteröi ostokset, ja asiakas maksaa sirukortilla, joka lukee langattomasti tavaroiden radiotaajuus- eli rfid-tarrat. Rusnano, tietotekniikkayhtiö Sitronics ja kauppaketju X5 Retail Group aikovat avata ensimmäisen tällaisen myymälän ensi vuonna. Bergenin yliopiston tietotekniikan professori Kai A. Olsen sanoo, että ensimmäinen käteisvapaa maa voi kuitenkin olla Norja. Kuulostaa kovin optimiselta, mutta selvää on, että maksamisen tekniikka uudistuu kaikkialla.

Visio jo 1960-luvultaKauppa ilman käteistä on vanha idea. Vuonna 1967 ilmestynyt kirja Tietokoneko kaikille kertoi, että ”lähitulevaisuudessa kenties toteutuu sellainen – – tietojenkäsittelyn sovellutus kuin automatisoitu tavaratalo”. Kirja kuvasi automaattikauppaa näin: ”Valintamyymälän pöydillä ja tavarakoreissa olisi tavaran ohella myös reikäkortteja, joihin olisi lävistetty myyntiyksikköä vastaava hinta, ja asiakas tavaraa poimiessaan ottaisi – – niin monta tällaista hintakorttia kuin hän olisi ottanut tavarayksiköitä. Poistuessaan tavaroineen hän jättäisi reikäkortit ja oman reikäkortin muotoisen luottokorttinsa reikäkortinlukijaan ja saisi tietokoneen tulostamana laskun.”Jos vaihdamme reikäkortin tilalle viivakoodit ja sirut, saamme älykaupan, jollaista esimerkiksi saksalainen Metro AG on kokeillut Real-kauppaketjussaan vuodesta 2003. Helposti eroon rahastaRealin älykaupassa asiakas liikkuu niin sanotun mobiilin kauppa-avustajan kanssa. Se voi olla asiakkaan oma älypuhelin, johon on ladattu tarpeellinen ohjelma, tai erillinen laite, jonka saa lainata kaupasta. Asiakas lukee laitteella tavaroiden viivakoodit. Tiedot hinnoista kertyvät näytölle, jolloin voi helposti seurata rahan menoa. Kerättyään tavarat asiakas menee maksuasemalle. Loppusumma ja muut tiedot ilmestyvät näyttöön. Tarvitsee vain painaa nappia, ja ostokset on maksettu. Tekniikka paranee koko ajan. Viivakoodien tilalle tulee rfid-tarroja, joita voi lukea pienen matkan päästä langattomasti. Maksaa voi vilauttamalla korttia tai kännykkää lukijan edessä, pin-koodia näpyttämättä. – Maksaminen tulee helpommaksi ja lakkaa olemasta erillinen toiminto, tiivistää kehityssuunnan Päivi Pelkonen, sähköisestä asioinnista ja maksuliikkeestä vastaava johtaja Finanssialan Keskusliitossa. Tarjolle halpaa virtuaalitavaraaKehityksen merkittävimmät seuraukset saattavat kuitenkin toteutua muualla kuin ruokakaupassa, ennustaa Taloustieteen professori Robert Shiller Yalen yliopistosta. Kun sähköisen maksamisen kustannukset putoavat sentin murto-osiin, verkossa voi myydä tekstiä, ääntä, kuvaa, videota, pelejä ja erilaisia virtuaalisia palveluja myös pieninä annoksina. Tulee mahdolliseksi myydä erittäin halpoja tuotteita erittäin monille. Talous taas on aina hypännyt uudelle tasolle, kun edullisia massatuotteita on saatu markkinoille. Ennen kaikkea helpottuu tiedon myynti ja ostaminen. Shillerin mukaan kolikoiden keksiminen mullisti yhteiskuntaa, koska tuli kannattavaksi myydä kirjoja ja opetusta. Osittain kevyen maksuvälineen ansiosta Lähi-itä ja Kiina nousivat kulttuurikehityksen kärkeen. Ihonalaista sirua kokeiltiin joEntä mitä tulee sirukorttien ja älykännyköiden jälkeen?Välähdys tulevaisuudesta saattoi olla tapahtumasarja, joka sattui vuonna 2004. Silloin Applied Digital Solutions -niminen yritys sai Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n hyväksynnän tunnistesirulle, joka asennetaan ihmisen ihon alle. Siru sisälsi henkilö- ja terveystietoja, mutta muutakin käyttöä ideoitiin. Eräs Barcelonan yökerho kokeili sitä kulunvalvonnassa. Vip-alueelle pääsi heilauttamalla kättään portilla. Applied Digital Solutions uskoi, että siru menisi hyvin kaupaksi. Vilautettavissa maksuvälineissä on nimittäin tietoturvaongelma. Jos kortti tai kännykkä varastetaan, rahat menevät saman tien, koska käyttö ei vaadi pin-koodia. Siksi maksettavat summat on tavallisesti rajoitettu pieniksi ja laite vaatii pin-koodin muutaman maksukerran jälkeen.Ihonalaisen sirun avulla henkilöllisyyden varastamista voisi vaikeuttaa merkittävästi. Maksaminen onnistuu vain, jos sirun ja maksuvälineen tiedot täsmäävät. Sirun uskottiin siis kelpaavan; olivathan amerikkalaiset jo tottuneet siruttamaan lemmikkieläimiäänkin. Toisin kävi. Jostain syystä kuluttajat ajattelivat, että ihminen on eri asia kuin kissa tai koira, ja kieltäytyivät sirusta. Niinpä yritys, nykynimeltään PositiveID, alkoi keskittyä verensokeria mittaaviin ja muihin lääketieteellisiin siruihin. Ehkä niistä joskus kehittyy maksuvälineitä. Kun ihmiset tottuvat ensin terveyssiruihin, myös muiden sovellusten omaksuminen voi helpottua.Kaukaisessa tulevaisuudessa näppäimistökin pystytään ehkä sulauttamaan ihoon. Näin syntyisi aito kyborgilompakko.Iskeekö käteinen takaisin?Tulevaisuutta ennustaessa pitää kuitenkin varautua siihen, että kehitys kulkee eri tavoin tai ainakin vivahteikkaammin kuin miltä nyt näyttää. Sähköraha valtaa alaa, mutta katoaako käteinen kuitenkaan? Saksalaisen älykorttiyrityksen Giesecke & Devrientin johtaja Holger Ziegler kertoi viime vuonna Rahapajan 150-vuotisjuhlassa, että käteisen määrä on lisääntynyt. Setelistö on kasvanut neljä prosenttia vuosittain. Vaikka korttimaksaminen yleistyy, rahan kokonaistarve kasvaa niin paljon, että käteistä tarvitaan samaan aikaan lisää. Ehkä sete­lien kahina ja kolikoiden kilinä miellyttää niin, että kouriintuntuvaa rahaa halutaan pitää vir­tuaalivarallisuuden rinnalla.  Aalto-yliopiston opiskelijat ovat vastanneet tarpeeseen. He ovat ideoineet älykolikon, jossa on itsepuhdistuva pinta, led-valaistus sekä energian keruu- ja talteenottojärjestelmä.

Uusia tapoja maksaa ilman käteistä

Tavaroita kerätessään ostaja lukee hinnat mobiililaitteella viivakoodeista tai rfid-tarroista, kaupasta lähtiessään hän maksaa nappia painamalla automaattisella maksuasemalla. Jo käytössä.

Ihon alle on istutettu kyborgilompakko: siru, joka varmistaa henkilöllisyyden ja toimii maksuvälineena. Ehkä tulossa.

Palstan pitäjä Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.