Hypnoosi oli pitkään huonossa huudossa, mutta nykyään sitä pidetään pätevänä hoitona, josta hyötyvät erityisesti kipu-, pelko- ja astmapotilaat. Hypnoosi voi myös auttaa rikoksen todistajaa muistamaan enemmän.


TEKSTI:Hannu Lauerma

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hypnoosi oli pitkään huonossa huudossa, mutta nykyään sitä
pidetään pätevänä hoitona, josta hyötyvät erityisesti kipu-, pelko- ja astmapotilaat.
Hypnoosi voi myös auttaa rikoksen todistajaa muistamaan enemmän.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2002




Hypnoosi tuo monelle mieleen taskukelloa heiluttavan herrasmiehen, joka saattelee potilaansa transsiin unettavalla puheella. Joku taas muistaa takavuosien tv-taikurin, jonka kerrottiin saavan studioyleisön tekemään temppuja jopa vastoin omaa tahtoaan.

  tunnelmallinen elokuvamusiikki, hyvä kirja, leppeä kesämaisema tai pilkkiavantoon tuijottaminen. Näistä hypnoosi eroaa vain siinä, että hypnoosissa terapeutti ja potilas yhdessä päämäärähakuisesti ja ammatillisesti keskittävät potilaan huomion tiettyihin seikkoihin.

Ei unessa vaan transsissa valveilla

Toisin kuin usein ajatellaan hypnoosi ei ole unta. Kokemuksellisesti se voi muistuttaa unen rajamailla olemista, mutta aivosähkökäyrä on samanlainen kuin valveessa. Itse kokemus ei ole pelottava eikä välttämättä edes erityisen jännittävä.

Tyypillinen hypnoosihoitoistunto alkaa valmistelevalla keskustelulla. Kun ilmapiiri on otollinen ja yhteiset tavoitteet ovat selvillä, lääkäri tai muu hypnoosin hallitseva terveydenhuollon ammattilainen pyytää potilasta esimerkiksi hengittämään syvään, tuijottamaan kynänsä kärkeä ja eläytymään siihen, mitä kuulee. Useiden mieleenjohdatusten eli suggestioiden jälkeen ihminen menee transsiin. Sen aikana kehittyvät mielikuvat, jotka ovat hypnoosihoidon ydin.




9 väärää luuloa



Väite 1: Kuka tahansa on hypnotisoita-vissa.


Totuus: Kaikki eivät ole, ja vain pieni osa menee syvään transsiin. Hypnoti-soituminen vaatii yleensä vapaaeh-toisuutta. Kielteinen suhtautuminen hait-taa asiaa.

Väite 2: Herkkäuskoisia on tavallista helpompi hypnotisoida.


Totuus: Persoonallisuus ei vaikuta alt-tiuteen. Olennaista on halukkuus.

Väite 3: Hypnoosi on vaarallista.


Totuus: Se on useimmiten hyvin vaara-tonta. Sitä, kuten suggestiivisia menetel-miä yleensä, voidaan kuitenkin käyttää myös ihmisten manipulointiin ja muihin eettisesti kyseenalaisiin tarkoituksiin.

Väite 4: Hypnoosi ja uni ovat sama asia.


Totuus: Eivät ole. Hypnotisoitu on valveilla, vaikka ulkopuoliset äänet tai mielikuvat eivät juuri häiritse. Kokemuk-sena hypnoosin syvä rentoutuminen voi kuitenkin muistuttaa unta.

Väite 5: Ihminen unohtaa, mitä hänelle tapahtui hypnoosin aikana.


Totuus: Hypnoosin aikaiset tapahtumat katoavat muistista hyvin harvoin.

Väite 6: Hypnotisoidulta katoaa puhe-kyky.


Totuus: Syvässä transsissa puhe saattaa olla hidasta ja epäselvää. Siksi joskus on parempi viestiä ennalta sovituin käsimerkein. Yleensä keskus-teleminen on kuitenkin mahdollista.

Väite 7: Hypnotisoija voi pakottaa ihmisen tekoihin, joihin tämä ei muuten ryhtyisi.


Totuus: Hypnotisoitu kykenee täysin sanomaan ei tai keskeyttämään istunnon.

Väite 8: Hypnoosiin voi jäädä.


Totuus: Hypnotisoitu havahtuu väistä-mättä viimeistään silloin, kun hänen rakkonsa täyttyy.

Väite 9: Hypnotisoitu muistaa valokuva-maisen tarkasti menneet tapahtumat.


Totuus: Menneet tapahtumat, kuvitel-mat, pelot ja toiveet saattavat sekoittua.


Tutkimus on kirkastanut maineen

Hypnoosi on ilmiönä ikivanha. Ihmisen perustaipumusta reagoida suggestioihin käytettiin jo samanistisissa kulttuureissa 40 000 vuotta sitten. Myös uskonnollisten kertomusten maininnat rampojen ihmeparanemisesta ja veden muuttumisesta viiniksi muistuttavat suuresti ilmiöitä, joita saadaan aikaan hypnoosissa.

Tieteellisen pohjan epävarmuus ja alalla vaikuttaneet maallikot, ns. lavahypnotisoijat, pitivät kuitenkin hypnoosin syrjässä länsimaisen lääketieteen valtavirrasta. Nykyään monissa maissa hypnoosia saavat harjoittaa vain terveydenhuollon ammattilaiset. Suomessa sitä kuitenkin voi edelleen markkinoida kuka hyvänsä.

  Tutkijoiden avuksi on tullut mm. positroniemissiotomografia, PET-kuvaus, jolla voidaan jäljittää esimerkiksi hermovälittäjäaineiden liikkeitä ja verenkiertoa.

Aivojen toiminta muuttuu

  Tätä se onkin, mutta juuri hypnoottiseen rentoutumiseen liittyvä eläytyminen aiheuttaa huomattavia muutoksia aivojen toimintaan, kuten aistimuksiin. Tila poikkeaa selvästi pelkästä intensiivisestä kuvittelusta.

Kuvauksilla on osoitettu, että hypnoosissa aivot tavallaan huijataan uskomaan kaiken olevan niin kuin sanotaan. Kun hypnoosiin vaipuneelle ihmiselle esimerkiksi näytetään mustavalkoista valokuvaa ja väitetään sitä värilliseksi, molempien aivopuoliskojen värinäköalueet aktivoituvat. Pelkkä värien näkemisen kuvittelu saa aikaan muutoksia vain oikeassa aivopuoliskossa. Kuuloärsykkeiden käsittelyn taas tiedetään muuttuvan jo aivorungossa, ei vasta korkeammilla kuuloalueilla aivokuoressa.

Hypnotisoitu ihminen kykeneekin uppoutumaan käsiteltävään tilanteeseen ja sulkemaan ulkoiset ärsykkeet pois tajunnastaan.

Kivut katoavat, pelot helpottavat

Hypnoosihoidon tehoa on tutkittu vertailemalla sitä muihin hoitoihin. Useissa sairauksissa se toimii siinä missä muukin tehokkaaksi todettu lääketieteellinen hoito. Hypnoosi tepsii mm. synnytyskipuihin ja syövän ja muiden pitkäaikaissairauksien aiheuttamiin särkyihin. Vaikutus on parhaimmillaan morfiinia voimakkaampi.

Koska mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti tahdosta riippumattomiin elintoimintoihin, kuten paksusuolen liikkeisiin, hypnoosi saattaa lievittää toiminnallisia vatsavaivoja. Niin ikään se voi auttaa unettomuuteen ja unissakävelyyn.

Hypnoosista ovat saaneet helpotusta monet astmaatikot ja ihotautipotilaat, ja sillä on hoidettu menestyksellisesti lento-, synnytys- ja hammaslääkäripelkoa. Erityisen hyvin hypnoosi sopii yliherkkään nielurefleksiin, ns. yökkäykseen, joka hankaloittaa esimerkiksi hampaan paikkaamista. Hypnoosi voi parantaa myös psykoterapian tehoa.

Läskiin ja tupakkaan toiset konstit

Hypnoosi-istunnoista ei toistaiseksi ole tutkimuksin osoitettu olevan hyötyä niille, jotka haluavat päästä eroon liikakiloista, tupakasta, alkoholista tai huumeista, vaikka jotkut kokevatkin niistä hyötyneensä. Tupakoitsijoille ja laihduttajille voikin suositella hypnoosia edullisempaa suggerointia: keskinäistä vedonlyöntiä. Ainakin rahat säästyvät terveelliseen kasvisruokaan tai kiistatta tehokkaaseen nikotiininkorvaushoitoon.

Myös silloin, kun pulmana ovat toistuvat päänsärkykohtaukset, yksinkertaiset rentoutustekniikat saattavat olla hypnoosia käytännöllisempi ratkaisu.

Hypnoosi ei saa koskaan olla lääkärin ainoa hoitovaihtoehto. Siihen ei pidä turvautua, mikäli parempia hoitoja on tarjolla. Vaarallisinta on hoitaa todellisuudentajunsa menettänyttä, vainoharhaisuuteen taipuvaista tai syvästi masentunutta potilasta, joka kokee, että hypnoosi on hänen viimeinen mahdollisuutensa.

Vaikutusmekanismi epäselvä

Ihmisen reaktiot suggestioihin ja suggeroinnin aiheuttamat aivotoiminnan ja aistimusten muutokset ovat hypnoosihoitojen perusta. Tarkka vaikutusmekanismi on kuitenkin epäselvä.

Parhaiten tunnetaan hypnoosin kyky lievittää kipua. PET-kuvat osoittavat, että suggestiot vaimentavat kipuaistimuksiin osallistuvien aivokuoren alueiden toimintaa. Neurofysiologiset tutkimukset taas paljastavat, että muutoksia tapahtuu myös selkäytimessä.

Hypnoosin lievittävä vaikutus astmaan ja joihinkin ihotauteihin on liitetty immuunijärjestelmän muutoksiin, mutta vakuuttava tieteellinen näyttö puuttuu.

Hoidon koettu teho voi lopulta johtua monista syistä. Osan "paranemisista" selittävät hypnoosin jälkeinen hetkellinen hyvänolontunne, sairauksien luontainen paranemistaipumus ja aaltoileva taudinkulku.

Syntyy muistoja ja valemuistoja

  valemuistot.

Ihmisen muisti ei toimi videonauhurin tapaan. Muistikuvat eivät ole muuttumattomia tallenteita. Meillä on luontainen taipumus paikata muistin aukkoja ja huomaamattamme sekoittaa joukkoon toiveita ja myöhempiä havaintoja.

Hypnoosi voimistaa muistikuvien värittymistä. Lopulta ihminen itsekään ei tiedä, mikä on totta, vaan uskoo valemuistoihinsa.

Tämä hankaloittaa hypnoosin hyödyntämistä rikostutkinnassa, jossa kaivattaisiin yksityiskohtaisia silminnäkijähavaintoja. Todistajanlausunnoilla tehdyissä kokeissa asiantuntijat eivät ole kyenneet erottamaan, mikä lausunnoissa on totta, mikä tahallista valehtelua, muistiaukkojen täytettä tai hypnoosissa syntyneitä valemuistoja.

Poliisi hyödyntää johtolankoina

Valheellisten muistikuvien takia poliisi käyttää hypnoosia lähinnä esitutkinnassa, puolueettomiksi arvioitujen todistajien ollessa siihen halukkaita. Esimerkiksi murhaajan jäljille voidaan päästä, jos satunnainen silminnäkijä pystyy palauttamaan mieleensä ohi ajaneen auton rekisterinumeron. Hypnoosissa syntyneet muistikuvat eivät kuitenkaan kelpaa itsenäisiksi todisteiksi vaan ainoastaan johtolangoiksi riippumattomien todisteiden hankkimiseen.

Asianosaiselta, esimerkiksi epäillyltä, hypnoosissa saadut lausunnot ovat erityisen alttiita valemuistoille. Ne eivät kelpaa todisteeksi syyttömyydestä tai syyllisyydestä. Joskus sitkeät valemuistot saattavat suuresti haitata paitsi tapahtumien oikeudellista selvittelyä myös epäillyn myöhempää sopeutumista yhteiskuntaan.

  dosenttina Turun yliopistossa ja sivutoimisena yksityislääkärinä. Hän on Tieteellinen hypnoosi ry:n varapuheenjohtaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla