Ihmismieli on tunnetusti erehtyväinen, mutta kun opettelet ajattelemaan omaa ajatteluasi, alat ymmärtää, milloin kannattaa luottaa järkeen, milloin vaistoon, ja osaat tehdä parempia päätöksiä.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Kalevalan alkulause "Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi" on kuin suoraan neurotieteen uusimmista päätelmistä: paras päätös varsinkin suuressa asiassa vaatii sekä tunnetta että järkeä ja tunne saa jopa johtaa.

Vielä 1980-luvun alussa tutkijat uskoivat, ettei tunteilla ollut lainkaan järkeä vaan niistä oli päätöksiä puntaroidessa pikemmin haittaa kuin hyötyä. Sitten tunnetun yhdysvaltalaisen neurologin Antonio Damasion vastaanotolle saapui potilas, jonka aivokuoresta otsalohkon kupeesta oli leikattu pieni kasvain. Potilas toipui, mutta ei enää osannut tehdä päätöksiä, vaikka hänen älyssään ei ollut mitään vikaa. Loputon pähkäily, järkeily ja jahkailu tuhosi hänen kykynsä elää normaalia elämää. Kun potilasta testattiin valheenpaljastuskokeissa, kävi ilmi, että hänen kykynsä tuntea oli tuhoutunut. Mikään ei hetkauttanut häntä.

Damasio päätteli, että tunteet ovat olennainen osa inhimillistä päätöksentekoa. Näin syntyi myös käsite tunneäly ja päätöksenteon tutkimuksen johtoajatus: aivot, jotka eivät tunne, eivät myöskään osaa päättää. Nykytiedon valossa tämäkään ei vielä riitä.


Salli aivoillesi konferenssi

Tähtipelaajaksi on noussut kyky kuunnella omien aivojen aivoituksia päätöksiä tehtäessä. Kalifornian Berkeleyn yliopiston psykologi Philip Tetlock väittää, ettei ihminen edes pysty hyödyntämään älyään, elämänkokemustaan tai vaistoaan, ellei hän tutki ahkerasti oman ajattelunsa prosesseja, siis sitä, miten milloinkin päätyy tai on päätynyt ratkaisuihinsa.

Kun ihminen sallii aivoilleen sisäisen konferenssin - joka voi äityä melkoiseksi väittelyksi - hän oppii nappaamaan siitä parhaat päätökset. Tätä menetelmää voi verrata vaikkapa poliitikkojen vaalikeskusteluun, jota kuuntelemme mutta johon emme puutu. Me keräämme osallistujien eriävistä käsityksistä tietoa voidaksemme päättää, ketä lopulta äänestämme.

Virhepäätökset masentavat, mutta nykytutkimuksen perusteella kukaan ei ole tuomittu möhlimään kerta kerran jälkeen. Ihmisaivot ovat kuin orgaaninen tietokone, joka pystyy jatkuvasti parantamaan työskentelyään. Menestynein päättäjä, olipa kyseessä ammattiurheilija, lentokoneen miehistö, leikkaussalin tiimi, mestaritason pokerihai tai kuka tahansa meistä, ei erehdyttyään tai töpättyään vaivu epätoivoon, vaan tutkii jatkuvasti huonoja tai suorastaan vääriä päätöksiään saadakseen selville, miten olisi voinut ne välttää. Tutkijat kutsuvat tätä jälkipuintia metakognitioksi.


Harjoitus tekee mestarin

Tiedät harjoittelevasi metakognitiota, kun väärään ratkaisuun päädyttyäsi et enää sanokaan "Tein, minkä pystyin" vaan "Nyt teen kaikkeni saadakseni selville, mikä meni pieleen".

Jälkipuinnin palkintona emme enää ole vaistojemme vietävissä, vaan osaamme ohjata niitä kuin ratsastaja hevostaan. Opimme tunnistamaan, milloin päätöksissä kannattaa luottaa ennen kaikkea vaistoon, milloin jättää sen viestit sikseen ja tukeutua järkeen.

- Metakognition suurin hyöty on se, että seuraavalla päätöskerralla hermosolut tietävät, miten pitää toimia, sanoo yhdysvaltalainen aivotutkija ja tiedetoimittaja Jonah Lehrer. Aktiivisesta ajatustyöstä näet jää hermoverkkoon muistijälki, mihin kaikki oppiminen perustuu.

Lehrer on kerännyt tuoreeseen How We Decide -kirjaansa tutkimuksen uusimmat sovellukset ja runsaasti neuvoja, miten meistä kaikista voi tulla parempia päättäjiä. Nuori tutkija keksi aiheensa ruokakaupassa yrittäes¬sään valita aamiaismuroja tarjonnasta, joka oli räjähtänyt käsiin pitkän ulkomaillaolon aikana.
Lehrer tiivistää aivojen ja päätöksenteon suhteen näin: - Ihmismieli on vajavainen, mutta mitä paremmin tunnemme aivojemme toimintatavat, sitä paremmin osaamme käyttää aivojamme ja jopa voittaa ne oveluudella.


Päihitä aivojen vajavuus

Se, miltä meistä kulloinkin tuntuu, on lopputulos työstä, jolla tunneaivot pilkkovat, möyhentävät, vertailevat ja erittelevät isot, tuntemattomat tietoköntit tunteiksi. Niin upeaa ja monitasoista kuin tunneaivojen työskentely onkin, niillä on myös kelmit puolensa, jotka ovat paitsi muinaisia myös muuttumattomia. Nämä primitiiviset toiminnot muistuttavat, että ihminenkin on vielä osittain eläin ja sellaisena pysyy.

Suurimpia puutteitamme on se, että tunneaivomme ovat ikään kuin jämähtäneet kokemaan menetykset aina voimakkaampina kuin voitot, vaikka aivoilla ei ole mitään järkevää syytä kohdella niitä eri tavoin. Tutkijat kutsuvat tätä muinaista vaistoa häviökammoksi. Sen vuoksi me yritämme ratkaisuissamme pelata varman päälle. Häviökammoa podemme myös silloin, kun yksi kielteinen kommentti työpaikan palautekokouksessa jäytää mielessä ja kymmenen myönteistä unohtuu.

Ainoastaan ihmiset, joilta aivovamma on tuhonnut kaikki tunteet, ovat immuuneja häviökammolle. Tutkijat sanovatkin, että ainoa tapa välttää häviökammo päätöksenteossa on hyväksyä se tunneaivojen prosessin osaksi. Niin sen viestit voi tarvittaessa sivuuttaa tai käyttää hyväkseen.

Pikakurssi parempiin päätöksiin




Järkeile kaikki yksinkertainen

On tarpeetonta kuormittaa aivoja sotkemalla päätöksentekoon tunteet, kun ongelma on yksinkertainen eli sisältää niin vähän muuttujia, että paras ratkaisu syntyy järkeillen. Vaikka tutkijat ovat hiukan eri mieltä siitä, kuinka monta tiedonjyvää tai muuttujaa järkiaivot eli otsalohkon etumaisimmat osat pystyvät kerrallaan käsittelemään, keskiarvo on ainoastaan neljä.

Kaikki omenaporat ovat jotakuinkin samanlaisia, joten hinta on paras päätöksenteon määrittäjä. Kun näin on, järkiaivot ratkaisevat asian valitsemalla halvimman. Yhtä lailla kaikki kolajuomat ovat jokseenkin samanlaisia, halpa viini on jopa tutkitusti usein yhtä hyvää kuin kallis ja Helsingin vesijohtovesi voittaa testitulosten mukaan ranskalaiset pullovedet. Tätä menetelmää käyttäen selviät ruoka- ja juomaostoksista ennätysajassa ja rahaa säästäen.


Alista impulssit kontrolliin

Vaikka eläisit kuinka järkijohtoisesti, tunteet tunkevat mukaan - jopa kauppareissulle. Kun tunnet vetoa tiettyyn mansikkahilloon, etuotsalohko on yhdistänyt aivojen muinaisissa osissa, kuten aivorungossa ja mantelitumakkeessa, syntyneet tunteet tietoiseen ajatteluun ja viestii: "Hyvä valinta, käy kiinni."

Kun olet tekemässä ratkaisua tunneimpulssin varassa mutta haluat varmistua päätöksestäsi, alista se järkiosaston tarkistettavaksi, vähän samaan tapaan kuin alakoulussa tarkistit laskutehtävän. Tunteiden järkeily on hyväksi, sillä tunneaivoihin ei kannata luottaa sokeasti. Niillä on näet tapana hätiköidä.

Jos olet joutumassa vaateliikkeen "Kahdet farkut yhden hinnalla" -koukkuun mutta impulssia järkeillessäsi huomaat, ettei sinulla ole varaa yksiinkään seuraavan kuukauden budjetin kärsimättä, jätät ostoksen väliin ja poistut kaupasta päätökseesi tyytyväisenä.


Tärkeissä luota tunteeseen

Mitä merkityksellisempi päätös on elämänlaadun kannalta, sitä suurempi päätösvalta kannattaa antaa tunteille. Tärkeissä päätöksissä on aina enemmän muuttujia kuin järkiaivot pystyvät käsittelemään. Sääntö on: ajattele vähemmän, anna tunteiden viedä.

Tämän tieteellisen oivalluksen koki Amsterdamin yliopiston psykologi Ap Dijksterhuis omissa autokaupoissaan. Hän yritti tehdä päätöksen vertailemalla mutta huomasi pian, ettei kyennyt käsittelemään kaikkea tietoa, sillä muuttujia, pelkästään eri automerkkejä, oli liikaa. Dijksterhuis pohti: entä jos puhdas järkeily johtaakin näin monimutkaisessa ja tärkeässä asiassa huonompaan tai jopa väärään ratkaisuun kuin tunteiden kuuntelu?

Dijksterhuis tutki ajatustaan testiryhmillä, joiden piti järkeilemällä päättää autosta tai kodinsisustuksesta, kun muuttujia oli reilusti, 8-12. Kun etuotsalohko ei pystynyt käsittelemään näin monipolvista ongelmaa, se yritti yksinkertaistaa ratkaisun vain yhteen tiedonjyvään, joka saattoi olla niinkin triviaali kuin väri. Lisäksi kävi ilmi, että mitä pitempään testaajat pähkäilivät päätöstään, sitä tyytymättömämpiä he olivat ratkaisuunsa.


Hyvällä tuulella oivallat

Tutkija Mark Jung-Beeman on osoittanut, että vaikeat tehtävät, joissa onnistuminen vaatii myös tunteista kumpuavaa oivallusta, ratkeavat helpommin hyvällä tuulella kuin kiukkuisena tai masentuneena. Kun etuotsalohkon ei tarvitse pohtia huonon tuulen syitä, siltä vapautuu kapasiteettia itse ongelmaan.


Tiedät enemmän kuin tiedät

Elämä on epäluotettava kumppani alituisine yllätyksineen, joiden ratkaisuun heittäydymme useimmiten tunteillamme, vaiston varassa. Nyt tutkijat kuitenkin sanovat, että usein vaistoratkaisut perustuvat sittenkin aiemmin hankkimaamme kokemukseen samanlaisesta tai samankaltaisesta tilanteesta, vaikka se näyttäisikin täysin uudelta.

Sain tästä omakohtaisen kokemuksen keväällä, kun pyöräilin ilman kypärää kotikaupunkini keskustassa ja pysäköidyn auton ovi avautui yllättäen ajoreitilleni vain muutaman metrin ja sekunnin päässä. Tiesin törmääväni oveen.

Kun törmäys oli tapahtunut, olin yhä jotenkin jaloillani kädet ohjaustangolla enkä tajuttomana kadulla. Luulin olleeni vain onnekas, mutta kun sitten puin onnettomuutta edeltäneitä sekunteja, ymmärsin ratkaisseeni uhkaavan tilanteen kahden aiemman, vuosien takaisen kokemuksen perusteella.

Ensimmäisessä äkkitilanteessa jarrutin niin rajusti, että pyörä pysähtyi kuin seinään ja lensin ohjaustangon yli ojaan. Toisessa auto lähti luisuun jäätikköisellä tiellä. Sain sen hallintaan vain löysäämällä jarrua ja keskittymällä ohjaamiseen. Näin toimin myös pyöräonnettomuudessa: en jarruttanut lainkaan vaan keskityin pysymään pystyssä. Aivoni olivat tehneet oikean päätöksen kokemuksen perusteella.


Vältä liiallista varmuutta

Mikään ei ole vaarallisempaa kuin liiallinen varmuus, uskovat tutkijat. - Jos estämme pään sisäisen debatin, hermosolujen kaipaama väittely jää syntymättä ja aivoissa vallitsee keinotekoinen konsensus, Jonah Lehrer muistuttaa.

Liiallisen varmuuden tuottamat väärät ratkaisut ilmenivät Philip Tetlockin johtamassa kokeessa, johon osallistui politiikan asiantuntijoita. Ennustukset menivät sitä pahemmin metsään, mitä johdonmukaisemmin asiantuntijat sortuivat "varmuuden syntiin", siis sulkivat tietoisuudestaan kokonaan sen mahdollisuuden, että saattaisivat sittenkin olla väärässä.

 Liiallisen varmuuden vaaran välttää parhaiten siten, että hyväksyy kilpailevat ajatukset osaksi päätöksentekoa. Ne kyllä ilmestyvät ajatteluun, jos annamme aivoillemme luvan ajatella, että omat uskomuksemme saattavat olla huteralla pohjalla.

- Sitä paitsi on hyvä muistuttaa itseään kaikesta siitä, mitä ei tiedä, Lehrer neuvoo.


Tee ensimmäinen päätös nyt

Huonoja ratkaisuja ja virheitä ei voi kokonaan välttää, mutta varmasti niitä tulee, jos yrität järkeillä kaikki päätöksesi. Parhaat päätökset edellyttävät toisinaan järkeä, toisinaan tunnetta, mutta sitäkin useammin sekä tunnetta että järkeä. Tunteiden hyväksyminen tärkeäksi osaksi päätöksentekoa saattaakin olla paras päätöksesi aikoihin. Sen voit tehdä nyt.

Metakognitio, oman ajattelun ajatteleminen, taas kasvattaa asiantuntemusta, ja mitä enemmän asiantuntemusta elämän eri alueilta aivoilla on hallussaan, sitä parempia päätöksiä ne tekevät.



Tellervo Riikonen on Yhdysvalloissa asuva filosofian maisteri ja vapaa kirjoittaja.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018