Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2006

Lokakuun ensimmäinen päivä oli sunnuntai ja mikkelin päivä. Olisi liioittelua sanoa, että vietettiin mikkelin päivää, koska ei sitä nykyään kukaan taida viettää. Jos päivän sattuu kalenterista huomaamaan, se herättää korkeintaan kysymyksen: Mikä ihmeen mikkeli? Ei kai tässä juhlita erästä eteläsavolaista kaupunkia?

Ennen oli toisin. Mikkelinpäivä oli tärkeä juhlapäivä, jota vietettiin syyskuun 29. päivä, sattui se miksi viikonpäiväksi tahansa. Se oli arkkienkeli Mikaelin muistopäivä. Häntä olikin syytä muistaa, sillä hän oli merkkihenkilö enkelien joukossa: taivaallisen sotajoukon päämies, jonka hallussa olivat taivaan kirjat. Hänen oli määrä maailmanlopun tultua pelastaa vanhurskaat ja johdattaa heidät taivaan iloon.

Vanhalla kansalla oli tapana sanoa: Mikkelistä ämmät pirttiin ja nauriit kuoppaan. Silloin vaimoväki siirtyi sisätöihin ja sadon piti olla korjattuna. Mikkeliin päättyi myös palkollisten palvelusvuosi. Silloin saatiin palkka ja viikon mittainen loma, jonka aikana saattoi etsiä uuden palveluspaikan, juhlia, käydä markkinoilla ja sukulaisia katsomassa.

Vuonna 1772 mikkelin päivä siirrettiin Mikaelin muistopäivää seuraavaksi sunnuntaiksi. Alkuperäisestä päivästä muistuttaa se, että Mikon, Mikan, Mikaelin, Miikan ja Miskan nimipäivä on edelleen syyskuun 29. päivänä. 

Mikael on saanut vuosisatojen mittaan runsaasti kaimoja, ja hänen nimensä on monistunut erilaisiksi muunnelmiksi. Osa on päässyt kalenteriin, osa ei. Suomalaisesta kalenterista puuttuvia muunnelmia ovat esimerkiksi Mikkeli, Miki, Mikki, Miksa ja Miku.

Arkkienkelille on aikojen kuluessa pyhitetty myös monia kirkkoja, ja yksi sellainen on ollut Suur-Savon ikivanhassa keskuksessa Savilahden pitäjässä. Sen mukaan koko pitäjää on alettu 1600-luvulla kutsua Mikkeliksi. Kirkosta on jäljellä enää kivinen sakasti, mutta arkkienkelin muisto säilyy kaupungin nimessä. 

Elävä muistamisen muoto ovat myös mikkelin markkinat, joita nykyisetkin markkinavoimat halukkaasti järjestävät, päivän nimeä ja merkitystä sen kummemmin pohtimatta.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.