Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Miksei puhetta aloiteta tasapuolisesti sanomalla "Hyvät naiset ja miehet"?

Juhlapuheet on tapana aloittaa puhuttelemalla kohteliaasti yleisöä, ja tavanomainen, mutta viime aikoina yllättävää huomiota herättänyt avausrepliikki on ”Hyvät naiset ja herrat”. Huomiota herättävä seikka on naisten ja herrojen rinnastaminen, vaikka tosielämässä naisen vastapari on tavallisesti mies.

Miksei puhetta aloiteta tasapuolisesti sanomalla ”Hyvät naiset ja miehet”? Joskus näin sanotaankin, mutta se tulkitaan pikemmin provokaatioksi tai huumorin tavoitteluksi kuin normaaliksi puhutteluksi.

Virallisluontoisten suomenkielisten puheiden pitäminen alkoi runsaat 150 vuotta sitten Helsingin yliopiston Savo-Karjalaisessa Osakunnassa. Useimmissa akateemisissa tilaisuuksissa ei tarvinnut edes miettiä, miten naisia puhuteltaisiin, koska opettajien ja opiskelijoiden joukko koostui vain miehistä. Silloin kun herroilla oli daamit mukana, puhuttiin ruotsia, ranskaa tai muita sivistyskieliä. Vähitellen suomalaiskansallinen innostus valtasi myös naiset, ja julkinen puhe kääntyi yhä useammin suomeksi.

Ongelmaksi nousi kuitenkin se, mikä suomen sana vastaisi ruotsin sanaa dam. Sehän ei tarkoita mitä naista tahansa, vaan herrasväkeen kuuluvaa hienoa naista. Nykysuomalainen olisi luultavasti tyytynyt vastaavassa tilanteessa sanaan daami, mutta 1800-luvulla tämä oli ideologisesti mahdotonta, kun lainasanoja haluttiin välttää.

Yhtenä vaihtoehtona kokeiltiin rouvaa, mutta kun se merkitsi ensisijaisesti naimisissa olevaa naista, olisi pitänyt erikseen mainita rouvat ja neidit ja osata valita oikea vaihtoehto kuulijoiden siviilisäädyn mukaan. Niinpä nainen sai jäädä sekä ruotsin kvinna- että dam-sanan vastineeksi. Juhlapuheen alussa se on taatusti kuulostanut ensin barbaariselta, mutta kun siihen on totuttu, ei asiaan ole kiinnitetty huomiota ennen kuin nyt, kun yleinen tasa-arvokeskustelu on herkistänyt kielenkäyttäjät havaitsemaan loukkauksia sielläkin, missä niitä ei taatusti ole.

Paha vain, että sitä kaikille kelpaavaa puhuttelusanaa ei ole vieläkään keksitty.

Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.