Yli puoli miljoonaa suomalaista pudottaa painoaan joka vuosi. Moni turvaa muotidieetteihin. Selvitimme, onko niissä järkeä.


Moni turvaa muotidieetteihin. Selvitimme, onko niissä järkeä.




Atkins


Lupaus Laihdut jättämällä pois hiilihydraatteja sisältävät ruoat. Pahinta ovat pasta, peruna, puuro ja ruisleipä. Lisäbonuksena vaarasi sairastua diabeteksen ja sydäntautiin laskee. Kardiologi Robert C. Atkinsin tunnetuksi tekemästä vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on useita muunnelmia.

Totuus "Alakarppaus" tepsii. Se karsii rankasti ruokavaliota ja aiheuttaa energiavajeen, jonka seurauksena kilot karisevat. Hiilihydraattien niukkuus ajaa pikkuhiljaa elimistön ketoosiin: se alkaa pilkkoa rasvoja, jolloin tarvittava energia napataan rasvahapoista. Proteiinien runsaus ylläpitää kylläisyyttä.


+ Dieetin alussa laihtuminen on nopeaa, jopa kymmenen kiloa puolessa vuodessa.
- Painon lasku taittuu puolen vuoden jälkeen, koska ruokarajoitusten noudattaminen käy liian työlääksi.
- Ummetus, päänsärky ja pahanhajuinen hengitys kiusaavat.
- Vitamiini- ja kivennäisainepuutos vaanii, kun normaalista ruokavaliosta karsitaan pois kolmannes.
- Menetät kokojyväviljatuotteiden hyödyt: diabetes-, syöpä- ja sydäntautisuojan.
- Hyvä HDL-kolesteroli kohoaa, mutta myös paha LDL-kolesteroli piikittää.
- Ruokavaliota pitkään jatkettaessa eläinrasvaa ja kolesterolia tihkuvan ruoan turvallisuus on arvoitus.



GI eli glykemiaindeksi


Lupaus Rakenna ruokavaliosi GI:n eli hiilihydraattien imeytymisnopeuden perusteella. Suosi veren sokeria hitaasti nostattavia eli matalan GI:n hiilareita, kuten ruisleipää, täysjyväpuuroja ja tummaa riisiä. Korkean GI:n takia varo sokeria, pullaleipää ja perunaa. Näin nälän tunne pysyy loitolla ja sinä hoikistut.

Totuus Vertailussa GI-dieetti hakkaa hienokseltaan tavallisen laihdutusruokavalion. Ylivoimaisuus on kuitenkin keinotekoista, koska laihdutusruokavalio sisältää vähän, jos ollenkaan korkean GI:n tuotteita.
Pelkkää GI-lukemaa ei kannata tuijottaa, sillä ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Muun muassa ruokien valmistustapa, kypsyysaste ja ateriakokonaisuus vaikuttavat hiilihydraattien imeytymiseen. Leivonnaisten, suklaan ja jäätelön GI on pieni mutta rasva- ja energiapitoisuus suuri. Porkkanan korkea GI ei puolestaan merkitse mitään, koska porkkanassa on vain niukasti hiilihydraatteja.


+ Matalan GI:n tuotteita kannattaa suosia, sillä niissä on usein terveydelle edullisia kuituja.
- GI ei ole tae terveellisyydestä: suklaapatukan ja ruisleipäpalan GI on suurin piirtein sama.
- Dieetin noudattaminen on hankalaa, koska jopa samanlaisten tuotteiden, kuten riisilajikkeiden, GI voi vaihdella hurjasti.



Zone


Lupaus Vain ihanteellisessa tasapainotilassa keho toimii tehokkaasti. Hienoviritys toteutuu ja kilot karisevat, kun syöt oikeaa ruokaa oikeaan aikaan. Tärkeintä on proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien oikea osuus kullakin aterialla nautitusta energiasta (30/30/40).

Totuus Yhdysvaltalaisen biokemistin Barry Searsin opit ovat huuhaata. Laihtuminen perustuu energian saannin niukkenemiseen, ei ravintoaineiden suhteisiin. Proteiinien tavallista suurempi määrä ylläpitää kylläisyyttä ja auttaa hoikistumaan.


+ Kaikella laihtumisella on ruokavalion koostumuksesta riippumatta suotuisa vaikutus elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan.
- Sisältää liian paljon proteiineja.
- Karsii turhaan ruokavaliosta esimerkiksi leivän.



Montignac


Lupaus Voit mussuttaa herkkuja ja silti pudottaa painoa, kunhan et syö samalla kertaa hiilihydraatteja ja rasvaa. Yhdistelmä on turmiollinen, koska valkoinen sokeri ja muut huonot hiilihydraatit kohottavat veren sokeria ja piiskaavat insuliinituotantoa, joka taas lisää rasvan varastoitumista.

Totuus Yhdistelmien kieltäminen on silkkaa puppua. Yhdellä aterialla hiilihydraatit voivat lisätä rasvan varastoitumista, sillä ilman hiilihydraattien sokeria elimistö nappaisi enemmän energiaa rasvasta. Ajan mittaan yksittäinen ateria menettää kuitenkin merkityksensä. Ranskalaisen Michel Montignacin neuvoissa on silti jotain järkeäkin. Huonojen hiilihydraattien välttäminen on terveellinen valinta.


+ Tällä voi laihtua: ruokarajoituksista seuraa, että energian saanti jää kulutusta pienemmäksi.
+ Ruokavaliosta karsitaan vain terveydelle vähämerkityksisiä asioita.
- Sisältää turhia rajoituksia.
- Ruokkii kuuriajattelua.


Himoliikunta


Lupaus Ilman liikuntaa et voi laihtua. Mitä hikisemmin huhkit, sitä enemmän saat tuloksia.

Totuus Liikunta on vaatimaton laihdutuskeino. Kolme tuntia rivakkaa kävelyä viikossa pudottaa painostasi pari kiloa muutamassa kuukaudessa. Kovatempoisempi rääkki ei juuri tuo lisätehoa, eikä kukaan jaksa rääkätä itseään päivästä toiseen.


+ Jokainen hikiliikunnalla laihdutettu kilo on arvokkaampi kuin ruokavaliolla karistettu kilo. Kehosta palaa erityisesti haitallisinta sisälmysrasvaa. Lihasten energia-aineenvaihdunta paranee, ja verisuonitus tehostuu.
- Himoliikunta lisää loukkaantumisvaaraa ja sydäninfarktiriskiä.
- Lihava ihminen ei pysty lisäämään liikunnan määrää turvallisesti niin paljon, että laihtuisi merkittävästi.
- Lihasmassan haihtumista laihdutuksen aikana ei voi liikkuenkaan estää.



Veriryhmä


Lupaus Normaali ruokavalio ei sovi kaikille, vaan ABO-veriryhmäsi sanelee, mitä saat syödä. Jos kuulut esimerkiksi A-ryhmään, voimanlähteesi on kasvisruoka, sama, jota viljelijöiksi sopeutuneet esi-isäsi noudattivat. Varsinkin kasviöljyt, soijaruoat, kasvikset ja ananas pitävät sinut solakkana. O-tyyppi on taas sukua metsästäjille ja tarvitsee siksi paljon eläinproteiineja.

Totuus Lääketieteen tohtori Peter J. D’Adamon ideoima oppi on paksua balkania. Sillä ei ole mitään todellisuuspohjaa.


+ Hyvä vitsi.
- Rajoittaa turhaan ruokavaliota.
- Levittää harhauttavaa tietoa ravitsemuksesta.



Paasto


Lupaus Paasto on hyvä startti painonpudotukselle. Sen aikana elimistö lepää ja puhdistuu kuona-aineista.

Totuus Keho menettää massaa, mutta se on pääasiassa vettä ja hiilihydraatteja eikä rasvaa. Siksi elopaino palaa nopeasti ennalleen. Ajatus paaston elimistöä puhdistavasta ja rauhoittavasta vaikutuksesta on harhaluulo. Suolisto on syntynyt työskentelemään, ei lepäämään. Suolihuuhtelu häiritsee hyödyllisiä bakteereja, jotka suojaavat meitä infektioilta, syöviltä ja jopa sydäntaudeilta.


+ Paastolla voi olla henkisenä kokemuksena jonkinlaisia terveysvaikutuksia.
- Paino nousee nopeasti uudelleen.
- Verottaa yhtä paljon lihaksia kuin rasvakudostakin.
- Pitkä paasto voi viedä näläntunteen ja altistaa syömishäiriöille.
- Ei sovi diabeetikoille eikä munuaissairauksista tai kihdistä kärsiville.



Kilot vai henki?


Tieteen viesti tapalaihduttajalle on karu: lopeta, jos haluat elää. Väestötutkimusten mukaan jatkuva laihduttaminen ja lyhempi elinikä kulkevat käsi kädessä. Varsinkin jos kiloja karistetaan pelkästään ruokavaliolla. Painonhallinta liikkumalla ei sen sijaan näytä lyhentävän elinikää.

Fiksu noudattaa kultaista keskitietä ja pysyttelee vakiopainossa (+/- 3 kiloa).

Tämä toimii


Tehokkain, terveellisin ja pysyvin painonpudotuskonsti on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen:
- koosta ruokavalion kivijalka täysjyväviljatuotteista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä (60 prosenttia päivittäisestä energiasta)
- syö kolme kunnon ateriaa ja pari järkevää välipalaa päivässä
- nipistä päivittäisestä energiasta pois 500 kilokaloria (viineri, hampurilainen tai 100 grammaa suklaata)
- reippaile joka päivä vähintään puoli tuntia, kävelykin riittää.
Näillä eväillä energiansaantisi pienenee ja laihdut varmasti kaksi kiloa kuukaudessa.


Artikkelin asiantuntijana toimi elintarviketieteiden tohtori, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta.


 

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.