Ihmisalku käy jo kohdussa läpi huikean kognitiivisen kehityksen.
Lapsi muistaa ja oppiikin paljon ennen syntymäänsä.


Lapsi muistaa ja oppiikin paljon ennen syntymäänsä.



Kohdussa on pimeää, ihonlämpöistä - ja meluisaa. Äidin elimistö sykkii, kuplii ja mouruaa, puhe humisee, ulkomaailma jymisee ja surisee. Veden täyttämä ensikotimme ei edes pysy paikallaan. Se kiikkuu ja keinuu kaiken aikaa.

Kuulostaa karulta, mutta varhaisin asuntomme on täysin tarkoituksensa mukainen: se suojaa, muttei eristä.
Ärsykkeitä tarvitaan, jotta kahden sukusolun liitosta kypsyy ihminen. Ärsykkeet kasvattavat hermosoluja ja valmentavat ihmistaimen niin, että se on 38 viikon ikäisenä valmis muuttamaan maailmaan.

- Mikään kehomme ja aivojemme mekanismi ei kehity ilman stimulaatiota, kiteyttää kognitiivisen neurotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.


Tunto käynnistyy ensin

Sikiön ympäristöä rekisteröivät aistit käynnistyvät yksitellen. Ensimmäisenä pääsee töihin tunto. Jo kahdeksannella viikolla tuntosolut toimivat sikiön suun ympärillä niin, että sikiö reagoisi jopa hiuksen kosketukseen poskellaan.

Samoihin aikoihin ihmisalku alkaa myös liikahdella, ja sen korvien tasapainosolut ryhtyvät tunnistamaan suuntia lapsiveden virtauksesta. Sydän pumppaa, vaikkei verenkiertoa ole vielä nimeksikään. Suu haukkoo ja nielu nielee jo kymmenviikkoisena.

Aluksi sikiön tuntosoluja stimuloivat äidin ja kohdun liikkeet, mutta kasvun edetessä sikiö harjoituttaa itse itseään: se venyttelee ja tunnustelee kaikkea, mihin se kulloinkin ylettää: kasvojaan, raajojaan, napanuoraa. Se "kävelee" pitkin kohdun seinämiä, hikkaa ja vääntelee naamaansa. Se jopa yrittää äännähdellä.

Varhaisimmat liikkeet ovat spontaaneja, mutta nopeasti sikiö valpastuu vastaamaan myös ulkoisiin ärsykkeisiin. Viimeistään 15-viikkoinen ihmisalku liikahtaa sekunneissa, jos äiti nauraa tai yskii.


Kivusta kiistellään

Professori Vivette Glover Lontoon Imperial Collegesta uskoo, että suurin piirtein samoihin aikoihin, noin 16-17 viikon iässä, sikiö alkaa tuntea myös kipua. 

Glover kiinnostui sikiön kipuaistimuksista huomattuaan, että sikiöt säpsähtelevät, kun niiltä otetaan verinäytettä. Selvittääkseen, olisiko kyse neulanpiston aiheuttamasta kipureaktiosta, Glover mittasi napaveren hormonipitoisuuksia verensiirron aikana. Kävi ilmi, että verensiirto napanuoraan ei vaikuttanut hormoneihin mitenkään. Kun siirto tehtiin laskimoon, stressihormoni kortisoli kolminkertaistui 40 minuutin operaation aikana ja kehon oma kipulääke beetaendorfiini jopa viisinkertaistui. Myös taistele-tai-pakene-hormonina tunnettu noradrenaliini lisääntyi.

Tulos ei kuitenkaan ole vakuuttanut tutkijoiden valtaosaa. Useimmat sikiönkehityksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei 16-viikkoisen sikiön keskushermosto ole riittävän kehittynyt kokeakseen kipua. Kipu sellaisena kuin me sen yleensä käsitämme on enemmän kuin pelkkää tuntoa. Siinä on ripaus tietoisuutta, ja näin ollen se vaatii kokemuksia.

Kriitikoiden mukaan hormoniryöppyä ei voi pitää osoituksena kivusta, sillä kortisoli- ja endorfiinipitoisuudet voivat kohota aikuisissakin ilman, että he tuntevat kipua. Säpsähdykset taas ovat automaattisia väistämisrefleksejä, nosiseptioita. Sikiö reagoi kuin selkäydinvaurioinen, joka vetäisee jalkansa pois, kun hänen varpailleen polkaistaan, vaikka hän ei tunne mitään.

Tai sitten ei, sanovat ne, jotka aavistelevat, että Glover on oikeilla jäljillä. Ensimmäinen merkki sähköisestä toiminnasta aivorungon yläpuolella näkyy jo 13. viikolla, ja saattaa olla, että ennen aivokuorta kehittyvät alemmat rakenteet osaavat yksinkin prosessoida kipua. Tähän suuntaan viittaa se, että jotkut aivohalvauspotilaat tuntevat kipua, vaikka heidän aivokuorensa ei toimi kunnolla.


Lapsivedestä makuja ja hajuja

Paitsi ääniin ja liikkeisiin sikiö reagoi myös yhdisteisiin, joita äiti syö tai juo.

Makurakenteet ovat käyttövalmiina noin 14-viikkoisena, ja tutkijat uskovat, että maistaminen alkaa tuolloin. Kokeet näet osoittavat, että makeus lisää sikiön nielemisliikkeitä, kun taas happamuus ja karvaus vähentävät niitä. Sikiön maistista kertoo sekin, että sen sydämensyke reagoi äidin kahvikupposeen, olipa siinä kofeiinia tai ei.

Makujen oppimista kohdussa tukevat myös vastasyntyneiden testit. Vauva tunnistaa esimerkiksi valkosipulin ja vaniljan, mikäli ne ovat kuuluneet äidin ruokavalioon, ja kaiken kaikkiaankin vauvoilla on suuria eroja makumieltymyksissään.

Jopa haistaminen onnistuu kohtuoloissa. Hajujärjestelmä on osoittautunut paljon luultua monimutkaisemmaksi, eikä haistamiseen välttämättä tarvita ilmaa ja hengittämistä, kuten aiemmin uskottiin. Kohdussa kemialliset yhdisteet pääsevät suoraan sikiön kemosensorisiin soluihin, kun lapsivesi huuhtelee suun, nenän ja nielun onkaloita.

Sikiö ui hajuissa ja mauissa: joidenkin laskelmien mukaan lapsivedessä on noin 120 yhdistettä. Niitä tihkuu lisää paitsi äidin laseista ja lautasilta myös äidin nenän kautta. Esimerkiksi tupakka päätyy hajuksi lapsiveteen, samoin parfyymi.


Äänet kantavat kohtuun

Informaatiota ulkomaailmasta tuo myös kuulo. Vaikka lapsivesi, sikiökalvot, kohtu ja äidin vatsanpeitteet vaimentavat ääniä, kohtuavaruudessa ei ole koskaan hiljaista.

- Uusimmilla vedenalaisiin tutkimuksiin kehitetyillä mikrofoneilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että äänet kulkeutuvat kohtuun yllättävän vääristymättä, sanoo sikiön kuuloaistin kehitystä tutkiva Minna Huotilainen. Eritoten matalataajuiset äänet kuuluvat kohtuun erinomaisesti.

Ultraäänikokeissa on todettu, että sikiö voi reagoida ääniin jo 16-viikkoisena, vaikka korva valmistuukin vasta noin 24 viikon iässä.

- Ihon aistit tukevat kuulohavaintoa, Huotilainen selittää. Aluksi äänen tunnistus onnistuukin äänen aiheuttamasta värinästä kallon luiden ja tuntoaistin avulla.

Huotilainen huomauttaa, että veden alla kuunteluun ei tarvita välikorvaa lainkaan, joten kohdunsisäiseen kuulohavaintoon välikorvan kehitys ei vaikuta millään lailla.


Puhe jää muistiin

Yhteydet korvasta kuuloaivokuoreen valmistuvat pian raskauden puolivälin jälkeen, 24. viikolla. Tällöin sikiö havaitsee puheen perustaajuuden, ikään kuin hyräillyn puheen, ja vähin erin mukaan tulevat kaikki nyanssit.

Sikiö myös muistaa kuulemansa. Magneettikuvauksin on osoitettu, että lyhytkestoinen kuulomuisti toimii loppuraskauden aikana jo samalla lailla kuin heti syntymän jälkeen. Ihmisalku tunnistaa muun muassa äitinsä äänen, mikä on osoitettu myös vastasyntyneillä tehdyillä kokeilla. Parin päivän ikäiset vauvat reagoivat äitinsä puheeseen imemällä tekonänniä ahnaammin kuin kuullessaan vieraan äänen.

Vastasyntynyt pystyy erottamaan äänestä myös henkilöt, jotka ovat jutelleet äidin kanssa jatkuvasti loppuraskauden aikana. Näin lähipiirin ihmiset tulevat tutuiksi jo ennen syntymää. Sikiö oppii myös erottamaan äitinsä äidinkielen muiden kielien joukosta, ja maailmaan tultuaan lapsi tunnistaakin esimerkiksi sadun, jota äiti on häntä odottaessaan lukenut.

- Me ihmiset kommunikoimme puhumalla, joten on tärkeää, että kuulojärjestelmä automaattisesti suosii puhesignaalia - ei esimerkiksi jääkaapin hurinaa, Minna Huotilainen toteaa.


Äidin tunteet siirtyvät

Sikiö rekisteröi ja muistaa luonnollisesti kaikenlaisia kodissa toistuvia ääniä. Mieleen jäävät niin perheen lemmikkikoiran haukku kuin lempimusiikki. Piltti muistaa äidin suihkuaariat ja autossa loilottamat iskelmät, vaikka niitä laulaisi tuntematonkin henkilö.

- Musiikki jättää muistijälkiä erityisesti silloin, kun äiti itse nauttii musiikista, Huotilainen huomauttaa.
Kohdunsisäisessä oppimisessa olennaista onkin assosiaatio: millaisen reaktion ääni saa aikaan äidin hormoneissa. Jos kännykän sointi aina ryöpsäyttää äidin elimistöön adrenaliinia, myös sikiö oppii kavahtamaan hereille sen kuullessaan. Jos puhelimen pärähdys sen sijaan saa mielihyvähormonit kuohumaan, sikiökin tyyntyy äänestä.


Näkö käynnistyy viimeisenä

Viimeisenä aisteista tarkentuu näkö. Vaikka kohdussa on turvallisen pimeää herkkien näkösolujen kehittyä, silmämunaa verhoaa varmuuden vuoksi luomi aina 25. viikolle asti.

Valosuoja on siksikin hyödyllinen, että liialliset valoärsykkeet saattaisivat sekoittaa rakenteilla olevan uni- ja valvetilaa säätelevän sisäisen kellon. Vanderbiltin yliopiston tutkijat raportoivat äskettäin Pediatric Research -lehdessä, että laboratorion jatkuva valaistus estää keskoshiirien sisäisen kellomekanismin kehittymisen ja sotkee niiden vuorokausirytmin.

Suojatoimista huolimatta sikiö kykenee aistimaan valoa. Neuromagnetometreillä tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että 28 viikkoa täyttänyt sikiö liikuttelee silmiään, kun äidin vatsakumpuun suunnataan voimakas valo. Jo ennen tätä sikiö reagoi samanlaiseen valaisuun sydämensykettään kiihdyttämällä.


Ehtiikö tietoisuus mukaan?

Sikiö aistii, mutta ovatko reaktiot tietoisia tuntemuksia? Tietoiset tuntemukset ovat nimittäin mahdollisia vasta, kun on olemassa niitä käsittelevä järjestelmä.

Neurologit ovat jo vuosia väitelleet siitä, missä osassa aivoja sähköimpulssit tarkkaan ottaen kääntyvät havainnoiksi ja tuntemuksiksi. Tuoreimpien tutkimusten mukaan tietoisuuden keskiössä olisi otsalohkon aivokuori. Se siis erottaisi tietoisen tuntemuksen pelkästä refleksistä - ja olisi vaatimuksena myös kivun kokemiselle.

Yhdysvaltalainen neurotutkija Michael Gazzaniga arvioi hiljattain suomennetussa Eettiset aivot -kirjassaan, että sikiön tietoisuus herää vähä vähältä sen jälkeen, kun sähköinen toiminta 13. viikolla laajenee aivorungon yläpuolelle. Hän pitää sikiötä yhtenä meistä 23 viikon ikäisenä.

Toisten mielestä tietoisuus vaatii toimivia hermoyhteyksiä. Koska sikiön hermoradoissa on mitattu toimintaa vasta 29. viikolla, tietoiset aistimukset olisivat mahdottomia tätä aiemmin.

Kolmas koulukunta on sitä mieltä, ettei tietoinen tunteminen ole lainkaan mahdollista ennen syntymää, koska se vaatii sekä minuuden tajua eli erillisyyttä äidistä että elämänkokemuksia.  Tuskin kukaan voi kuitenkaan vannoa, ettei ensimmäinen tietoinen kokemus synny jo kohdussa. Harjoitteleehan ja muistaahan sikiö makuja, hajuja ja ääniäkin - ja viimeistään 32-viikkoinen ihmisalku nukkuu rem-unta, mitä pidetään korkeamman aivotoiminnan merkkinä.


Kirsi Heikkinen on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.



 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018