Juhannuksena makkara maistuu usein niillekin, jotka eivät sitä juuri muulloin syö. Jussin ja kiekuran pyhä yhteys on kuitenkin yllättävän nuori.

Teksti: Jarno Forssell

Juhannuksena makkara maistuu usein niillekin, jotka eivät sitä juuri muulloin syö. Jussin ja kiekuran pyhä yhteys on kuitenkin yllättävän nuori.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Nyt sitä taas saa – ja ihan oikeaan aikaan! Jos keväinen elintarvikealan lakkoilu olisi kestänyt yhtään pidempään, juhannusmakkaran hakijat joutuisivat tuijottamaan tyhjiä hyllyjä. Se olisi katastrofi.Mitä olisi juhannusaatto ilman grillissä, kokon laidalla tai nuotion hiilloksella paistettua rasvaista kiekuraa? Pinnalla viiva sinappia ja palan painikkeena olut tai limonadi, nauttijan iän mukaan.Ja makkara saa mielellään olla B-laatua – tasaista ja samettista, vailla kökön kökköä, kuten Kummelin pohtiva poikamies Matti Näsä on määritellyt. Näin tunneperäinen juhannuksen ja makkaran pyhä liitto on varmaan kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Tradition on pakko olla sukupolvien ikäinen – ihan kuin joulukinkun tarinan.– Itse asiassa makkarasta tuli koko kansan ruokaa vasta nelisenkymmentä vuotta sitten, kun valmistustekniikka oli kehittynyt niin, että makkaraa voitiin valmistaa teollisesti keinosuoleen, tietää ruokahistorioitsija ja filosofian tohtori Merja Sillanpää.Tätä ennen makkaranteossa tarvittiin paljon käsityötä, mikä piti hinnan korkeana ja kauppareissulla kukkaronnyörit kiinni.

Mauttomuudesta tuli hyveSuomen ensimmäiset makkaramestarit tulivat Saksasta ja toivat muassaan mausteisen makkaraperinteen. Ennen sotia ruhon halvimmista osista alettiin tehdä myös lenkkimakkaraa muistuttavaa halpamakkaraa, ”hampparin väärää”.– Sitä voi pitää nykyisen lenkkimakkaran esimuotona, tutkija sanoo.Sotien jälkeen välttämättömyydestä tuli hyve. Säännöstely vei mausteet kymmeneksi vuodeksi, ja lihastakin oli pula, joten makkaraa jatkettiin maitojauheella ja perunajauholla. – Suomalaiset oppivat syömään mausteetonta makkaraa, ja tapa jäi jotenkin päälle, Sillanpää pohtii.Oli miten oli, mautonkin makkara maistui, ja sitä pidettiin hienona ruokana. 1960-luvulle asti sitä syötiin useimmiten kastikkeessa, josta palat perheenjäsenille annosteltaessa laskettiin tarkasti.

Grilli nousi teltan eteenVuonna 1966 Suomi muuttui. Uusi valmistustekniikka laski makkaran hinnan ja ”demokratisoi sen kaikkien saataville”, kuten Sillanpää sanoo. Lenkkimakkara ja siitä kehitelty grillimakkara lisäsivät suosiotaan yhtä aikaa camping-matkailun kanssa. Kun retkeilevä perhe pakkasi Volkswagen Kuplaansa oranssin soputeltan ja pienen hiiligrillin, evääksi otettiin tietysti muoviin pakattua makkaraa.– Vuonna 1973, jolloin camping-matkailu oli suosituimmillaan, oli huipussaan myös lenkkimakkaran kulutus. Muita ruokalajeja suomalaiseen grillikulttuuriin ei tuolloin kuulunutkaan, Sillanpää tietää.Lenkkimakkara opittiin nyt liittämään tiiviisti vapaa-aikaan: retkeilyyn, mökkeilyyn – ja tietysti juhannukseen, jolloin tuohon kaikkeen oli mahdollisuus. Makkarasta tuli myös olennainen osa lapsuutta, minkä kokemuksen 60-luvun lapset aikuistuttuaan ovat siirtäneet omalle jälkikasvulleen.– Vaikka ihminen myöhemmin ryhtyisi kasvissyöjäksi, lapsena grillaaminen on tärkeä asia, ja makkaran paistamiset ovat huippukohtia, Merja Sillanpää sanoo. Ehkä tämä selittää suomalaisten intohimoisen suhteen makkaraan. Se on lenkki lapsuuden kesiin, jolloin aurinko paistoi ja jaffa maistui olutta paremmin.

Nykyään sopii harrastaakinNopean nousun jälkeen grillimakkaran tähti alkoi laskea, kun mediassa 1970-luvun lopussa kohuttiin sen valmistusmenetelmistä ja vähän myöhemmin alettiin meuhkata terveysasioista. Naiset siirtyivät salaatteihin ja jättivät rasva- ja energiapitoiset makkarat miehille.Makkaran uusi nousu alkoi 1990-luvulla. Silloin sitä ruvettiin maistelemaan makkaraseuroissa, ja makkarakulttuurista tehtiin jopa akateemisia opinnäytetöitä. Uudelleen herännyt kiinnostus toi kauppojen hyllyille uusia vaihtoehtoja – maustettuja makkaroita ja kevytlenkkejä – joista oli hyvä valita oma suosikki. Saksassa opiskelleena ruokahistorioitsija Merja Sillanpään makkaramaku noudattelee enemmän keskieurooppalaista kuin suomalaista traditiota. Grilliin pääseekin useimmiten lihaisa, maustettu ja rasvainen bratwurst.– Makkarassa on perinteisesti ollut paljon rasvaa, ja mielestäni se kuuluu makkaraan. Ei mikään ruoka sinänsä ole epäterveellistä, vaan kyse on määristä ja kokonaistasapainosta. Yksi makkara silloin tällöin on hyvinkin nautinnollinen, eikä se maailmaa kaada.

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Varokaa hullua kaalia

Kesäkuun alussa on viimeistenkin viherpeukaloiden korkea aika rientää kotipuutarhaan multaa pöyhimään, kylvämään ja kastelemaan. Sadon saamista voi jouduttaa istuttamalla taimia, joita arkipuheessa nimitetään myös plantuiksi.

Arkisuudestaan huolimatta plantulla on kunniakkaat perinteet. Sanaa käytti nuoren kasvin merkityksessä jo Mikael Agricola 1500-luvulla. Sen alkulähde on latinan planta ’taimi’. Samasta juuresta juontuu nykysuomen lanttu. Se ei enää tarkoita mitä tahansa tainta, vaan se on täsmentynyt uudella ajalla tutuksi tulleen juureksen nimeksi. Syytä voi vain arvailla.Ilmeisesti lanttua ei ole kylvetty suoraan kasvupaikalleen, vaan siemenistä on ensin kasvatettu taimia suojatussa lavassa. Nykyasussaan ja merkityksessään lantun on ensi kertaa maininnut Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla.

Myös kaali-sanan merkitys on kaventunut aikojen kuluessa. Vanhassa kirjallisuudessa kaali on esiintynyt vihannesten yleisnimityksenä, ja murteissakin kaali voi tarkoittaa kasviksia tai juuresten naatteja. Toisaalta kaali on keskiajalta lähtien voinut merkitä Brassica-suvun viljelykasveja, esimerkiksi lehtikaalia, jota kasvatettiin asumusten liepeille aidatuilla ”kaalimailla”.

Suomen kaali ja sen ruotsalainen vastine kål juontuvat anglosaksin välityksellä latinan sanasta caulis ’varsi, kaalinvarsi, kaali’. Kaalien villiä kantamuotoa kasvaa tänäkin päivänä Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla.

Yksi ”kaali” on villiäkin villimpi. Villikaaliksi on kutsuttu myrkyllistä ja pahanhajuista koisokasvia, jonka virallinen nimi on nykyään hullukaali. Sen siemenet säilyvät itävinä vuosikymmeniä, ja se saattaa uhkaavan näköisenä putkahtaa esiin mistä tahansa, missä kaivellaan vanhoja kulttuurikerroksia.

Hullukaali oli keskiajalla todellinen noitayrtti. Kun siitä tehtyä voidetta hieroi ihoon, se aiheutti huumausta ja harhanäkyjä. Varovasti käytettynä se toimi puudutusaineena ja särkylääkkeenä, runsaammasta annoksesta seurasi varma kuolema. Sellaisesta kaalista ei totisesti kannata keittää kaalisoppaa.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018