Pelipiireissä jo moni, ja tulevaisuudessa virtuaalitavaroita hankkinee kestävän kulutuksen nimissä itse kukin.



Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Myydään harvinainen tavara Habbo Hoteliin: kultainen huonepokaali. Myydään periaatteella rahat ensin, sitten tavaralle uusi omistaja. Hinta 75 €.

Nimimerkki pptuning Helsingistä kauppaa arvoesinettä, jota ei ole olemassakaan - ainakaan materiaalisessa maailmassa. Samankaltaisia ilmoituksia on internetin huutokauppasivustolla runsain mitoin, ja hintapyynnöt liikkuvat 50:n ja 200 euron välillä.

- Virtuaaliostokset muodostavat nettikaupasta vasta noin prosentin, mutta maailmanlaajuisesti alan liikevaihto yltää jo kuuteen miljardiin dollariin, tietää Vili Lehdonvirta, joka viime vuoden lopussa väitteli tohtoriksi virtuaalisesta kuluttamisesta.

Lehdonvirta on Teknillisen korkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun kasvatti, mutta tutkii digitaalista kuluttamista nyt Tokion yliopistossa. Virtuaalishoppailu onkin kaikkein suosituinta itäisessä Aasiassa, etenkin Etelä-Koreassa ja Kiinassa.


Nörtit vaihtuivat kotirouviin

Virtuaalinen kuluttaminen lähti liikkeelle kymmenisen vuotta sitten netin fantasiamaailmoista, joista nykyään suosituin on World of Warcraft. Pelaajien keskinäisen kaupan innoittamina pelien valmistajatkin huomasivat mahdollisuuden tehdä bisnestä.

- Alkuun se oli marginaalista, mutta nyt kun virtuaalisen kulutuksen painopiste on siirtynyt sosiaalisiin verkostoihin, kuten Facebookiin, virtuaaliostoksista on tullut valtavirtaa. Joillakin Facebookin ja iPhonen pelisovelluksilla on kymmeniä miljoonia käyttäjiä, Lehdonvirta sanoo.

Stereotyyppinen kuva fantasiamaailmojen shoppailijasta on finninaamainen nörtti, mutta todellisuudessa käyttäjien keski-ikä on lähellä kolmeakymppiä. Facebookin peleissä, esimerkiksi Farmvillessä tai Mafia Warsissa, aktiivisimpiin kuuluvat Lehdonvirran tietojen mukaan keski-ikää lähestyvät naiset.

Kotona lapsia hoitavat äidit hakevat sosiaalisia kontakteja, ja heillä on rahaakin käytössään.


Virtuaali seuraa persoonaa

Virtuaalisen kulutuksen motiivit ovat tutkijan mukaan samat kuin materiaalisen. Lehdonvirta listaa kolmenlaisia hyötyjä, joita ostajat hakevat:

- instrumentaaliset hyödyt

- psykologiset hyödyt

- sosiaaliset hyödyt.

Virtuaaliostoksen instrumentaalinen hyöty voi olla vaikkapa se, että uudella miekalla niittää hirviöitä tehokkaasti tai uudella hevosella pääsee laukkaamaan nopeasti. Pelin tavoitteiden kannalta niistä on selvää etua.

Psykologisia ja sosiaalisia hyötyjä virtuaalimaailmassa kertyy samalla tavoin kuin oikeassa.
- Kaupungilla kuluttaminen näyttäytyy esimerkiksi lenkkareissa, vaatteissa, asusteissa tai autoissa. Vietämme kuitenkin yhä enemmän aikaa netissä, ja sosiaalinen kanssakäymisemme tapahtuu siellä. Fyysisillä esineillä ei siinä ympäristössä ole merkitystä: kallis auto ei netissä näy, Lehdonvirta kuvailee.

Kulutusmieltymystenkin suhteen virtuaalimaailma on materiaalisen jatke: myös siellä kuluttaminen rakentaa identiteettiä ja heijastelee persoonallisuutta. Liverpool-fani pukee virtuaalihahmonsa lempijoukkueensa punaiseen pelipaitaan, ja laulaja, näyttelijä Justin Timberlaken ihailija ostaa avatarilleen idolinsa hatun.

Tähän asti brändit ovat olleet virtuaalimaailmassa markkinoimassa fyysisiä esineitä, mutta nyt on markkinoille tullut yrityksiä, jotka ostavat lisenssejä reaalimaailman brändeihin myydäkseen niitä virtuaalisesti.


Normit vaihtuvat hitaasti

Vili Lehdonvirta uskoo virtuaalisen kuluttamisen yleistyvän, sillä yhteisölliset verkostoitumispalvelut ovat tuoneet verkkoon riittävästi käyttäjiä, luoneet niin sanotun kriittisen massan. Digitaalinen maksaminenkaan ei ole pullonkaula, sillä vaihtoehtoja on monenlaisia luottokorteista tekstiviesteihin, PayPaliin ja kioskeissa myytäviin koodikortteihin. Virtuaalisia tavaroita voi pelimaailmoissa maksaa myös osallistumalla kyselytutkimuksiin.

Suurin este virtuaalisen kaupan kasvulle ovat kuluttamiseen liittyvät asenteet ja normit. Rahan käyttämistä kodin kalustamiseen, mökin laittoon tai autoon pidetään suotavana ja hyväksyttävänä. Virtuaalihuoneiston sisustamista alle sadan euron huonepokaalilla pidetään sen sijaan nolona, vaikka se ei olisi yhtään älyttömämpää kuin tuhannen euron merkkilaukun hankkiminen.

- Normit muuttuvat hitaasti, mutta voi olla, että tulevaisuudessa materiaalinen kulutus koetaan junttimaisena roinan keräämisenä ja luonnonvarojen tuhlaamisena ja virtuaalista kulutusta aletaan pitää ekologisesti kestävänä ja turvallisena.

Niinpä, vanhempien ei ainakaan tarvitse pelätä, että toisella puolella maapalloa luotu virtuaalihahmo sisältäisi lyijyä tai myrkkyjä.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede - lehden vakituinen avustaja.



Omat sanat


Aly hoi, älä jätä!
Vuodenvaihteessa Suomen aluehallintoa uudistettiin perusteellisesti. Läänit jätettiin tylysti historiaan, ja tilalle perustettiin seitsemän hallintoaluetta, joiden johdossa on aluehallintovirasto eli avi. Lappi ja Ahvenanmaa ovat säilyttäneet perinteiset nimensä, muut on nimetty ilmansuuntien mukaan: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Lounais-Suomi, Länsi- ja Sisä-Suomi sekä Pohjois-Suomi. Viimeksi mainittu on Lapin eteläpuolella.


Osa uudistusta oli elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioiden kokoaminen viiteentoista ely-keskukseen. Niiden alueet perustuvat pitkälti maakuntajakoon, mutta täysin ne eivät vastaa historiallisia maakuntia eivätkä vuoden 1998 maakuntajakoakaan.
Historiallisista maakunnista Savo ja Karjala on pantu kahtia, ja Karjalan eteläinen osa ei - toisin kuin vuoden 1998 maakuntajaossa - ole Etelä-Karjala vaan Kaakkois-Suomi, johon sisältyy kylkiäisenä Kymenlaakso. Pohjanmaan elyn lisäksi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on omat elynsä, mutta Keski-Pohjanmaa onkin nyt osa Pohjanmaata. Myös Itä-Uusimaa ja Päijät-Häme ovat menettäneet identiteettinsä ely-nimistön tasolla.


Edellä oleva selostus tuntui varmaan sekavalta, mutta todellisuus on vielä mutkikkaampi. Nimien ja jakojen lisäksi pitää vielä tietää, mitä vastuualueita missäkin on. Kaikki ely-keskukset eivät vastaa kaikista kolmesta vastuualueesta, vaikka nimilyhenne sitä lupaileekin. Esimerkiksi Satakunnan ely vastaa todellisuudessa vain e-osasta, jonka sisältö on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri.


Omaehtoiset merkityksenmuutokset ja lyhenteet tekevät virkakielestä salakieltä, johon tavallisen kansalaisen lisäksi kompastuu myös media. Television sääprofeetat kertovat, millaista keliä luvataan entiseen Oulun lääniin. Sanomalehdet ja Yle uutisoivat, kenestä on tulossa uusi aly-johtaja.
Vaikeaselkoisen virkakielen käyttö on yksi vallankäytön muoto. Kun asiat ovat muutenkin vaikeita, miksi ihmeessä niitä pitää byrokratian kukkaiskielellä tehdä vielä entistä hämärämmiksi?


Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti