Slowkulttuuri ei vaadi muuttoa maalle. Siihen riittävät pienet arkiset päätökset.

Teksti: Jarno Forssell

Slowkulttuuri ei vaadi muuttoa maalle. Siihen riittävät pienet arkiset päätökset.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Kehtaisiko edes tunnustaa? Tämäkin juttu meni viikonlopputöiksi ja reilusti yli deadlinen. (Teko)syitä on monia, ja useimmat niistä liittyvät muihin töihin. Edellinen projekti venyi, ja työn alla oli pari muutakin tarinaa. Puhumattakaan yllättäen ilmaantuneesta koulutuskeikasta ja alulle saatetusta kirjahankkeesta.– Kiire on lisääntynyt valtavasti 10–20 viime vuoden aikana, ja tutkimusten mukaan suomalainen työelämä on Euroopan kiireisintä, sanoo kasvatustieteen maisteri Timo Lampikoski, ajankäytön suunnittelun valmentaja ja kouluttaja.Viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Hidasta – ajankäytön valinnat arjessa ja työssä Lampikoski antoi ohjeita kaikille niille, joilla on kaikkea muuta mutta ei aikaa. Ja meitähän riittää!

Rauhaa 11 minuuttiaTyömäärän ohella kiirettä aiheuttavat olot, joissa töitä tehdään. Jotta työaikansa voisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti, se pitäisi rauhoittaa jatkuvilta keskeytyksiltä, mutta suunta on toinen: sähköpostit, kännykät ja facebookit sen kuin lisäävät keskeytyksiä.– Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan suomalaisen asiantuntijan keskeytyksetön työaika jää keskimäärin 11:een minuuttiin. Nyt aika on varmaan vielä lyhyempi, Lampikoski sanoo. Hän tietää, että esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset ovat siirtyneet sähköposteista vapaisiin päiviin, jotta ihmiset voivat paneutua töihinsä.

Kiire tunkee vapaallekinTyölle ominainen suorittaminen, kiire ja jatkuvat keskeytykset ovat pahaksi onneksi tunkeneet myös vapaa-aikaan, joten silloinkaan emme pääse rentoutumaan ja palautumaan stressistä. Protestanttinen etiikka tökkii vastaan, kun olisi mahdollisuus olla jouten.Monelle harrastukset ovat suorittamista, ja lomat halutaan hyödyntää mökkiä nikkaroiden tai kulttuurikohteita bongaten.– Ja arki-iltaisin ”helikopterivanhemmat” pörräävät lastensa harrastekuskeina sen sijaan että lataisivat akkujaan kotona. Osittain kiire on itse tehtyä, Lampikoski sanoo.

Fiksu hellittää joLampikosken mukaan meidän pitää opetella unohtamaan suorittaminen ja ottaa hyvällä omallatunnolla aikaa itsellemme. – Palautuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin ponnistelu, ja juuri ongelmien ratkominen ja ideointi vaativat kypsyttelyvaihetta. Muuten psyyke ja fysiikka eivät pysy mukana.Lampikoski näkee myös merkkejä muutoksesta. Ainakin joillekin statussymboli alkaa jo olla se, ettei ole kiire ja että on aikaa perheelle.– Joissakin piireissä sitä pidetään fiksun ihmisen merkkinä. Arvomaailma on ehkä muuttumassa pehmeämpään suuntaan.

Slow ei ole ääri-ilmiöArvomaailman muutos näkyy maailmalla jo vuosia kasvaneessa slowliikkeessä. Se alkoi slow foodista, mutta nyt puhutaan jo hitaasta matkustamisesta ja jopa hitaista kaupungeista.Suomessa slow ei vielä ole kehittynyt ilmiöksi, mutta Lampikosken mukaan siihen on aineksia. Tästä kertovat monet aihetta käsittelevät kirjat ja aikakauslehtien tunnelmoivat artikkelit onnekkaista, jotka ovat hypänneet oravanpyörästä ja muuttaneet maalle.– Näissä on kyse ääri-ilmiöstä. Maallemuuton korostaminen antaa väärän kuvan hitaasta elämästä. Ihmiselle voi tulla tunne, että hidastaakseen pitää sanoa itsensä irti työstä, ostaa vanha maalaistalo ja alkaa kasvattaa lampaita ja emuja. Se ei ole realistista.

Kolme askelta riittääLampikosken mukaan hidastaminen ei edellytä radikaalia elämänmuutosta. Se onnistuu myös pienin askelin, kunhan ne menevät oikeaan suuntaan. Ajankäytön ekspertti listaa kolme askelta, jotka taltuttavat kiireen ja tuovat lisää aikaa tärkeiksi koetuille asioille.1 Yksinkertaista. Karsi ylimääräiset. Jätä jokin työprojekti väliin, luovu yhdestä luottamustehtävästä ja harrasta kausiluontoisesti äläkä huhki kaikkea yhtä aikaa. Anna lasten kulkea omiin harrastuksiinsa omin päin, jos se suinkin on mahdollista. Mieti, kuinka paljon todella tarvitset kesämökkiä tai venettä – vai ovatko ne vain stressin lähde?2 Keskitä. Listaa asiat, joista saat iloa ja tyydytystä. Niitä voivat olla vaikkapa perhe, puoliso, työ, terveys, ystävät ja harrastukset. Valitse niistä vuoden alussa kolme ja mieti, miten voisit panostaa niihin enemmän. Valitse myös viikon ja päivän mittaan, mihin haluat aikaasi käyttää.3 Palaudu. Opettele rentouttamaan mielesi ja kehosi päivittäin – edes kymmeneksi minuutiksi. Keinoiksi käyvät meditointi, torkut, rukoileminen, unelmointi, mikä vain hyvältä tuntuu. Rauhoittua voi ruuhkabussissakin!Miten sitten on ajankäytön kouluttajan oman kalenterin laita? – Palikat ovat kohdallaan. Teen töitä säntillisen protestanttisesti, mutta ilman ylitöitä. Aloitan ajoissa ja pyrin jättämään kalenteriin tyhjää myös yllätyksille ja töiden venymiselle. En muista, että olisin koskaan myöhästynyt deadlinesta.Niinpä niin!

Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kurki on kaikkialla kurki

Kurki on muuttolintujen kuningas. Ensimmäiset tunnustelijat tulevat jo maaliskuun lopulla, mutta majesteetilliset kurkilaivueet lipuvat Suomen taivaalle yleensä vasta huhtikuun puolenvälin jälkeen.

Kurki on aina ollut suomalaisille aivan erityinen lintu. Sen huomaa jo nimestä. Jos linnuilla ylipäänsä on kansankielisiä nimiä, niitä on yleensä useita erilaisia, mutta kurjen nimi on kaikkialla kurki. Nimi jäljittelee linnun ääntä, ja se on tuhansia vuosia vanha. Nimellä on vastineita sukukielissä samojedia myöten, mutta se on voinut syntyä eri kielissä erikseen. Ääntelyyn perustuvaa nimeä esiintyy myös muiden kielikuntien puolella.

Kurkia on vanhan kansan parissa kunnioitettu monista syistä.  Niitä on pidetty haltijoiden uskottuina lintuina, ja niiden on tiedetty kantavan kivipiirassaan etelän mailta kultakimpaleita ja jalokiviä. Kurkia on harvemmin syöty, mutta ainakin Virosta on tietoja kurkijahdista.

Jos kurki tuli epätavallisen lähelle ihmisasumuksia, sitä pidettiin kuoleman enteenä. Virossa on aikoinaan aiheuttanut pelkoa ja sekaannusta kattohaikaroiden levittäytyminen maahan. Ennen nykyaikaisen lintutieteen syntyä kurkia ja haikaroita pidettiin sukulaisina, ja näitä uudenlaisia, kummallisesti käyttäytyviä ”kurkia” alettiin kutsua ”tuonenkurjiksi”.Myös Suomessa ehdotettiin tuonenkurkea Ciconia-suvun lintujen nimitykseksi 1800-luvun lopulla. Harmaahaikaraa nimitettiin nälkäkurjeksi, koska sen uskottiin ennustavan nälänhätää.

Kurjen ulkomuoto on innoittanut nimen vertauskuvalliseen käyttöön. Satamalaitureilla seisoo nostokurkien uljas rivistö. Nykyajan nälkäkurjet taas astelevat muotinäytösten catwalkeilla.

Suomen länsimurteissa tunnetaan kurki tai kurko pahan hengen nimityksenä: ”Voi paha kurki.” Tämän kurjen taustalla on vanha balttilainen uskomusolennon nimitys kurko, joka on sekaantunut ihmisten mielissä linnun nimitykseen.  Myös kurki saattoi paskoa eli pilata ihmisen, jos se pääsi pelästyttämään hänet kovalla rääkäisyllään.

Kaisa Häkkinen Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018