Eläkkeelle jääntiä ei lykätä euron kiilto silmissä. Paljon enemmän jatkamaan kannustavat tekemisen ilo ja keskittymisrauha.



Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Kuinka pitkään jaksaisit paahtaa nykyisessä työssäsi? Onko työuraa mahdollista pidentää? Kysyin näin Facebookissa ja sain kavereiltani kyynisiä vastauksia: "Kunhan ei satu omalle kohdalle." "Nykyisessä tietotyössä kuulostaa vitsiltä, huonolta." "Vastaan sitten joskus, jos ehdin."

Samat kysymykset esitetään pian kaikille suomalaisille. Laman aiheuttama notkahdus on kohta ohi ja työn tekijöistä tulee pulaa. Töissä pitää olla kauemmin: aloittaa aiemmin ja jatkaa pidempään.

Nyt suomalaisten työura vuotaa molemmista päistä. Korkeakoulutetut tulevat työelämään keskimäärin 27-vuotiaana, ja eläkkeelle jäädään vähän alle kuusikymppisinä. Toista on Islannissa, missä töitä tehdään 66-vuotiaaksi. Työurien pidentämistä on Suomessa ratkottu monissa komiteoissa ja työryhmissä, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

- Yhteiskunnan ylätasolla keinoina ovat taloudelliset kepit ja porkkanat, esimerkiksi eläkekertymään liittyvät kannustimet. Vaikka eläköitymisikä onkin noussut hieman, taloudelliset tekijät eivät ratkaise ongelmaa, sanoo vanhempi tutkija, dosentti Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

- Jos ihminen ei yksinkertaisesti jaksa tai motivaatio on tyystin hiipunut, taloudellinen kannustin ei enää motivoi.


Kolme perustarvetta

Hakanen lanseerasi neljä vuotta sitten sosiaalipsykologian väitöskirjassaan termin työn imu, josta kertovat työntekijän tarmokkuus sekä omistautuminen ja uppoutuminen työhön. Imu tekee työn mielekkääksi ja auttaa jaksamaan, vaikka vaihtoehtona olisivat oloneuvoksen päivät.
Tutkijan mukaan työn pitää tyydyttää kolmea henkistä perustarvettamme: itsenäisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja pärjäämistä.

- Itsenäisyys tarkoittaa "omana pomona olemista" ja mahdollisuuksia vaikuttaa työn tekemiseen. Itsenäisyyden suhteen vahvoilla ovat esimerkiksi yrittäjät, lääkärit tai vapaiden ammattien harjoittajat, kuten tutkijat, taiteilijat ja käsityöläiset.

- Yhteenkuuluvuus sitoo työntekijän työyhteisöön, jossa hänen työnsä huomataan ja siitä palkitaan. Työkavereiden pyyntö on varmin keino saada seniori jatkamaan töissä.

- Pärjääminen tuottaa onnistumisen kokemuksia ja tunteen, että työssä voi käyttää aiemmin kertynyttä osaamista ja kokemusta mutta myös kehittyä itselle sopivalla tavalla ja tahdissa.

Näitä kaikkia tarpeita voi tutkijan mukaan tyydyttää hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Jos liukuhihna ei salli itsenäisyyttä, puutetta voi paikata erinomainen työporukka tai motivoiva esimies.

- Me rakennamme itse työhyvinvointia yhteisöissä, joissa toimimme. Jos työstä syntyy yhteinen tunne ja siinä on mieli, työn raskauskin on toisarvoista.


Epäsuhta rassaa

Useimmilla työpaikoilla työn imusta vasta haaveillaan. Suomessa työtahti on eurooppalaisittain kovimmasta päästä, töissä on koko ajan opeteltava uutta liian vähässä ajassa, ja onnistumiset hukkuvat byrokratiaan. Kiitosta hyvin tehdystä työstä kuulee liian harvoin, ja työpaikkakiusaamistakin on eniten EU-maista.

- Työntekijöiltä odotetaan koko ajan enemmän osaamista, panostamista, aloitteellisuutta ja vastuullisuutta. Toiseen vaakakuppiin on usein tarjolla epävarmuutta ja heikkoja uranäkymiä. Antamisen ja saamisen välinen suhde ei ole kohdallaan, Jari Hakanen sanoo.

Epäsuhta rassaa työntekijöiden mieltä. Työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt, ja ennenaikaiselle eläkkeelle jäädään yhä useammin psyykkisistä syistä, etenkin masennuksen vuoksi.

- Työuupumus ei kuitenkaan ole ikäongelmia. Kuormitus alkaa vain selvemmin näkyä ikääntyvillä. Uupumus kasautuu vuosien saatossa, kun koko ajan on enemmän kuormitusta kuin kestäisi ja mahdollisuuksia palautua vähemmän kuin tarvitsisi, tutkija selittää.


Tervaskannot ytimeen

Työssä jatkamisen haluihin voisivat auttaa työelämän joustot ja "huokoisuus" koko työuran mittaan. Eri elämäntilanteisiin soveltuvista sapattivapaista ja lyhennetyistä työviikoista on kuitenkin ollut vaikea päästä yksimielisyyteen työnantajien ja työntekijöiden kesken.

- Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä työpaikalla tapahtuu, onko siellä mahdollista hengittää ja tehdä töitä omatahtisesti, Hakanen korostaa.

Tutkija ehdottaa, että työyhteisön tervaskannoille annettaisiin mahdollisuus keskittyä töihin, joissa heidän kokemuksensa ja osaamisensa ovat parhaiten hyödyksi. Heidät voisi esimerkiksi vapauttaa koko ajan kasvavasta byrokratiasta ja erilaisesta sälätyöstä, jota hallinnon ohentuessa vyörytetään sisällön tekijöille.

- Oli kyse opettajista, sairaanhoitajista tai tutkijoista, monet haluaisivat, että työssä olisi aikaa keskittyä siihen perustehtävään, jota varten työ on olemassa, Hakanen huokaa.


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Vuohia kauriin merkeissä


Tulevaisuuden verhon raottaminen on aina kiehtonut ihmismieltä, ja ennusmerkkejä tutkaillaan erityisen innokkaasti vuoden vaihtuessa. Avuksi haetaan myös korkeampia voimia, ja tulevia tapahtumia on tuhansien vuosien ajan yritetty lukea tähtien asennoista.

Kreikkalaisperäisessä horoskooppi-sanassa alkuosa horo- viittaa ajanjaksoon, jälkiosa perustuu tähystämistä merkitsevään verbiin skopein. Henkilökohtaisen horoskoopin laatimisessa on tärkeää tutkia, millaisen kuvion planeetat ovat muodostaneet ihmisen syntymähetkellä.


Yötaivaan tähdet ovat ihmisten mielissä hahmottuneet erilaisiksi kuvioiksi, ja osa näistä on sen kierroksen varrella, jonka Aurinko näyttää tekevän vuoden aikana taivaankannen ympäri. Näin on muodostunut eläinradaksi nimitetty järjestelmä, jonka useimmat merkit on tosiaan nimetty eläinten mukaan. Suomalaisille se on ilmeisesti tullut tutuksi jo keskiajalla, sillä kaikki eläinradan merkit ja niiden nimet löytyvät Agricolan rukouskirjasta.


Vuodenvaihdetta eletään Kauriin merkeissä. Nykysuomalaisen mieleen kauris-sana saattaa tuoda pienen punaruskean hirvieläimen, jota perinteisesti on kutsuttu metsäkauriiksi. Uudessa nisäkkäiden nimiehdotuksessa kauris esiintyy eräiden muidenkin hirvieläinten nimissä: valkohäntäpeuran nimeksi on ehdotettu valkohäntäkaurista, saksanhirvi olisi isokauris ja kuusipeura täpläkauris.


Alun perin kauris on kuitenkin ollut ja on osittain vieläkin vuohen synonyymi. Näin on ollut laita myös tähdistöstä ja horoskooppimerkistä puhuttaessa. Kauriin merkkiä symboloivat kuvat ovat selvästi vuohen näköisiä.

Tähtikuviosta on vaikea sanoa, muistuttaako se enemmän vuohta vai hirvieläintä, mutta sillä ei liene ennustamisen kannalta suurtakaan väliä. Eihän Aurinkokaan ole enää vuodenvaihteessa Kauriin tähdistössä, niin kuin se oli parituhatta vuotta sitten, vaan Jousimiehen kohdalla.

Maailma muuttuu, mutta perinteet säilyvät. Näillä näkymin tähtikuvion ja horoskooppimerkin nimeä kannattaa tuskin yrittää päivittää Vuoheksi.


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.


 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018