Perimäämme kätkeytynyt virus voi toimia kuin Troijan hevonen: iskeä odottamatta sisältäpäin. Tällainen virus saattaa olla esimerkiksi ms-taudin takana.


iskeä odottamatta sisältäpäin. Tällainen virus saattaa olla esimerkiksi ms-taudin takana.




Mitä järkeä on hyökätä itseään vastaan ja vahingoittaa itseään? Tätä ovat kysyneet ms-taudin tutkijat jo vuosikymmenten ajan. Multippeliskleroosissa eli pesäkekovettumataudissa ihmisen oma puolustusjärjestelmä tuhoaa hermoja suojaavaa myeliinituppea, minkä seurauksena hermoimpulssien kulku tyrehtyy vauriopaikkojen kohdalta. Taudin oireet vaihtelevat näkökyvyn lievästä hämärtymisestä eriasteisiin liikkumisvaikeuksiin ja halvaantumiseen.

Ms-taudin aiheuttajaksi on epäilty vuorollaan lähes kaikkia yleisiä viruksia, ja lukuisia teorioita on esitetty ja taas haudattu. Nyt yksi kuopatuista ajatuksista on kaivettu takaisin. Sen mukaan ms-tauti - ja ehkä moni muu autoimmuunitauti - voi johtua ihmisen omien geenien seassa piileskelevän viruksen aktivoitumisesta.

Tällaiset virukset kuuluvat retrovirusten ryhmään, ja niitä nimitetään sisäsyntyisiksi eli endogeenisiksi, koska niiden geenit ovat synnynnäisesti osana ihmisen perimää.

- Teorian mukaan endogeenisen retroviruksen geenien aktivoituminen herättää elimistön puolustusjärjestelmän, joka erehdyksessä hyökkääkin ihmisen omia soluja vastaan, kertoo virustutkija Jukka Suni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Huslabin viruslaboratoriosta.


Osana perimää jo miljoonia vuosia

Ihmisen kromosomien dna:sta peräti noin kahdeksan prosenttia muodostuu endogeenisten retrovirusten geeneistä. Saimme virukset, kun ne tarttuivat lajimme kantamuotoihin 6-20 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat jääneet osaksi nykyihmisen perimää. - Nykyisin ne ovat vain geeninpätkiä eivätkä tartu ihmisestä toiseen, Suni huomauttaa.

Valtaosa näiden "Troijan hevosten" geeneistä on nykymuodossaan silkkaa roskaa eikä sisällä minkään proteiinin valmistusohjetta. Joidenkin virusten perimä on kuitenkin tallentunut omaan genomiimme täydellisenä ja voi periaatteessa tuottaa proteiineja tai jopa kokonaisia viruksia. - On selvää, että kokonaiset retrovirukset tai niiden proteiinit voivat saada pahaa aikaan, sanoo Suni.

Sunin mukaan endogeenisia retroviruksia tutkittiin innokkaasti 1970-luvulla. Tutkimus hiipui 1980-luvulla, kun huomion veivät ensimmäiset havaitut ihmisestä toiseen tarttuvat eli eksogeeniset retrovirukset hiv ja htlv. - Nyt on kuitenkin merkkejä siitä, että tutkimuskenttä on elpymässä, hän sanoo. Esimerkiksi endogeenisen retroviruksen osuudesta ms-taudissa vihjaa niin moni tekijä, ettei asiaa enää voi ohittaa olankohautuksella.


Virukset lisääntyvät ms-potilaissa

Ms-taudissa syylliseksi epäillään herv-w-luokan endogeenista retrovirusta nimeltä msrv (multiple sclerosis related virus) Se on toistaiseksi ainoa endogeeninen retrovirus, jonka perimän tiedetään voivan tuottaa ihmiselimistöön kokonaisia viruksia. Niitä näkee elektronimikroskoopilla esimerkiksi ms-potilaiden selkäydinnesteestä.

Tähän mennessä kaikilta ms-potilailta, joilta msr-virusta on etsitty, sitä on myös löydetty. Viruksen määrä muuttuu taudinkulun mukaan: oireiden lisääntyessä eli pahenemisvaiheessa viruksia on enemmän kuin tasannevaiheessa. Lisäksi mitä pidemmälle tauti on edennyt ja mitä enemmän peruuttamattomia hermovaurioita on syntynyt, sitä enemmän selkäydinnesteessä on viruksia.

- Miljardin euron kysymys kuuluu: ovatko nämä virukset sairauden syy vai seuraus? sanoo johtava msrv-asiantuntija, professori Antonina Dolei Sassarin yliopistosta Italiasta.

Toinen osa todistusaineistosta tulee laboratoriokokeista. Ms-potilaiden veren valkosoluista perustetuissa soluviljelmissä syntyy msr-viruksia. Jos viljelmiin lisätään ms-taudin hoidossa käytettävää beetainterferonia, virusten määrä romahtaa. Vastaavasti virusten lisääntyminen kiihtyy, jos viljelmään lisätään tulehdusta edistäviä solujen viestiaineita, joiden määrä on ms-potilailla koholla. Lisäksi jos msr-viruksia ruiskutetaan hiiriin, joihin on istutettu ihmisen puolustussoluja, hiirten hermostoon syntyy ms-tautia muistuttavia vaurioita.

Viime vuonna retrovirusteoria koki pienen renes¬sanssin, kun kanadalainen tutkimusryhmä tutki endogeenisen retroviruksen tuottaman proteiinin, synsytiinin, vaikutuksia hermoston soluihin. Kävi ilmi, että synsytiini vaurioittaa niitä tukisoluja, jotka valmistavat hermojen suojapinnoitetta eli myeliinituppea.

Toinen huomionarvoinen havainto koskee osteopontiini-proteiinia, joka säätelee muun muassa elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvien T-solujen muodostumista. Juuri tietyt T-solut tuhoavat ms-taudissa hermojen myeliiniä. Ms-potilaiden hermosoluissa on huomattavasti enemmän osteopontiinia kuin terveiden ihmisten. Asian tekee kiinnostavaksi se, että toisen retroviruksen, hiv:n, tiedetään stimuloivan osteopontiinin tuotantoa. Ehkä msr-virus toimii samoin.

- Vaikka emme ole vielä kyenneet osoittamaan syy-seuraussuhdetta, ms-taudin ja msrv:n välillä on niin paljon yhdistäviä tekijöitä, ettei kyseessä voi olla sattuma, Dolei sanoo.


Voi selittää Sardinian ms-epidemian

Dolein ryhmällä on kiinnostava työkenttä Sardiniassa, missä ms-tautia esiintyy paljon enemmän kuin muualla Välimeren alueella. Kaiken kukkuraksi ms-taudin esiintyvyys on siellä kasvussa. Vielä 40 vuotta sitten sataatuhatta sardinialaista kohti oli vain kaksi ms-potilasta, mutta nykyisin heitä on kuusi.

- Koska 40 vuotta on liian lyhyt aika väestön geneettiseen muuttumiseen eikä Sardiniaan ole kohdistunut mitään suurta muuttoliikettä, taudin lisääntymisen täytyy johtua jostakin ulkoisesta tekijästä, Dolei päättelee.

Sardinian "epidemiaan" on tarjottu kahta erilaista selitystä. Mielikuvituksellisemman teorian mukaan msr-viruksen perimä on Sardiniassa muuntunut siten, että virus on saanut kyvyn siirtyä ihmisestä toiseen.

- Endogeeniset retrovirukset ovat tavallaan perimän vankeja, Dolei sanoo. On kuitenkin mahdollista, että ne, jotka msrv:n tavoin sisältävät kokonaisten virusten teko-ohjeet, voivat riuhtaista itsensä irti perimän kahleista ja muuntua jälleen ihmisestä toiseen siirtyviksi viruksiksi. Jos näin kävisi, ne kuitenkin luultavasti tarttuisivat vain heikosti, kuten monet retrovirukset käytännössä tekevät.

Toisen mallin mukaan Sardinian epidemia selittyy puhtaasti ihmisten omilla geeneillä. Jos väestö on kokenut geneettisen "pullonkaulan" eli jossakin vaiheessa vähentynyt rajusti ja sen jälkeen pienellä joukolla lisääntynyt keskenään, ms-tautia aiheuttavat geenit ovat voineet yleistyä.

Mikä lopulta on endogeenisten retrovirusten ja mikä ihmisen omien geenien osuus ms-taudissa, on toistaiseksi avoin kysymys. Omilla geeneillä on joka tapauksessa vaikutuksensa, sillä ms-potilaiden tiettyjen geenialueiden tiedetään eroavan terveiden ihmisten vastaavista.

Kokeellisen neurologian dosentti Pentti Tienari Helsingin yliopistosta huomauttaa, ettei retrovirusteoria välttämättä ole ristiriidassa ihmisgeenien vaikutuksen kanssa. - Jos virusteoria pitää paikkansa, erot ihmisten geeneissä saattavat merkitä sitä, että tietyt geeniyhdistelmät hiljentävät retroviruksia tehokkaammin kuin toiset, hän toteaa. Tehokkaasti hiljentävät yhdistelmät suojaisivat ms-taudilta.





- Virukset ovat proteiinikuoreen pakkautuneita perimäainepaketteja, joilla ei ole omia elintoimintoja. Ne ovat loisia, jotka valtaavat esimerkiksi ihmisen soluja lisääntyäkseen solun koneiston avulla. Tämä aiheuttaa monia tauteja flunssasta aidsiin. Toisten virusten perimä koostuu dna:sta, toisten rna:sta.

- Retrovirusten perimäaines on yksisäikeistä rna:ta, ja solussa ne tuottavat siitä dna-kopioita käänteiskopioijaentsyyminsä avulla. Kuuluisin retrovirus on hiv. Joskus retroviruksen dna jää osaksi isäntäsolun perimää.

Ehkä muissakin taudeissa

Endogeenisia retroviruksia on viime vuosina alustavasti yhdistetty myös muihin vakaviin sairauksiin, kuten nivelreumaan ja lapsuusiän diabetekseen sekä kuolemaan johtavaan lihasrappeumatautiin als:ään.

Italialaiset tutkijat ovat ihmetelleet, miksi als vaivaa etenkin italialaisia jalkapalloilijoita. Vastauksia on haettu urheilujuomista ja pään kolhuista, mutta "epidemia" on edelleen vailla selitystä.

Retrovirukset tulivat mukaan kuvaan muutama vuosi sitten, kun brittitutkijat etsivät tiettyä, vain näiden virusten tuottamaa entsyymiä als-potilaista ja terveistä verrokeista. Als-potilaista löytyi toimivaa entsyymiä, kontrolliryhmästä ei.

Tutkimus ei vielä riitä osoittamaan syy-yhteyttä retroviruksen ja als:n välillä, mutta tulosta on vaikea jättää huomiottakaan.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti