Perimäämme kätkeytynyt virus voi toimia kuin Troijan hevonen: iskeä odottamatta sisältäpäin. Tällainen virus saattaa olla esimerkiksi ms-taudin takana.


iskeä odottamatta sisältäpäin. Tällainen virus saattaa olla esimerkiksi ms-taudin takana.




Mitä järkeä on hyökätä itseään vastaan ja vahingoittaa itseään? Tätä ovat kysyneet ms-taudin tutkijat jo vuosikymmenten ajan. Multippeliskleroosissa eli pesäkekovettumataudissa ihmisen oma puolustusjärjestelmä tuhoaa hermoja suojaavaa myeliinituppea, minkä seurauksena hermoimpulssien kulku tyrehtyy vauriopaikkojen kohdalta. Taudin oireet vaihtelevat näkökyvyn lievästä hämärtymisestä eriasteisiin liikkumisvaikeuksiin ja halvaantumiseen.

Ms-taudin aiheuttajaksi on epäilty vuorollaan lähes kaikkia yleisiä viruksia, ja lukuisia teorioita on esitetty ja taas haudattu. Nyt yksi kuopatuista ajatuksista on kaivettu takaisin. Sen mukaan ms-tauti - ja ehkä moni muu autoimmuunitauti - voi johtua ihmisen omien geenien seassa piileskelevän viruksen aktivoitumisesta.

Tällaiset virukset kuuluvat retrovirusten ryhmään, ja niitä nimitetään sisäsyntyisiksi eli endogeenisiksi, koska niiden geenit ovat synnynnäisesti osana ihmisen perimää.

- Teorian mukaan endogeenisen retroviruksen geenien aktivoituminen herättää elimistön puolustusjärjestelmän, joka erehdyksessä hyökkääkin ihmisen omia soluja vastaan, kertoo virustutkija Jukka Suni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Huslabin viruslaboratoriosta.


Osana perimää jo miljoonia vuosia

Ihmisen kromosomien dna:sta peräti noin kahdeksan prosenttia muodostuu endogeenisten retrovirusten geeneistä. Saimme virukset, kun ne tarttuivat lajimme kantamuotoihin 6-20 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat jääneet osaksi nykyihmisen perimää. - Nykyisin ne ovat vain geeninpätkiä eivätkä tartu ihmisestä toiseen, Suni huomauttaa.

Valtaosa näiden "Troijan hevosten" geeneistä on nykymuodossaan silkkaa roskaa eikä sisällä minkään proteiinin valmistusohjetta. Joidenkin virusten perimä on kuitenkin tallentunut omaan genomiimme täydellisenä ja voi periaatteessa tuottaa proteiineja tai jopa kokonaisia viruksia. - On selvää, että kokonaiset retrovirukset tai niiden proteiinit voivat saada pahaa aikaan, sanoo Suni.

Sunin mukaan endogeenisia retroviruksia tutkittiin innokkaasti 1970-luvulla. Tutkimus hiipui 1980-luvulla, kun huomion veivät ensimmäiset havaitut ihmisestä toiseen tarttuvat eli eksogeeniset retrovirukset hiv ja htlv. - Nyt on kuitenkin merkkejä siitä, että tutkimuskenttä on elpymässä, hän sanoo. Esimerkiksi endogeenisen retroviruksen osuudesta ms-taudissa vihjaa niin moni tekijä, ettei asiaa enää voi ohittaa olankohautuksella.


Virukset lisääntyvät ms-potilaissa

Ms-taudissa syylliseksi epäillään herv-w-luokan endogeenista retrovirusta nimeltä msrv (multiple sclerosis related virus) Se on toistaiseksi ainoa endogeeninen retrovirus, jonka perimän tiedetään voivan tuottaa ihmiselimistöön kokonaisia viruksia. Niitä näkee elektronimikroskoopilla esimerkiksi ms-potilaiden selkäydinnesteestä.

Tähän mennessä kaikilta ms-potilailta, joilta msr-virusta on etsitty, sitä on myös löydetty. Viruksen määrä muuttuu taudinkulun mukaan: oireiden lisääntyessä eli pahenemisvaiheessa viruksia on enemmän kuin tasannevaiheessa. Lisäksi mitä pidemmälle tauti on edennyt ja mitä enemmän peruuttamattomia hermovaurioita on syntynyt, sitä enemmän selkäydinnesteessä on viruksia.

- Miljardin euron kysymys kuuluu: ovatko nämä virukset sairauden syy vai seuraus? sanoo johtava msrv-asiantuntija, professori Antonina Dolei Sassarin yliopistosta Italiasta.

Toinen osa todistusaineistosta tulee laboratoriokokeista. Ms-potilaiden veren valkosoluista perustetuissa soluviljelmissä syntyy msr-viruksia. Jos viljelmiin lisätään ms-taudin hoidossa käytettävää beetainterferonia, virusten määrä romahtaa. Vastaavasti virusten lisääntyminen kiihtyy, jos viljelmään lisätään tulehdusta edistäviä solujen viestiaineita, joiden määrä on ms-potilailla koholla. Lisäksi jos msr-viruksia ruiskutetaan hiiriin, joihin on istutettu ihmisen puolustussoluja, hiirten hermostoon syntyy ms-tautia muistuttavia vaurioita.

Viime vuonna retrovirusteoria koki pienen renes¬sanssin, kun kanadalainen tutkimusryhmä tutki endogeenisen retroviruksen tuottaman proteiinin, synsytiinin, vaikutuksia hermoston soluihin. Kävi ilmi, että synsytiini vaurioittaa niitä tukisoluja, jotka valmistavat hermojen suojapinnoitetta eli myeliinituppea.

Toinen huomionarvoinen havainto koskee osteopontiini-proteiinia, joka säätelee muun muassa elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvien T-solujen muodostumista. Juuri tietyt T-solut tuhoavat ms-taudissa hermojen myeliiniä. Ms-potilaiden hermosoluissa on huomattavasti enemmän osteopontiinia kuin terveiden ihmisten. Asian tekee kiinnostavaksi se, että toisen retroviruksen, hiv:n, tiedetään stimuloivan osteopontiinin tuotantoa. Ehkä msr-virus toimii samoin.

- Vaikka emme ole vielä kyenneet osoittamaan syy-seuraussuhdetta, ms-taudin ja msrv:n välillä on niin paljon yhdistäviä tekijöitä, ettei kyseessä voi olla sattuma, Dolei sanoo.


Voi selittää Sardinian ms-epidemian

Dolein ryhmällä on kiinnostava työkenttä Sardiniassa, missä ms-tautia esiintyy paljon enemmän kuin muualla Välimeren alueella. Kaiken kukkuraksi ms-taudin esiintyvyys on siellä kasvussa. Vielä 40 vuotta sitten sataatuhatta sardinialaista kohti oli vain kaksi ms-potilasta, mutta nykyisin heitä on kuusi.

- Koska 40 vuotta on liian lyhyt aika väestön geneettiseen muuttumiseen eikä Sardiniaan ole kohdistunut mitään suurta muuttoliikettä, taudin lisääntymisen täytyy johtua jostakin ulkoisesta tekijästä, Dolei päättelee.

Sardinian "epidemiaan" on tarjottu kahta erilaista selitystä. Mielikuvituksellisemman teorian mukaan msr-viruksen perimä on Sardiniassa muuntunut siten, että virus on saanut kyvyn siirtyä ihmisestä toiseen.

- Endogeeniset retrovirukset ovat tavallaan perimän vankeja, Dolei sanoo. On kuitenkin mahdollista, että ne, jotka msrv:n tavoin sisältävät kokonaisten virusten teko-ohjeet, voivat riuhtaista itsensä irti perimän kahleista ja muuntua jälleen ihmisestä toiseen siirtyviksi viruksiksi. Jos näin kävisi, ne kuitenkin luultavasti tarttuisivat vain heikosti, kuten monet retrovirukset käytännössä tekevät.

Toisen mallin mukaan Sardinian epidemia selittyy puhtaasti ihmisten omilla geeneillä. Jos väestö on kokenut geneettisen "pullonkaulan" eli jossakin vaiheessa vähentynyt rajusti ja sen jälkeen pienellä joukolla lisääntynyt keskenään, ms-tautia aiheuttavat geenit ovat voineet yleistyä.

Mikä lopulta on endogeenisten retrovirusten ja mikä ihmisen omien geenien osuus ms-taudissa, on toistaiseksi avoin kysymys. Omilla geeneillä on joka tapauksessa vaikutuksensa, sillä ms-potilaiden tiettyjen geenialueiden tiedetään eroavan terveiden ihmisten vastaavista.

Kokeellisen neurologian dosentti Pentti Tienari Helsingin yliopistosta huomauttaa, ettei retrovirusteoria välttämättä ole ristiriidassa ihmisgeenien vaikutuksen kanssa. - Jos virusteoria pitää paikkansa, erot ihmisten geeneissä saattavat merkitä sitä, että tietyt geeniyhdistelmät hiljentävät retroviruksia tehokkaammin kuin toiset, hän toteaa. Tehokkaasti hiljentävät yhdistelmät suojaisivat ms-taudilta.





- Virukset ovat proteiinikuoreen pakkautuneita perimäainepaketteja, joilla ei ole omia elintoimintoja. Ne ovat loisia, jotka valtaavat esimerkiksi ihmisen soluja lisääntyäkseen solun koneiston avulla. Tämä aiheuttaa monia tauteja flunssasta aidsiin. Toisten virusten perimä koostuu dna:sta, toisten rna:sta.

- Retrovirusten perimäaines on yksisäikeistä rna:ta, ja solussa ne tuottavat siitä dna-kopioita käänteiskopioijaentsyyminsä avulla. Kuuluisin retrovirus on hiv. Joskus retroviruksen dna jää osaksi isäntäsolun perimää.

Ehkä muissakin taudeissa

Endogeenisia retroviruksia on viime vuosina alustavasti yhdistetty myös muihin vakaviin sairauksiin, kuten nivelreumaan ja lapsuusiän diabetekseen sekä kuolemaan johtavaan lihasrappeumatautiin als:ään.

Italialaiset tutkijat ovat ihmetelleet, miksi als vaivaa etenkin italialaisia jalkapalloilijoita. Vastauksia on haettu urheilujuomista ja pään kolhuista, mutta "epidemia" on edelleen vailla selitystä.

Retrovirukset tulivat mukaan kuvaan muutama vuosi sitten, kun brittitutkijat etsivät tiettyä, vain näiden virusten tuottamaa entsyymiä als-potilaista ja terveistä verrokeista. Als-potilaista löytyi toimivaa entsyymiä, kontrolliryhmästä ei.

Tutkimus ei vielä riitä osoittamaan syy-yhteyttä retroviruksen ja als:n välillä, mutta tulosta on vaikea jättää huomiottakaan.


Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018