Venäjän ensimmäinen tsaari on piirtynyt mieleemme armottomana itsevaltiaana, joka surmasi tuhansia alamaisiaan. Hän ei kuitenkaan ollut hankkeissaan yksin. Uuden ajan alussa kaikki hallitsijat uskoivat edustavansa jumalallista oikeutta, ja veri virtasi - myös meillä.

Myyttien takanaArtikkelisarjassa kerrotaan historian henkilöistä, joista tiedetään enemmän värikkäitä tarinoita kuin tosiasioita.

Teksti:Matti Kinnunen

Venäjän ensimmäinen tsaari on piirtynyt mieleemme armottomana itsevaltiaana, joka surmasi tuhansia alamaisiaan. Hän ei kuitenkaan ollut hankkeissaan yksin. Uuden ajan alussa kaikki hallitsijat uskoivat edustavansa jumalallista oikeutta, ja veri virtasi - myös meillä.Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009

Kun Moskovan 16-vuotias suuriruhtinas Ivan Vasiljevitš 1547 nousi itänaapurimme valtaistuimelle, seremoniat olivat poikkeuksellisen komeat. Iivana IV kruunautti itsensä "koko Venäjän tsaariksi". Tsaarin arvonimeä oli Venäjällä käytetty Itä-Rooman keisarista, joten Iivana julisti tittelillään, että Moskova oli Rooman seuraaja ja hän itse Rooman caesareiden perillinen. Iivana katsoi lukeutuvansa Rurikovitšeihin, jotka polveutuivat suoraan Venäjän eli Rusin perustajasta Rurikista 800-luvulta, mutta hänellä oli verisiteet myös Itä-Rooman hoviin. Hänen isoäitinsä oli kuulunut Bysantin Palaiologosten keisari¬sukuun.Hallitsijan komealta kalskahtavasta arvonimestä huolimatta Venäjä­ oli Euroopan mi¬toissa vielä pikkutekijä. Se oli yhä sisämaan valtio, jolta puuttuivat tärkeät satamat. Lisäksi viholliset ympäröivät sitä joka taholta.Idässä ortodoksista Venäjää uhkasivat islamilaiset Kazanin ja Astrahanin kaanikunnat. Etelässä vaanivat liittolaisineen Turkin ottomaanit, jotka olivat 1453 kukistaneet Bysantin, toisen Rooman. Lännessä uhittelivat silloinen suurvalta Puola-Liettua sekä Ruotsi, joka ei tyytynyt Suomen halkaisevaan Pähkinäsaaren rauhan rajaan.Iivanan komennossa oli suuri armeija, johon kuului tuliluikuin varustettua jalkaväkeä, tykistöä palkkasotilaineen sekä isovenäläisiä Donin ja ukrainalaisia Dneprin kasakoita. Se soti Iivanalle alueita idässä, mutta lännessä sota ei sujunut yhtä hyvin.

Tsaritsan menetys järkyttiIivanan asema oli vaikea myös sisäpoliittisesti. Idän sotilaalliset voitot toivat mainetta, mutta häntä ympäröi vihamielinen hovi. Tilanne ei ollut Iivanalle uusi eikä outo. Hän oli elänyt koko nuoren elämänsä pajariylimysten juonien keskellä. Kun isä Vasili III kuoli, Iivana oli vain kolmivuotias. Äitinsä Jelenan hän menetti ollessaan kahdeksan. Niin nuoresta kruununperijästä ei ollut hallitsijaksi, vaan vallankahvassa oli milloin mikin kunnianhimoinen pajarisuku.Iivana yritti lujittaa asemaansa avioliitolla. Jo kruunajaisvuonna hänet vihittiin Romanovien ylimyssukuun kuuluneen Anastasian kanssa. Liitto oli onnellinen, luultavasti Iivanan elämän rauhallisinta ja tasapainoisinta aikaa.Sitten 1560 tsaritsan äkkikuolema suisti Iivanan tolaltaan. Aikalaislähteen mukaan tsaari alkoi riehua ja huorata hillittömästi sekä naisten että miesten kanssa. Raivonpuuskassa hän jopa lähti Moskovasta ja ilmoitti luopuvansa kruunusta. Pajareita pelkäävän "kansan pyynnöstä" hän kuitenkin peruutti uhkauksensa ja palasi Moskovaan.

Vainoharhat saivat vallanIivana syytti tsaritsan kuolemasta pajareita, joiden hän epäili myrkyttäneen Anastasian. Lapsuuden ruokkimat vainoharhat pahenivat, ja Iivana alkoi nähdä kaikki vihollisina. Hänen houreissaan myös luottomies, kyvykäs Aleksei Adašev muuttui torailevaksi ja viekkaaksi koiraksi. Ensin Iivana karkotti hänet Liivinmaan armeijan komentajaksi, sitten heitätti Tartossa tyrmään. Siellä Adašev kuoli kuumeeseen, kuten sanottiin, tai myrkkyyn, kuten huhuttiin.Hoviin tulvi ilmiantajia lietsomaan tsaarin epäluuloja, ja tuomioita sateli sen mukaan, mitä Iivanan päähän pälkähti. Kokonaisia ruhtinasperheitä karkotettiin, pakotettiin luostariin ja teloitettiin raa’asti syyttä ja tutkimatta. Esimerkiksi voittoisa sotapäällikkö Ivan Šeremetjev teljettiin tyrmään. Häntä kidutettiin Iivanan läsnä ollessa, ja hänen yhtä ansiokas veljensä Nikita kuristettiin Iivanan käskystä.

Opritšnikat siivousjoukkoinaSamoihin aikoihin Iivana perusti pahamaineisen opritšninan, muusta valtakunnasta erotetun alueen, jota tsaari hallitsi kuin yksityistä omaisuuttaan. Maat opritšninaan otettiin ruhtinailta ja pajareilta, jotka ajettiin pois tiluksiltaan. Uudet vallanpitäjät, opritšnikat, muodostivat uuden tsaarille uskollisen palvelussäädyn. Monet heistä olivat vaatimatonta syntyperää ja olivat kuuluneet Iivanan omaan kaartiin. Iivana kutsui heitä "veljiksi".Opritšnikoiden pukuna oli munkin kaapua muistuttava pitkä musta takki. He ratsasti¬vat mustilla hevosilla koiranpää ohjaksissaan ja harja ruoskassaan. Ne symboloivat heidän tehtäväänsä: ensin piti haukkua ja purra tsaarin vihollisia, sitten lakaista heidät maasta.

Terrori paisui tarumaiseksiKun Iivana sai vihiä pajarien ja Puola-Liettuan salahankkeista, opritšnikat kiduttivat ja surmasivat satoja ylimyksiä ja heidän perheenjäseniään. Epäluuloja vahvisti hänen luotettujen ja lähimpien ystäviensä ruhtinas Andrei Kurbskin ja ruhtinas Ivan Belskin loikkaus perivihollisena pidettyyn Liettuaan.Kun sotaonni kääntyi vihollisen eduksi, Iivana näki petosta jo kaikkialla. Hän usutti opritšnikat Tverin, Pihkovan ja Novgorodin kimppuun. Rikkaiden kaupunkien kirkot ryöstettiin, talot poltettiin ja ihmiset surmattiin. 30 000 kuoli väkivaltaisuuksissa tai ryöstäjien lähdettyä nälkään ja tauteihin.Terrori huipentui 25. heinäkuuta 1570 Poganajan niityllä Moskovassa. Pyövelit olivat pystyttäneet torille kaksikymmentä valtavaa paalua poikkihirsineen ja tuoneet patoja, joissa oli kylmää ja kiehuvaa vettä.Mustiin sonnustautunut Iivana ilmestyi paikalle poikansa, 16-vuotiaan tsarevitš Ivan Ivanovitšin ja 1 500 ratsumiehen seurassa. Kolmesataa aatelista, jalat jo katkottuina, pakotettiin ryömimään heidän eteensä.Armonosoituksena Iivana ensin vapautti 184 vankia, ja sitten hän valvoi jäljelle jääneiden kiduttamista, johon osallistui innolla itsekin. Jotkut sidottiin seipäisiin ja hakattiin kappaleiksi, toisia kastettiin vuoroin kiehuvaan ja kylmään veteen, kunnes he heittivät henkensä. Joiltakin revittiin kylkiluut irti, toiset nyljettiin elävältä tai seivästettiin. Neljän tunnin kuluttua Iivana sai kyllikseen ja vetäytyi palatsiinsa.Venäläinen historioitsija A.A. Zimin kirjoitti 2001: "Venäjän pääkaupunki oli nähnyt kosolti hirveyksiä, mutta se, mikä tapahtui 1570, ylitti julmuudessaan ja sadistisessa hienoudessaan kaiken aiemmin tapahtuneen ja on kenties selitettävissä ainoastaan Iivana Julman säälimättömällä luonteella ja sairaalla mielikuvituksella."

Veri virtasi muuallakinIivana Julman sisäpolitiikka tuntuu meistä järjettömältä, mutta hänen tavoitteensa olivat samat kuin läntisillä aikalaisillaan: hallitsijan yksinvallan vakiinnuttaminen ja yhdenmukaisen hallinnon ulottaminen koko valtakuntaan. Verenvuodattajana Iivana IV ei poikennut oman aikansa läntisistä, ei edes pohjoismaisista vallanpitäjistä.Englannin Henrik VIII aloitti vastustajiensa teloitukset ainoastaan kaksi päivää sen jälkeen, kun hänet 1509 vain 17-vuotiaana oli kruunattu kuninkaaksi. Jopa Raamatun englannintaja William Tyndale siepattiin Antwerpenista, tuomittiin kerettiläiseksi ja poltettiin roviolla. Säälimätön meno maassa jatkui Henrikin seuraajien Edvard VI:n, Maria I Verisen ja Elisabet I:n ajan eli koko 1500-luvun.Pohjolassa Kalmarin unionin kuninkaaksi kruunattu Tanskan Kristian II tapatti oitis 80 Ruotsin herraa Tukholman synkässä verilöylyssä 1520. Kristian sai ruotsalaisilta lisänimen Tyranni, tanskalaiset kutsuivat häntä Hyväksi.Samalla kymmenluvulla Saksan talonpoikaissodissa surmattiin satatuhatta kapinallista, ja pahamaineisena Pärttylinyönä 30. elokuuta 1572 Pariisissa nähtiin verilöyly, jossa katolisen Kaarle IX:n kannattajat surmasivat 20 000 ja ajoivat maanpakoon 200 000 protestanttia. Paavi laulatti Roomassa kiitosmessun voiton kunniaksi.Suomessa verinen valtapolitiikka huipentui 1596-1597 nuijasotaan, jossa surmattiin 3 000 kapinaan noussutta talonpoikaa.Oman aikansa hallitsijoista Iivana erosi kuitenkin siinä, että hän osallistui raakoihin veritekoihin omin käsin ja ilmeisesti sai siitä suurta tyydytystä. Aikalaiskronikat kertovat, että jo lapsena hän mielellään rääkkäsi eläimiä - sikäli merkille pantava tieto, että nykypsykologia pitää eläinten tuskasta nauttimista psykopaatin merkkinä.

Julmuudet eivät olleet syntiUuden ajan alussa ei ollut outoa sekään, että hallitsija kuvitteli valtansa jumalalliseksi. Kaikki monarkit pitivät itseään Jumalan voideltuna. Ruotsin Kustaa Vaasa ajatteli olevansa uusi Mooses, joka johtaa kansansa Luvattuun maahan, ja Englannin Elisabet katsoi, että kuningatar on ainoa hallitsija valtakunnassa niin hengellisissä ja kirkollisissa kuin maallisissa asioissa.Jumalan voitelu antoi Iivanalle vallan rangaista kansaansa, koska hallitsijan tehtävä oli puhdistaa ihmiset synneistään. Alamaisen velvollisuus taas oli alistua tsaarin jumalantuomioon ja hyväksyä mukisematta hänen langettamansa rangaistus. Vastarinta oli petos ja kuolemansynti.Iivana selitti entiselle ystävälleen Andrei Kurbskille, että tämä voi kuolla "pyhän kuoleman" vain uhraamalla henkensä kuten oli uskollisuudenvalassaan luvannut: "Jos olet niin hurskas, miksi et ota vastaan kärsimystä minulta, herraltasi, ja siten peri elämän kruunua?"Toisaalta Iivanalla oli tapana kiertää luostareissa ja vetäytyä pitkiksi ajoiksi katumaan ja rukoilemaan. Hän pyysi suurieleisesti anteeksi tekojaan, joita kirkko piti synteinä, kuten juopottelua ja huoraamista. Raakuudet eivät olleet syntiä, sillä tsaarin valta oli paitsi ehdoton myös rajaton. Hallitsija toimi Jumalan nimissä. Iivana uskoi olevansa vastuussa "kansansa ikuisesta pelastumisesta, josta hänet vaadittaisiin tilille viimeisellä tuomiolla".

Stalin ihaili IivanaaIivana kuoli 1584 murheen murtamana. Hän oli raivonpuuskassaan sivaltanut poikaansa ja vallanperijäänsä raskaalla sauvalla. Muutaman päivän kuluttua tsarevitš menehtyi. Siitä Iivana ei koskaan toipunut. Hautajaisten jälkeen hän ei saanut öisin unta vaan kynsi huoneensa seiniä, sairasteli ja riutui varjoksi entisestään.Iivanan pyrkimys yksinvaltaiseen monar¬kiaan jätti Venäjälle raskaan perinnön: säälimättömän despotian. Sillä oli tuhoisat seurauk¬set yhteiskunnalle - vuosisatojen päähän.Iivanan kaikkivaltias tsaari heräsi henkiin bolsevikkien valta-ajattelussa. Josif Stalinin vaatima puoluekuri muistutti Iivana Julman ideologiaa. Puolueenvastaisista rikoksista syytettyjen bolsevikkien odotettiin katuvan, polvistuvan Puolueen eteen ja hyväksyvän sen tuomion. Puolueenjäsenen puolustautuminen olisi osoittanut poikkeamista Puolueen linjasta, joka oli totuus, joten se oli uusi synti.Stalinin vuosina Neuvostoliitossa vallitsi suorastaan Iivana-kultti. Stalin itse selitti Sergei Eisensteinille, joka 1944-1946 ohjasi kaksiosaisen elokuvan Iivana Julmasta, kuinka Iivanan säälimättömyys oli edistyksellistä politiikkaa ylimystön oppositiota vastaan."Teidän on osoitettava, miksi hänen oli pakko olla julma. Iivana IV:n virhe oli se, että hän jätti viiden feodaalisuvun hävittämisen kesken. Jos hän olisi tuhonnut kaikki viisi klaania, mitään sekasorron aikaa (Iivanan kuoleman jälkeen) ei olisi tullut. Kun Iivana teloitutti jonkun, hän käytti pitkät ajat katumiseen ja rukoilemiseen. Siltä kannalta jumala oli hänelle este. Hänen olisi pitänyt olla päättäväisempi." 

Matti Kinnunen on helsinkiläinen filosofianlisensiaatti, suomentaja, toimittaja ja historioitsija.

Iivana taisteli Suomesta ja Baltiasta

Iivana IV saattoi hyvin kruunauttaa itsensä kaikkien venäläisten tsaariksi, sillä hänen isoisänsä Iivana III ja isänsä Vasili III olivat kohottaneet Moskovan pienten venäläisten ruhtinaskuntien johtajaksi. Omaksi tehtäväkseen Iivana otti suurvallan luomisen. Hänen pyrintönsä eivät eronneet Euroopan muiden maiden hankkeista. 1500-luvulla Ruotsi taisteli Pohjolan, Englanti Britteinsaarten ja Ranska Länsi-Euroopan herruudesta.Iivanan suurvaltahaaveet kohdistuivat ennen kaikkea länteen, missä hän tavoitteli pääsyä Itämerelle. Tsaari katsoi tilaisuutensa tulleen, kun Baltiaa keskiajalta hallinnut Saksalainen ritarikunta hajosi uskonpuhdistuksen myllerryksissä ja Liivinmaalle syntyi valtatyhjiö. Itämeren satamat jäivät kuitenkin haaveeksi. Suunnitelman torpedoivat Puola-Liettua ja Ruotsi, joka tähysi Pähkinäsaaren rauhan rajan takaisiin maihin ja sillanpääasemiin Virossa.

Suomen piispat diplomaatteinaPähkinäsaaren rauhassa 1323 Venäjän ja Ruotsin välille vedettiin "ikuisen rauhan raja", mutta siitä tulikin jatkuva kärhämien aihe, kun Ruotsi vyörytti asustusta pohjoiseen ja Venäjä kalasteli Karjalan länsiosia. Vuonna 1555 rajakahakat laajenivat ilmisodaksi. Talvella 1557 Kustaa Vaasa lähetti satapäisen valtuuskunnan hieromaan rauhaa Iivanan kanssa. Rauha solmittiin, mutta kiista maa-alueista jäi ratkaisematta, ja Turku menetti piispansa. Diplomaatteihin kuulunut Mikael Agricola sairastui paluumatkalla ja kuoli Suomen puolelle ehdittyään Kuolemajärvellä.1569 Ruotsin kuninkaaksi kruunattu Juhana lähetti uuden rauhanvaltuuskunnan Iivanan pakeille. Sitä johti Turun silloinen piispa Paavali Juusten. Näille diplomaateille kävi edeltäjiään huonommin.Kun Juusten torjui Venäjän ylivaltavaatimukset, vieraat pakotettiin rahvaan töllistellessä riisuutumaan alasti, ja nöyryytyksen huipuksi heidät teljettiin karsinaan kuin siat lättiin. Iivana karkotti lähettiläät kaukaiseen Muromiin. Siellä valtuuskunta istui kotiarestissa puolitoista vuotta, ennen kuin se keväällä 1572 sai tyhjin toimin palata kotiin.

Suomessa ainaisia rettelöitäPyrkimyksistä huolimatta Pähkinä­saaren rauhan raja ei rauhoittunut. Rettelöt korpimailla jatkuivat milloin sotana, milloin sissisotana, kunnes Iivana suostui välirauhaan sen jälkeen kun Ruotsi 1580 valloitti Käkisalmen.

Pohjoisessa kauppaaIivanan haaveet pääsystä Itämerelle on helppo ymmärtää, sillä Venäjän ainoa merisatama sijaitsi Vienanmeren pohjukassa Arkangelissa, minne laivat pääsivät vain jäättömään aikaan toukokuulta lokakuulle. Kauppaa kävi lähinnä Englanti, jonka kanssa Iivanalla oli kauppasopimus. Venäjälle tuotiin kankaita, tinaa, kuivattuja hedelmiä, suolaa ja viiniä, ja sieltä vietiin turkiksia, tervaa, pellavaa, mausteita ja vahaa.

Idässä hyviä tuloksiaIivanan tavoite oli kukistaa islaminuskoiset tataarit, jotka parisataavuotisen mongolivallan jälkeenkin pitivät hallussaan Uralin länsipuolisia aroja. 1552 Iivana lähti hyvin suunnitellulle sotaretkelle Kazania vastaan. Pitkän piirityksen jälkeen kaanikunta antautui ja suomalais-ugrilaisten kansojen alkukotina pidetty Volgan mutka liitettiin Moskovan valtapiiriin.1556 oli vuorossa Astrahanin kaanikunta. Ensimmäisen kerran Volgasta tuli kokonaan venäläinen joki. Kauppatiet Keski-Aasiaan avautuivat.1558 Iivana antoi novgorodilaiselle Stroganovin kauppiassuvulle Uralilta laajat alueet maanviljelyyn ja kaivostoimintaan. Kasakoiden avustuksella suku levitti valtaansa Uralin taakse ja 1581 voitti tataareilta Sibirin kaupungin. Iivana tuli aloittaneeksi Siperian valloituksen, mutta sen merkitystä Venäjälle hän ei luultavasti pystynyt edes kuvittelemaan.

Etelässä viisasta reaalipolitiikkaaNeuvonantajiensa pyynnöistä huolimatta Iivana jätti Krimin kaanikunnan rauhaan parin epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen. Hän ymmärsi, että ottomaanisulttaanin vasalli oli liian kova pala. Varovaisuuteen oli aihetta, sillä vielä 1579 Krimin tataarit tekivät tuhoisan hävitysretken Moskovaan, surmasivat satoja asukkaita ja veivät tuhansia orjiksi.

Lännessä taistelu Itämerestä1558 Iivana hyökkäsi Liivinmaalle ja anasti nopeasti Narvan ja Tallinnan. Tsaarin epäonneksi Saksalaisen ritarikunnan pesänjaolle ilmaantuivat myös Tanska, Ruotsi ja Puola-Liettua. Tanska miehitti Saarenmaan, Ruotsi saalisti Pohjois-Viron, ja Puola-Liettua omi eteläisen Liivinmaan. Iivana ei kuitenkaan luopunut haaveestaan nousta Itämeren herraksi. Sota Baltiassa jatkui, kunnes Puola-Liettua ja Ruotsi lyöttäytyivät yhteen ja Iivana joutui 1582 taipumaan rauhaan. Itämeren rantavaltio Venäjästä tuli vasta Pietari Suuren aikaan 1700-luvun alussa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018