Siinä missä nuori mieli tallentaa yhtä lailla hyviä kuin huonoja hetkiä,
vanha suojaa itseään ja muistaa mieluiten parhaat palat.


vanha suojaa itseään ja muistaa mieluiten parhaat palat.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009


Voimakas tunnekokemus jättää aina pysyvän muiston. Muistamme yksityiskohtaisesti hetket, jolloin koimme suurta iloa, surua tai pelkoa, mutta unohdamme helposti mitättömät tapahtumat.

Ikääntyvän ihmisen elämä voi olla täynnä järkytyksiä. Elämänkumppanin, perheenjäsenten ja lapsuudenystävien menetyksiä saattaa seurata oma vakava sairastuminen. Elämä muuttuu helposti järkytyksien sarjaksi.

Ikääntyvät itse eivät kuitenkaan näe elämäänsä pelkkänä murheenlaaksona. Psychological Science -lehdessä julkaistun kanadalaistutkimuksen mukaan ihmismieleen näyttää kehittyneen mekanismi, joka suojaa vanhuuden menetyksiltä.


Muisti toimii valikoiden

Albertan yliopiston neurotutkija Florin Dolcos ja hänen kollegansa halusivat ottaa selvää, tarttuvatko tunnepitoiset mielikuvat eri lailla 25-vuotiaiden kuin 70-vuotiaiden muistiin. He näyttivät koehenkilöille kuvia, jotka herättivät joko neutraaleja, miellyttäviä tai epämiellyttäviä tuntemuksia. Neutraaleissa kuvissa esiintyi esimerkiksi kahvikuppeja, epämiellyttävissä muun muassa silvottuja ruumiita.

Koehenkilöiden tuli arvioida kuvien yleistä miellyttävyyttä ja niiden herättämiä tunteita. Puolisen tuntia myöhemmin heidän piti palauttaa kuvat mieleensä vihjeiden avulla. Vanhat muistivat epämiellyttäviä kuvia huonommin kuin nuoret, vaikka heidän muistinsa muuten pelasi yhtä hyvin.

Tulos vihjaisi, että eri-ikäisten aivot tallentavat ikäviä kokemuksia eri tavoin. Kuvia katseltaessa otetut toiminnalliset magneettikuvat vahvistivat asian.


Vanhat aivot järkeilevät

Tunne-elämästä vastaa niin kut¬suttu limbinen järjestelmä. Sen rakenteista erityisen tärkeä on mantelitumake, joka toimii aktiivisesti varsinkin epämiellyttävien kokemusten aikana. Asioi¬den siirtämistä pitkäkestoiseen muistiin säätelee puolestaan hippokampus, aivokuorelta aivopuoliskojen väliin kurottautuva uloke, josta osia kuuluu limbiseen järjestelmään.

Kun koehenkilöt katsoivat epämiellyttäviä kuvia, nuorilla mantelitumake ja hippokampus pelasivat vahvasti yhteen. Vanhoilla tämä vuorovaikutus jäi heikoksi ja sen sijaan mantelitumakkeelle tekivät seuraa aivokuoren alueet¬, jotka vastaavat abstraktista ajattelusta ja siten muun muassa tunteiden hallinnasta.

Iäkkäät aivot siis karsivat tunteita ikävien¬ kokemusten muistiin tallennuksesta. Ne pyrkivät ikään kuin järkeilemään ikävien tilanteiden läpi.

Löytynyt mekanismi istuu Dolcosin ja kumppaneiden aikaisempiin tuloksiin, joiden mukaan terveeseen vanhenemiseen kuuluu nuoruutta parempi tunne-elämän hallinta.

Vanhojen ihmisten kyvyllä unohtaa ikävyydet voi hyvin olla biologista merkitystä. Mielenrauhansa säilyttävistä isovanhemmista lienee yhteisölle enemmän hyötyä kuin helposti järkyttyvistä. 


Tiina Raevaara on filosofian tohtori, kirjailija ja tietokirjoittaja.



 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5221
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti