Yhä harvempi suomalainen näkee ilmastonmuutoksen uhkana.

Teksti: Jukka Ruukki

Yhä harvempi suomalainen näkee ilmastonmuutoksen uhkana.

Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2010

Suomalaisten asenteet ilmaston lämpenemiseen ovat lauhtuneet vuodesta 2007, joka oli eräänlainen ilmastohuolen huippuvuosi. Tuolloin 87 prosenttia aikuisista suomalaisista piti ilmastonmuutoksen etenemistä todellisena ja vakavana uhkana. Nyt luku on enää 76 prosenttia. Tämä on neljännen suomalaisen tiedebarometrin mittaamista asennemuutoksista suurin.Vaikka ilmastotietoisuuden kultakausi on taakse jäänyttä elämää, varsinaisten skeptikkojen joukko on edelleen pieni. Ilmastonmuutosta ei ole suomalaisten käsityksen mukaan ainakaan vielä peruttu. Tieteen kykyyn pysäyttää tai jarruttaa ilmastonmuutosta suhtaudutaan myös varauksellisesti. Siihen luottaa vain vajaa kolmannes kansalaisista. Epäuskoisia on toinen kolmannes.Lama, laihoin tuloksin päättyneet ilmastoneuvottelut ja niin sanottu climate-gate ovat mahdollisia selityksiä asennemuutoksiin. Myös luminen pakkastalvi 2010 on voinut ruokkia epäluuloja ilmastonmuutoksen merkitystä kohtaan, vaikka säätila ja maapallon lämpeneminen ovat eri asioita.

Kiinnostuskin notkahtanut

Barometriin vastanneilta kysyttiin, kuinka innokkaasti he seuraavat tiedotusvälineistä erilaisia aihepiirejä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia. Tieteen näkökulmasta tulos on erinomainen – ainakin päällisin puolin. Enemmistö (57 %) sanoo seuraavansa aktiivisesti tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa koskevia asioita.Tarkempi silmäys kertoo, että tiedettä kohtaan tunnetaan nyt hieman vähemmän kiinnostusta kuin aiemmin. Pudotusta on kuusi prosenttiyksikköä. Muista aihepiireistä luonto, ympäristö ja politiikka kärsivät myös vähäisestä alenemasta.Muutokset eivät ole järin suuria, mutta niistä voi lukea tiettyä skeptisyyden kasvua. Mediajulkisuus ei ole ollut tieteen kannalta paras mahdollinen. Viime aikoina on käyty vääntöä rokotuksista ja ilmastotutkimuksesta, ja tieteen asema auktoriteettina on asetettu kyseenalaiseksi voimakkaammin kuin aiemmissa barometreissä. 

Lääketiede yhä suosituinta

Tiede, tutkimus ja teknologia kiinnostavat selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Myös ikä vaikuttaa. Nuoret seuraavat tiedettä vanhempia innokkaammin. Tässä mielessä tieteen tulevaisuus näyttää valoisalta.Eri tieteenaloista hohdokkaimmaksi koetaan lääketiede. Seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoo seuraavansa muun muassa uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitystä. Tulos on luonteva, koska terveysaiheet liippaavat liki ihmisten omaa elämää. Lähes yhtä paljon kiinnostaa ylipäänsä tieteen kehitys uusine tuloksineen ja keksintöineen. Kolmanneksi yltää ympäristötutkimus, mutta nyt sen käyrä näyttää alaspäin. Tähänkin voi etsiä syytä ilmastokeskustelun käänteistä. Kyselyssä mukana olleista tieteenaloista vähiten kiinnostava on avaruustutkimus. Etäisimmäksi aihepiiriksi suomalaiset kokevat tiede- ja koulutuspolitiikan. Siihen tuntee vetoa vain noin joka viides.

Verkko jyrää lähteenä

Entä mistä kansalaiset hankkivat tietonsa tieteestä? Kun ensimmäinen tiedebarometri näki päivänvalon vuonna 2001, internetin suosio tiedonlähteenä oli vielä vaatimaton. Nyt se puuskuttaa jo sanomalehtien ja perinteisemmän sähköisen median niskaan. Tietoverkot lähteekseen nimeävien osuus on noussut yhdeksässä vuodessa 37:stä 65 prosenttiin. Suosio on kasvanut tasaisen rehvakkain askelin. Varsinkin nuoret nojaavat vahvasti verkkoon.Netti näyttää syöneen erityisesti sanomalehtien sekä radion ja television merkitystä. Tosin osa tieteen verkkoyleisöstä saattaa hyödyntää lehtien ja televisiokanavien sivustoja.Muita menettäjiä ovat tietokirjallisuus, yleisötapahtumat, seminaarit ja luennot. Yleisaikakauslehdet ja tieteestä kertovat erikoisaikakauslehdet, kuten Tiede, ovat sen sijaan pitäneet pintansa verkon puristuksessa.

”Liika intoilu kostautuu”Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ei pidä tiede- ja ympäristökiinnostuksen laimenemista kovin suurena yllätyksenä. Hän näkee siinä kaikuja vuoden 2009 ilmastokeskustelusta, jossa Itä-Anglian yliopiston tutkijoita epäiltiin tulosten vääristelemisestä. – Vaikka ilmastotutkijat saivat lopulta puhtaat paperit tieteellisestä aineistostaan, mediakohu saattoi nakertaa tieteen yleistä uskottavuutta ihmisten silmissä, arvioi Taalas, joka toimii hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n Suomen-ryhmän johtajana. Poikkeavat säät ovat voineet myös vesittää kansalaisten asenteita. – Lumella ja pakkasilla siunattu viime talvi sai ehkä jotkut epäilemään, että ilmastonmuutos on peruttu.Lämpeneminen on edelleen vakava uhka, mutta ilmastokeskusteluun Taalas toivoisi enemmän viileää harkintaa. Ilmiön paisuttelu kääntyy helposti itseään vastaan.– Liika intoilu ilmastonmuutoksesta kostautuu, jos yksittäisiä kansalaisia syyllistetään ja heidät asetetaan vastuuseen koko maailman pelastamisesta. Suomalaisilla on riittävästi paineita ilmankin.Esimerkkinä liiasta intoilusta Taalas mainitsee ilmastouutiset, joissa tietyntyyppisen juuston syöjät tai koiran omistajat on leimattu lähes ilmastokriminaaleiksi. Mediassa pienet ilmastoteot ovat nyt muotia, mutta harva kuluttaja tietää ja osaa suhteuttaa, kuinka paljon ne oikeasti vähentävät päästöjä. – Ihmisten arkisilla valinnoilla on oma merkityksensä, mutta päävastuu päästöjen vähentämisestä on poliittisilla päätöksentekijöillä. – Avainasemassa ovat Kiina ja Yhdysvallat, joiden päästöjen leikkaaminen ratkaisee, kyetäänkö ilmastonmuutosta torjumaan. Ei se suomalainen perheenäiti, joka tuskailee kaupassa, tuliko ostettua juuri oikeanlaista juustoa, Taalas korostaa.Ympäristöpoliittisilla päätöksillä on päästy ennenkin parhaisiin tuloksiin. Otsonikato-ongelma ratkaistiin kansainvälisillä sopimuksilla. Autoveron porrastus on puolestaan kääntänyt Suomen autokannan hiilidioksidipäästöt laskuun.

Palotie hallitsee julkkispörssiä

Tiedebarometrissä kartoitettiin, kuinka hyvin kansalaiset tuntevat tiedemiehiä ja -naisia sekä Suomen tieteen saavutuksia. Vastaajia pyydettiin nimeämään yksi merkittävä suomalainen nykytutkija. Heitä ei juuri tunneta, sillä vain kaksi viidestä suoriutui tehtävästä. Ykköstilan vei ylivoimaisesti jo neljättä kertaa peräkkäin geenitutkija, akateemikko Leena Palotie, joka kuoli syöpään keväällä 2010. Vankaksi kakkoseksi listalla sijoittui tietokirjoillaan ja televisioesiintymisillään suuren yleisön tietoisuuteen noussut tähtitieteilijä Esko Valtaoja. Valtaojan kanssa paikkaa vaihtoi amerikkalaistunut Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds. Listalta erottuu selvä nousija, teoreettisen fysiikan professori ja tietokirjailija Kari Enqvist (10 ääntä). Uutena nimenä listalle pomppaa presidentti Martti Ahtisaari, vaikka ei olekaan tutkija – nobelisti kumminkin. Leena Palotien tunnettuudesta ja arvostuksesta kertoo, että hän yltää kakkostilalle, kun kisaan otetaan mukaan menneisyyden mies- ja naistutkijat. Vain ainoa tiedenobelistimme A. I. Virtanen on omaa luokkaansa. Kolmanneksi sijoittuu lastenlääkäri ja arkkiatri Arvo Ylppö.Yllätyksetön linja jatkui, kun vastaajia pyydettiin listaamaan mielestään merkittävimpiä suomalaiskeksintöjä. AIV-rehu on suvereeni ykkönen, kaukana takana tulevat geenitutkimus- ja teknologia. Kolmanneksi kiilaa ksylitoli. Geenitutkimuksen nousu toiselle sijalla saattaa selittyä eräänlaisella Palotie-lisällä. Lukuisia mainintoja keräävät myös matkapuhelimet, tekstiviestit, Linux-käyttöjärjestelmä ja syöpähoidot lääkkeineen. 

Luottoa silti löytyy

Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka suurta luottamusta suomalaiset tuntevat yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan. Poliisi ja puolustusvoimat nappaavat kaksi kirkkainta sijaa, mutta tiedekin sijoittuu erinomaisesti. Tieteen instituutioista yliopistoihin ja korkeakouluihin luotetaan lähes yhtä vankasti kuin armeijaan. Seitsemän kymmenestä ilmaisee niitä kohtaan suurta luottamusta ja vain joka kymmenes vähäistä. Kaikkein eniten tiedettä puoltaa koulutetuin väestönosa. Nimetyistä tiedeorganisaatioista korkeimmalle nousevat VTT, Suomen Akatemia ja Tekes.Näiden lukujen valossa tieteen julkisuuskuva ja suhteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat hyvässä kunnossa.Kaikilla ei mene yhtä mallikkaasti. Luottamus poliitikkoihin on kuihtunut lähes olemattomiin. Edellinen barometri ehti mitata politiikalle orastavaa nousua, jonka vaalirahakohu näyttää nyt katkaisseen. Myös Euroopan unioni epäilyttää kansalaisten enemmistöä. Viime aikoina myrskyn silmään joutunut kirkko kerää runsaammin kritiikkiä kuin puoltoääniä. Kuvaavaa on, että kirkkoon ja eduskuntaan luotetaan vain aavistuksen enemmän kuin matkapuhelinjätti Nokiaan.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018