Ihannetulos geneettisellä algoritmilla. Evoluution tulokset ovat toistaiseksi ylivoimaisia verrattuna ihmisen aikaansaannoksiin. Siksi sitä jäljitellään perattaessa teknisiä vaihtoehtoja ja etsittäessä tuoreita ratkaisuja.
Miten pitkälle evoluution rahkeet riittävät tekniikassa? Voiko se tuottaa älykkäitä - jopa tietoisia - koneita?’


Miten pitkälle evoluution rahkeet riittävät tekniikassa? Voiko se tuottaa älykkäitä - jopa tietoisia - koneita?’

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2009


Galápagossaarten peippojen eli darwininpeippojen, nokat ovat luonnonvalinnan tuloksena kehittyneet tarkoituksenmukaisiksi työkaluiksi. Siemeniä syövien peippojen nokka on iso ja paksu, hyönteissyöjien pieni ja terävä.

Tekniikassakin nokkia käytetään paljon, mutta ei nokkimiseen vaan pyörivän liikkeen muuttamiseen edestakaiseksi. Mäntämoottorissa on tavallisesti nokka-akseli, jonka nokat ohjaavat venttiilejä.

Nokan parhaan muodon laskeminen oli viime vuosisadan loppuvuosiin saakka ratkaisematon tehtävä. Sitten insinöörit pääsivät samaan kuin peippo.

Vaasan yliopiston tietotekniikan ja tuotantotalouden laitos sekä Wärtsilä Diesel NSD hakivat suurten dieselmoottorien venttiili- ja pumppunokille optimaalista muotoa käyttämällä geneettisiä algoritmeja. Eräs yliopiston tutkijoista, Jouni Lampinen, teki väitöskirjansa nokkien optimoinnista.

Tietokoneohjelma jäljitteli luonnonvalintaa: se risteytti hyviä ratkaisuja eli hyviä nokkaprofiileja keskenään. Näin saatiin vielä parempia ratkaisuja.


Digitaaliotukset kamppailevat

Professori Jarmo T. Alander tutkii Vaasan yliopiston tietotekniikan ja tuotantotalouden laitoksessa geneettisiä algoritmeja, jotka ovat evoluutioalgoritmien tärkeä alalaji. Hän on myös monen vuosikymmenen ajan harrastanut perhostutkimusta, mikä sopii hyvin yhteen tekniikan kanssa.

Darwinin jälkeen biologiasta on tullut yhä täsmällisempää. Kehitystä pystytään usein kuvaamaan matemaattisen tarkasti. Vastaavasti 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien on opittu rakentamaan matemaattisia malleja, jotka soveltavat evoluutiota tekniikan kehittämiseen. Tietokoneen keinotekoisessa ekosysteemissä digitaaliset otukset eli vaihtoehtoiset ratkaisut kamppailevat paremmuudesta.

Aluksi ohjelma luo satunnaisesti joukon yritteitä eli aloituspopulaation. Huonot yritteet karsitaan. Jäljelle jääneitä ratkaisuja yhdistetään eli risteytetään satunnaisesti. Tarvittaessa satunnaisuutta lisätään eli tuotetaan mutaatioita. Jälleen huonot ratkaisut karsitaan.

Risteyttämistä, mutaatioiden tekemistä ja valintaa jatketaan, kunnes riittävän hyvä ratkaisu löytyy.


Optimi löytyy kohtuuajassa

Geneettiset algoritmi tarjoavat ratkaisuja niin sanottuun kombinaatioräjähdyksen ongelmaan. Jos on esimerkiksi suunniteltava töiden järjestys, etsittävä koneenosan optimaalinen muoto tai vaikka järjestettävä kirjahyllyn kirjat, niin mahdollisten vaihtoehtojen määrä kasvaa äkkiä tähtitieteelliseksi. Parasta tai edes kohtuullisen hyvää ratkaisua on mahdotonta löytää käymällä kaikki vaihtoehdot läpi, vaikka käytössä olisivat nopeimmat supertietokoneet.

Evoluutiota jäljittelemällä laskentatarve vähenee, niin että monet aikaisemmin ylivoimaiset tehtävät pystytään nyt ratkaisemaan kohtuullisessa ajassa.

Samalla tavoin kuin dieselmoottorien venttiilinokkia on optimoitu lentokoneen siipiprofiilia, mikä perinteisillä menetelmillä veisi vuosikausia eikä ehkä sittenkään onnistuisi yhtä hyvin.

Monessa suhteessa evoluution aikaansaannokset ovat vielä ylivoimaisia ihmisen tuloksiin verrattuna. Mutta, kuten professori Alander on todennut, harvalla tietotekniikan menetelmällä on miljardien vuosien kenttätestit takanaan niin kuin geneettisellä algoritmilla.


Apua myös perhoselle

- Kirjopapurikon suojelu on myös hyvä esimerkki, professori Alander laajentaa  evoluutioalgoritmien sovelluskohteita. Kirjopapurikko (Lopinga achine) on eräs täpläperhoslaji, uhanalainen kaiken lisäksi. Geneettisillä algoritmeillä voidaan etsiä sen elinpaikat.

Satelliittikuvat antavat kasvien levinneisyydestä ja maaperästä tietoja, joista tutkijat pystyvät päättelemään, mitä eläimiä missäkin voi olla. Geneettisillä algoritmeilla tätä tietoa on mahdollista louhia satelliittikuvista, esimerkiksi infrapunakuvista. Vaasalaiset ovat käsitelleet näin infrapunasäteilyn spektrejä.

- Avuksi voidaan ottaa säätietoja, museoiden kokoelmatietoja ja mitä kaikkea levinneisyystietoa nyt onkaan, Alander sanoo.

Muualla on jo saatu kokemusta geneettisten algoritmien käytöstä ympäristökartoituksissa. Suomalaiset metsätutkijat ovat analysoineet sademetsien luonnon monimuotoisuutta. Espanjalaistutkijoita ovat kiinnostaneet harvinaiset perhoset.

Tärkeimmässä vaiheessa, suojelutoimien suunnittelussa, voidaan taas hyödyntää  evoluutiolaskentaa, esimerkiksi minimoida häiriöitä, joita luonnolle syntyy rakennettaessa teitä, lentokenttiä ja muuta infrastruktuuria.


Markkinat kuin luonnonvalinta

Tekniikan kehittäminen matemaattisten evoluutiomallien avulla on kasvava, mutta silti kapeahko ala, josta vain suhteellisen harvoilla tutkijoilla on kokemusta. Sen sijaan kaikki insinöörit ja monet muutkin tuntevat biologisen ja teknisen kehityksen sanalliset vertailut.

Mikroelektroniikan tutkija, tohtori Sami Franssila kirjoitti Tiede 2000 -lehdessä 1996: "Evoluution käyttöainesta ovat mutaatiot, joita luonnossa syntyy jatkuvasti suunnattomia määriä. Luonnonvalinta karsii sitten yksilöt, jotka pääsevät jatkamaan sukua. Tekniikan evoluutio toimii samalla periaatteella: tutkijat, keksijät ja tuotekehittelijät tuottavat jatkuvasti uutuuksia, joista markkinamekanismi karsii pois elinkelvottomat."

Tekniikan samoin kuin luonnon evoluutiossa ihmistä kiinnostaa eniten hänen oma asemansa. Lajien synnyn ilmestyttyä alettiin heti väitellä ihmisen alkuperästä. Nyt kiistellään taas, mutta aihe on toinen: ohittaako kone kehityksessään ihmisen?


2030 alkaa koneiden aika?

Kun osataan jo rakentaa koneita, jotka näkevät, kuulevat ja puhuvat kohtalaisen hyvin ja liikkuvat itsenäisesti, niin mitä tuleekaan seuraavaksi?

Joidenkin tutkijoiden mukaan tulee singulariteetti. Se tarkoittaa teknisen kehityksen tasoa, jolla kone voittaa ihmisen älykkyydessä.

Singulariteetin käsitteen loi 1993 yhdysvaltalainen matemaatikko, tietotekniikan tutkija ja tieteiskirjailija Vernor Vinge. Hän ennusti, että singulariteetti saavutetaan vuonna 2030. Viime kesänä hän toisti ennusteensa sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestön IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) lehdessä Spectrumissa.

Tietotekniikan kehittäjänä aikanaan mainetta niittänyt Ray Kurzweil taas saarnaa, että älykäs tekniikka tekee ihmisestä kuolemattoman suunnilleen samana vuonna 2030.

Tekniikkaoptimistit nojaavat Mooren lakiin eli tietokoneiden laskentakapasiteetin jatkuvaan nopeaan kasvuus. He uskovat, että se kiihdyttää kaikkea kehitystä ja vie pian yli-inhimilliseen älyyn. Eikä vain älyyn, vaan myös tietoisuuteen.


Hype kannattaa karsia

Vingen mukaan 2030:n jälkeen toteutuu "digitaalinen Gaia-skenaario", jolloin "todellisuus itse herää". Useimmat "fysikaaliset kappaleet" tulevat tietoisiksi itsestään.

Juuri niin hämärää, miltä kuulostaakin. Alkavatko autot, liedet tai pesukoneet yhtäkkiä jonakin aamuna esittää omia ajatuksia vain siksi, että ne kytketään verkkoon?

Suomalaiset tutkijat, kuten enemmistö tutkijoista muuallakin, suhtautuvat epäilevästi ajatukseen, että tietoista tekniikkaa syntyisi lähiaikoina itsestään.

- Kyllä tässä on valtava määrä hypeä. Suurin osa siitä, mitä asiasta on esitetty, on huuhaata, mutta sehän se menee kaupaksi ja Kurzweil myy kirjoja, sanoo tekoälytutkija, tohtori Pentti Haikonen Nokian tutkimuskeskuksesta.

- Mutta ihan varmaa on, että Mooren laki yksinään ei johda konetietoisuuteen, tarvitaan myös laadullinen muutos.


Kone oppii kokeilemalla

Haikosen mukaan tietoinen kone on kyllä mahdollinen rakentaa jo parin vuoden sisään. Rakennusohjeetkin hänellä on valmiina uudessa kirjassa Robot Brains (Wiley 2007). Lyhyt johdatus löytyy artikkelista Tietoinen kone tarvitsee lapsuuden (Tiede 2/2006, s. 16-19).

Tietoinen kone olisi utelias vekotin, joka lapsen tavoin kokeilemalla ja leikkimällä hankkisi tietoja ja älyä. - Toki tällainen ensimmäinen tietoinen kone vastaisi kognitiiviselta tasoltaan vain parivuotiasta lasta, Haikonen toppuuttelee.

Kone, joka näkee, kuulee, liikkuu ja on yhtä tiedostava kuin kaksivuotias ihminen, on jo melkoinen hyppäys tekniikan kehityksessä.

- Tietoisuuden syntyminen koneissa ei varmastikaan tule olemaan evoluution tulos vaan seuraus insinöörien ponnisteluista, Haikonen sanoo.


Evoluutio ei näe kokonaisuutta

Haikonen pitää evoluutiota heikohkona menetelmänä, koska se ei pysty tavoitteelliseen suunnitteluun. Väärään suuntaan lähtenyt kehitys ei helposti korjaannu. Esimerkiksi ihmisen silmässä on siksi verkkokalvo väärin päin, eli valosensorit katsovat kohti aivoja.

Haikonen muistuttaa myös geneettisten algoritmien ongelmasta: prosessi voi jumittua johonkin ratkaisuun, niin sanottuun paikalliseen optimiin, vaikka paljon parempi ratkaisu olisi toisaalla.

Optimi muistuttaa mäen korkeinta kohtaa. Tietokoneohjelma pystyy selvittämään, nouseeko vai laskeeko rinne, ja löytämään näin huipun, periaatteessa samalla tavalla kuin koulumatematiikassa haetaan käyrän huippukohta tangentin kulmakertoimen avulla. Ongelma on siinä, että huippuja on monta. Sokea algoritmi löytää kenties Haltiatunturin, mutta ei tiedä, että on olemassa Mount Everest. Siksi tarvitaan tietoista suunnittelua.

Ihminen on tietoinen ja ymmärtää erilaisten olojen vaatimukset. Kun hän ei voi juuri muokata omaa kehoaan, hän kiertää puutteen luomalla teknisiä tuotteita, kuten koneita tai vaikka avaruuspukuja.

- Toivoisin, että tulevat itseään kopioivat konesukupolvet voisivat analysoida tilansa ja tarpeensa ja näistä lähtökohdista suunnitella tarvittavat muutokset, Haikonen sanoo. - Ehkä tässä onkin se tarve konetietoisuudelle?


Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Tieteen päivät
7.-11.1.2009
Helsingin yliopisto, päärakennus

Professori Jarmo Alander puhuu Tieteen päivillä aiheesta Evoluutiolla älykästä tekniikkaa. Seminaari Älyn tulevaisuus, lauantaina 10.1.2009 klo 12.15-14.15.


Mitä se on

- Evoluutiolaskenta - evoluutiota jäljittelevien matemaattisten mallien, kuten evoluutioalgoritmien, evoluutio-ohjelmoinnin ja keinoelämän, yleisnimitys

- Geneettinen algoritmi - luonnonvalintaa jäljittelevä matemaattinen malli

- Singulariteetti - oletettu teknisen kehityksen taso, jolla tietokoneista tulee älykkäämpiä kuin ihminen


Geneettinen algoritmi matkii luonnonvalintaa


1. Aloitus: luo (satunnainen) joukko yritteitä (aloituspopulaatio).

2. Valinta: karsi huonoimmat yritteet.
Jos riittävän hyvä ratkaisu on löytynyt tai aika on loppunut, niin lopeta.

3. Yhdistely: yhdistele ratkaisuja satunnaisesti (risteytys) ja lisää tarvittaessa satunnaisuutta (mutaatio).

4. Toisto: palaa askeleeseen 2 (uusi sukupolvi).


Vaasan yliopistossa on optimoitu ledivalon valokuviota. Algoritmi tuottaa erilaisia kuvioita, joista ihminen tai mittalaite valitsee parhaat. Hyviä ratkaisuja "risteytetään" vielä paremman valaistuksen aikaansaamiseksi. Tarvittaessa valokuvioita muunnellaan satunnaisesti eli tuotetaan mutaatioita.

Samalla tavalla voidaan optimoida vaikka kasvihuoneen valaistusta niin, että kasvit saavat valoa juuri tarvitsemillaan aallonpituuksilla.

Jos toimistotalossa on vierekkäin monta hissiä, on ratkaistava, mikä hissi vastaa käyttäjän kutsuun. Kun geneettisellä algoritmilla on valittu ajoreittejä, odotusaikaa on pystytty lyhentämään kymmenellä prosentilla.

Lähde: Jarmo Alander


Sovelluksia bussista hissiin


- Energian tuotannon optimointi: millä voimalaitosten yhdistelmällä tuottaa tarvittava sähköenergia

- Rakenteiden suunnittelu: miten esimerkiksi rakentaa silta turvallisesti ja pienimmin kustannuksin

- VLSI-piirien (eli hyvin suurten integroitujen piirien) suunnittelu

- Bussinkuljettajien työvuorojen järjestäminen

- Töiden ajoitus yleisesti

- Molekyylien suunnittelu

- Kemiallisen reaktorin optimointi

- Hissien odotusajan minimointi

- Älykkään ledivalon toiminnan optimointi

- Muodon (esimerkiksi koneenosien) optimointi

- Tietoliikenneverkon optimointi

- Tietokoneohjelmien testaus

- Lypsylehmän ruokavalion optimointi

- Kuvien käsittely esimerkiksi kaukokartoituksessa ja lääketieteessä

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018