Eläinekologian professori Hanna Kokko on hyvä esimerkki siitä, ettei perustutkinto ratkaise loppuelämää. Tyytyväinen alanvaihtaja harmittelee vain yhtä asiaa: tieteenteko lennättää - ja kasvattaa henkilökohtaista hiilikuormaa.



Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009

Lähimpään naapuriin on 80 kilometriä, lähimpään kauppaan 400, ja tiet ovat poikki tulvan vuoksi! Ainoa napanuora sivistykseen on kerran viikossa käyvä postilentokone, ellei satelliitin välityksellä toimivaa internetiä oteta lukuun.

- Biologina pääsee paikkoihin, joihin tavalliset turistit eivät pääse, hymyilee Hanna Kokko, joka viime vuodenvaihteessa vietti kuukauden Morningtonin tutkimusasemalla Australiassa.

Saapuessaan hän oli odotettu vierailija. Eristyksissä luonnonsuojelualueen asemalla oli entuudestaan kymmenkunta tutkijaa, jotka pyysivät Kokkoa tuomaan tuoretta ruokaa ja dvd-elokuvia. Tutkijan matkalaukusta suurimman osan veivätkin vihannekset.

- Jouluksi teimme erikoisherkkuja jäljellä olleista ruokatarpeista, ja yksi pariskunta kävi krokotiilijoella kalassa. Tuollaisissa oloissa pienetkin asiat, kuten paistettu tuore kala, saavat suuria merkityksiä, Kokko muistelee.


Meilläkin lintujen elkeitä

Helsingin yliopiston eläinekologian professori oli Australiassa jatkamassa tutkimustaan sinikurkkumalurista. Tällä asuttujen seutujen pienellä linnulla on kunnia pitää hallussaan uskottomuuden maailmanennätystä. Poikasista valtaosan - kolme neljästä - siittävät muut kuin reviirin omistajat. Tutkijoiden laatimien sukupuiden mukaan joillakin koirailla voi olla jopa 600 jälkeläistä.

Yllättävän vastakohdan tarjoaa sukulais¬laji purppurakruunumaluri, joka majailee luon¬nonsuojelualueella. Tutkijoiden tekemien isyystestien perusteella tämä laji elää uskollisessa parisuhteessa.

- Tällainen vaihtelu lähilajien välillä kaipaa selvittämistä, sanoo Kokko, jonka tutkimus keskittyy nimenomaan sukupuoliseen valintaan. Siinä evoluutio näyttääkin monimuotoisuutensa.

- Lavastajalintukoiraat esimerkiksi rakentavat kukilla koristeltuja majoja, joita ei käytetä mihinkään muuhun kuin vaikutuksen tekemiseen naaraisiin. Koiraat myös varastavat toisiltaan koristeita ja hajottavat naapuriensa rakennelmia.

Kuvaus tuntuu tutulta inhimillisestäkin elämästä. Kokko vahvistaa, että ihmisen parinvalinnassa on lintumaisia piirteitä: kummankin käytös on välillä kuin saippuaoopperasta, jossa kisataan suosiosta, muodostetaan pareja, erotaan ja hoidetaan yhdessä poikasia.


Lintutyttö pienestä pitäen

Linnuista kaikki alkoikin. Kun Hanna oli alle kouluikäinen, hän toivoi joulupukilta lahjaksi lintukirjoja. 30 vuotta myöhemmin hän ei enää muista miksi, mutta ehkä sillä oli jotakin tekemistä Kuopion lähellä maaseudulla vietettyjen kesien kanssa.

- Meitä oli hillitön lauma serkuksia, ja saimme peuhata metsissä. Minut päästettiin vapaaksi kesän alussa ja lassottiin takaisin Helsinkiin koulujen alkaessa.

Lintujen lisäksi tutkijaisän ja kustantamossa työskennelleen äidin tytär oli kiinnostunut tieteestä ylipäänsä. Hän kolusi lähikirjastot ja ahmi kirjoja avaruudesta itsekkääseen geeniin. Kaikki kelpasi. Silti Hanna halusi tulevaksi ammatikseen jotakin eksaktimpaa kuin "pipetin räplääminen ja epämääräinen solumähmä".

- Olin hyvä matematiikassa ja halusin hyödyntää sitä lahjaa. Tähtäsin fyysikoksi.


Teekkari tajusi soveltaa

Teekkaria alkoi kuitenkin kiinnostaa sovellettu matematiikka, ja kun tuli aika etsiä sovellusten kohteita, Hanna löysi uudestaan biologian. Yllättäen sitäkin saattoi tutkia eksaktisti, matemaattisin keinoin. Diplomi-insinöörin lopputyönsä saimaannorppien populaatiodynamiikasta Kokko tekikin käytännössä Helsingin yliopiston ekologian laitoksessa.

Byrokraattisten kommervenkkien jälkeen hän sai luvan aloittaa myös evoluutiobiologisen väitöskirjan teon ilman biologin perustutkintoa.

- Ryhmäni johtaja Esa Ranta lähetti minut melkein saman tien Englantiin oppimaan lisää. Siellä professori Bill Sutherland rohkaisi minua evoluution puolelle, sillä sitä minun eniten teki mieli opiskella.

- Oppimisen ei tarvitse loppua perustutkintoon. On hassu ajatus, että se määrittäisi, mitä teet lopun elämää. Vaikka olen diplomi-insinööri, en ole tehnyt insinöörin hommia päivääkään, Kokko sanoo.


Ajopuulle kävi hyvin

Tohtorinväitöksen jälkeen 26-vuotias Kokko aloitti post doc -opintonsa Cambridgen yliopistossa Englannissa. Ensimmäinen vuosi meni "ällistellessä", mutta sitten hän huomasi pärjäävänsä porukassa siinä kuin muutkin. Nyt jälkikäteen hän arvioi maineikasta yliopistoa "vähän pompöösiksi paikaksi", jonka traditioille voi nauraakin.

- Siellä oppi paljon ja saattoi kuunnella kirjallisuudesta tuttujen tutkijoiden luentoja. Ei se kuitenkaan mikään paratiisi ole, vaikka paikalliset pitävätkin muualle lähtemistä akateemisena itsemurhana.

Hanna Kokko otti riskin ja lähti. - Minulla ei ole koskaan ollut kovin pitkälle tähtääviä suunnitelmia. Joku voisi puhua ajopuusta, toinen haahuilusta tai opportunismista. Se on kuitenkin toiminut aika hyvin, Kokko kuvailee kuin itsestään ja osin sattumalta muotoutunutta uraansa.

Cambridgesta Kokko päätyi Glasgow’n yliopistoon Skotlantiin, sieltä Jyväskylään ja vuonna 2003 takaisin Helsingin yliopistoon, jolla on vahva maine ekologiassa ja evoluutiotutkimuksessa.

Nyt Kokolla on seitsenhenkinen Kokkonuts-ryhmä, joka tekee sekä teoreettista että kokeellista tutkimusta. Hänet voi löytää tietokoneen äärestä koodaamasta tai metsästä virittelemästä linnuille verkkoja. Monista eri projekteista koostuvan tutkimuksen johtolankana ovat yksilöiden väliset konfliktit ja niiden vaikutus koko ryhmän menestymiseen.

- Populaation sisällä on voimia, jotka ovat ymmärrettäviä evoluution kannalta mutta eivät edistä lajin säilymistä, Kokko selittää.


Palkintopotista iloa porukalle

Tutkijan huoneesta löytyy mielenkiintoisia tavaroita, joista moniin liittyy hauska tarina. Hyllyn päädyssä roikkuvat kookospähkinän kuorista tehdyt rintaliivit Kokko sai nuts-ryhmältään eräässä karonkassa. Pöydällä olevaan vaaleanpunaiseen stetsoniin taas on kirjoitettu "To the boss". Se on tiimin lahja viime marraskuulta, jolloin Kokko sai Alfred Kordelinin säätiön 15 000 euron kannustuspalkinnon.

- En ollut mielestäni ansainnut sitä yksin, joten vein ryhmäni ja yhteistyökumppanini ravintolaan, jonne meillä ei olisi varaa muuten mennä. Söimme Chez Dominiquessa uskomattoman illallisen, jonka puolivälissä työkaverit laittoivat hatun päähäni. Kun kelit lämpenevät, aiomme vielä mennä palkintorahoilla lentämään kuumailmapallolla.
Kansainvälisessä ryhmässä on tutkijoita eri kansallisuuksista, ja Kokko kiittää porukan motivaatiota ja yhteishenkeä hyväksi. Vaikka kaikki ovat "luovalla tavalla" erilaisia, henkilökemiat käyvät yksiin.


Oivalluksista onnen hetkiä

Tutkijantyön hienoimmat hetket liittyvät Kokon mukaan hyvistä keskusteluista nouseviin oivalluksiin. Hän viittaa seinälle tauluun, johon on piirretty tekeillä olevan artikkelin pääolettamukset.
- Tuokin lähti liikkeelle yhdestä kahvihetkestä Tvärminnen eläintieteellisen tutkimusaseman pihalla. Yhtäkkiä meillä oli käsissämme idea artikkeliksi, jossa on tarkoitus ravistella erään mittarin kritiikitöntä käyttöä.
Kokenut tutkija on ehtinyt julkaista pitkälti yli sata tieteellistä artikkelia, mutta aina vain on juhlan paikka, kun artikkeli hyväksytään laadukkaaseen tiedelehteen. Oman nimen näkeminen arvostetussa julkaisussa tuottaa edelleen tunteen, että on pystynyt muuttamaan maailmaa, sitä, miten ihmiset ajattelevat ja toimivat.
- Työn vaikeimpia hetkiä taas ovat ne, kun ymmärtää, kuinka vähän maailmaan lopulta pystyy vaikuttamaan.


Kirjaan tuli tummia sävyjä

Tieteellisten artikkeliensa ohella Hanna Kokko yrittää muuttaa maailmaa myös kansantajuisemmin. Hän kirjoittaa kolumneja Yliopisto-lehteen, ja viime vuonna hän julkaisi yhdessä Katja Bargumin kanssa kirjan Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä.

- Kun saa tehdä töitä näin jännittävien asioiden kanssa, olisi sääli, jos niistä ei kertoisi myös suurelle yleisölle, jonka taskusta meidänkin työmme rahoitus osittain tulee, Kokko perustelee.

Kutistuvassa turskassa on evoluution ihmeiden hämmästelyn lisäksi myös tummempi sävy, jota kirjoittajat eivät peittele. He kritisoivat ihmisten piittaamattomuutta, joka on johtanut lukemattomien lajien sukupuuttoon. Kokon mukaan ei ole liioittelua väittää, että lajeja katoaa maapallolta nyt samaa tahtia kuin 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin kuolivat muun muassa dinosaurukset.

- Ilmastonmuutoksen oloissa sademetsiä ei tarvitse edes hakata ja silti niiden lajit kuolevat. Tasaiseen lämpötilaan tottuneet lajit eivät pysty riittävän nopeasti sopeutumaan kuivumiseen ja lämpenemiseen.

Kokon mukaan ekologeilla olisi paljonkin sanottavaa siitä, miten monimutkaisten syy-seuraussuhteiden maailmassa tulisi toimia. Eri asia on, kuunnellaanko heitä tarpeeksi herkällä korvalla. Päätökset tehdään lyhytnäköisten tavoitteiden, ei kokonaisuuden edun mukaan.


Lentely näkyy lautasella

Professori myöntää olevansa itsekin osa ongelmaa. Runsas lentomatkustaminen tieteellisiin kokouksiin ja tutkijatapaamisiin on ekologisesti kestämätöntä.

- Lepyttelen omaatuntoani selittämällä, että matkustamiseeni on hyvä syy. Tieteen tekeminen olisi mahdotonta vain sähköpostin ja videoneuvottelujen välityksellä. Mutta eihän luonto selityksistä välitä.

Hiilijalanjälkeään tutkija yrittää pitää kurissa välttämällä naudan syöntiä ja karttamalla turhan tavaran keräämistä. Hän ei esimerkiksi omista autoa eikä televisiota.

- Elämän onni voi tulla muustakin kuin tavarasta: esimerkiksi siitä, että menen meren jäälle luistelemaan tai työkavereiden kanssa avantoon uimaan tai teen hyvää ruokaa ystävieni kanssa.


Evoluutio ei käy moraalista

Palataan vielä evoluutioon ja siihen, miten käsitykset siitä ovat 200 vuodessa muuttuneet. Hanna Kokko uskoo, että jos Charles Darwin olisi tutustumassa kehitysopin nykytilaan, hän pitäisi sitä edelleen hyvin tunnistettavana.
- En usko, että hän tarvitsisi kovin pitkää preppauskurssia. Vähän terminologiaa pänttäämällä hän voisi osallistua syksyllä Italiassa järjestettävään evoluutiobiologien kokoukseen, Kokko miettii.

Darwin ja evoluutio eivät kuitenkaan nauti varauksetonta suosiota. Maallisissakin piireissä kuvitellaan, että evoluutio-oppi oikeuttaa vahvemman vallan ja että tutkijat kannattavat luonnonvalinnan jouduttamista.

- Evoluutio on ällistyttävä voima, ja se on tuonut meidät maapallolle, mutta ei se kelpaa moraaliseksi ohjenuoraksi. Luonnonvalinta voi viedä lajin säilymisen kannalta myös väärään suuntaan, Kokko sanoo.

Jos evoluutiosta voi löytää jonkin moraalisen opetuksen, ehkä tajun siitä, miten kauan on kestänyt, ennen kuin on muotoutunut meidän tuntemamme monimutkainen ekosysteemi. Se ei ole itsestään selvä rakennelma, eikä ole takeita, että se palautuu ennalleen, jos sitä häiritään.

- Minulle evoluutiosta tulee ihailun ja ihmettelyn tunne - sama, joka tulee läpi Darwinin teksteistä. Miten niin pienestä ja vaatimattomasta on saatu yksinkertaisen voiman avulla aikaan jotakin niin hienoa?


Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Hanna Kokko
Ikä: 37
Arvo: filosofian tohtori ja eläinekologian professori
Yliopisto: Helsingin yliopisto ja Australian National University
Laitos: Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Tutkimusala: evoluutioekologia, erityisesti eläinten sukupuolinen valinta
Harrastukset: luonnossa liikkuminen, uinti, valo¬kuvaus ja kokkaaminen


Etappeja
1971 syntyy Helsingissä.
1975 muuttaa perheensä kanssa kolmeksi vuodeksi Heidelbergiin.
1990 kirjoittaa ylioppilaaksi Helsingin Saksalaisesta koulusta.
1995 valmistuu diplomi-insinööriksi TKK:sta.
1997 väittelee tohtoriksi Helsingin yliopistossa.
1998 lähtee post doc -tutkijaksi Cambridgeen.
2000 siirtyy tutkijaksi Glasgow’n yliopistoon.
2001 aloittaa tutkimuksensa Australiassa.
2002 valitaan yliassistentiksi Jyväskylän yliopistoon.
2003 perustaa oman tutkimusryhmän Helsingin yliopistossa.
2004 valitaan Helsingin yliopiston eläinekologian professoriksi.
2007 julkaisee kirjan biologian tietokonemallintamisen tekniikoista: Modelling for Field Biologists and Other Interesting People.
2008 julkaisee Katja Bargumin kanssa kirjan evoluutiosta ja ihmisen osuudesta siinä: Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018