Ensimmäinen ihminen astui Kuuhun jo 40 vuotta sitten. Kukaan ei ole kuitenkaan käynyt siellä vuosikymmeniin. Nyt jännitetään, mikä valtio katkaisee pitkän tauon. Voisiko se olla Intia?



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Jos olet alle 36-vuotias, kukaan ei ole käynyt Kuussa elämäsi aikana. Matkasuunnitelmia kyllä on, mutta niiden aikataulut tuppaavat liukumaan yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Muutama vuosi sitten ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennostaan innostuneet kiinalaiset mainostivat leiriytyvänsä Kuuhun jo 2010. Telttoja ei kuitenkaan kuu-ukon pinnalle ensi vuonna pystytetä.

Seuraavaksi kiinalaiset puhuivat vuodesta 2015. Nyt he, aivan kuten yhdysvaltalaisetkin, aikovat astua kiertolaisemme pinnalle 2020. Intia kaavailee kuuvisiittiä samoihin aikoihin. Venäläiset sen sijaan ovat ilmoittaneet tavoitteekseen vuoden 2025. Tyytyisivätkö he todella neljänteen sijaan?

Intian osaaminen avaruudessa perustuu vuosikymmenien kokemukseen, mutta se on uusi tulokas Kuun liepeillä. Onko siitä tasavertaiseksi kilpailijaksi uudessa kuukisassa?


Lippu vietiin jo

Intian avaruusjärjestön Isron nettisivuilla on ylpeä rivi: PSLV-C11 lokakuun 22. 2008 (onnistunut).

Koodi tarkoittaa Intian omaa kantorakettia, joka vei kuuluotain Chandrayaan-1:n avaruuteen. Marraskuun alussa luotain asettui kiertämään Kuuta ja laskeutui vähitellen sadan kilometrin korkeuteen sen pinnasta.

Intian entisen presidentin A.P.J. Abdul Kalamin ehdotuksesta luotaimeen oli kiinnitetty MIP-iskeytyjä (Moon Impact Probe). Kalam, joka palveli presidenttinä vuosina 2002-2007, seurasi sen irtautumista viime vuoden lopulla komentokeskuksessa Bangaloressa. Kalam on taustaltaan tiedemies ja insinööri; hän on muun muassa johtanut Intian ohjus- ja ydinasehankkeita.

Iskeytyjä teki 25 minuutin matkallaan tieteellisiä mittauksia ja törmäsi lopulta suunnitelmien mukaan Kuun eteläiselle napa-alueelle lähelle Shackletonin kraatteria. Näin Intiasta tuli viides avaruusvalta, jonka tavaraa on kiertolaisessamme. Muut ovat Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Euroopan avaruusjärjestö Esa sekä Japani, jonka kuuluotain syöksyi vahingossa alas.

MIP-iskeytyjä vei Kuuhun myös Intian lipun. Sitä ei tarvinnut pingottaa liehumaan kuten 1969 Yhdysvaltain lippua, sillä se on maalattu syöksyjän metallikuoriin, joiden piti kestää törmäys.


Luotaimia seuraavat robotit

Chandrayaan-1 kiertää Kuuta vielä pari vuotta.
- Sen tarkoitus on kartoittaa Kuun koostumusta ja pinnan muotoja, mitata säteilyä pinnan tuntumassa sekä etsiä pinnalta helposti haihtuvia aineita, Parameswaran Sreekumar selittää. Hän on Isron tutkija.

Kaiken kaikkiaan luotaimessa on tusinan verran tutkimuslaitteita. Osa niistä on Nasan ja Esan rakentamia. Mukana on myös Suomessa valmistettu röntgenilmaisin, josta vastasi Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentti Juhani Huovelin.

Iskeytyjä osoitti, että intialaiset pystyvät ohjaamaan aluksen määräpaikkaan Kuussa. Samalla harjoiteltiin tekniikkaa, joka pohjustaa hallittua laskeutumista.

- Chandrayaan-2 suunnitellaan laukaistavan Kuuhun 2012. Se koostuu kiertolaisesta ja laskeutujasta, jossa on myös kuukulkija. Aiomme siis tutkia Kuuta sekä kaukaa että sen kamaralla liikkuvalla rooverilla, Sreekumar kertoo.

- Ohjelmassa saattaa lähitulevaisuudessa olla myös robottien suorittama näytteenhakumatka.


Miehitettyä lentoa testataan

- Isro on myös aloittanut miehitettyjen lentojen suunnittelun. Ensimmäiseksi yritämme lähettää avaruuteen intialaisen astronautin ja tuoda hänet turvallisesti takaisin Maahan käyttämällä omaa laukaisutekniikkaamme, Sreekumar kertoo.

Intia on jo ehtinyt testata paluukapseliakin. Testilento onnistui: kapseli palasi Maan ilmakehään ja putosi turvallisesti Bengalinlahteen.

Sreekumar arvelee, että intialainen lentää avaruuteen seitsemän vuoden kuluessa. - Tätä nykyä meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia konkreettisia suunnitelmia ihmisen lähettämiseksi Kuuhun. Niin alulla miehitetyt avaruuslentomme ovat.

Sreekumarin mukaan sellaiset avaruusohjelmat, joista kansakunta hyötyy suoraan, ovat muodostuneet jo rutiiniksi. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi kaukokartoitus-, kommunikointi- ja sääsatelliitit. Ne ovat antaneet myös hyvän pohjan Kuuhun kurkottamiseen.

Minkäänlaisen kuukisan olemassaoloa Sreekumar ei myönnä. Hän sanoo, että Intia menee Kuuhun, sillä se haluaa matkoista kertyvän teknologisen ja tieteellisen hyödyn.


Kenelle Kuu kuuluu?

Politiikot ajattelevat avaruustutkimusta usein eri näkökulmasta kuin tutkijat. Times of India -lehden mukaan entinen presidentti  Abdul Kalam halusi ohjata iskeytyjän Kuuhun siksi, että laitteen rippeet antaisivat maalle oikeuden tulevaisuudessa vaatia osaansa Kuusta.

Nyt olisi aika sopia, miten Kuuta pitäisi kohdella - kohta sieltä nimittäin haetaan muutakin kuin tutkimustietoa ja kansallistuntoa. Ainakin venäläiset ja kiinalaiset ovat julkisesti myöntäneet haluavansa hyötyä Kuusta taloudellisesti.

Onko mahdollista, että Kuu jäisi kansainväliseksi, tutkimukselle pyhitetyksi paikaksi kuten Etelämanner? Vai jaetaanko se niiden kesken, jotka sinne ensiksi ehtivät?

Itse toivon, että Kuu jätettäisiin tutkijoile, intialaisillekin. Avaruuteen voitaisiin rakentaa keinotekoisia asemia ja jalostaa niiden tuotantolaitoksissa raaka-aineita, jotka louhittaisiin isojen kivenmurikoiden kaltaisista asteroideista. Aivan kuin kissa tuntuu matoa enemmän eläimeltä, Kuu herättää meissä syvempää kunnioitusta kuin asteroidit.

Siksi voisimme tyytyä tutkimaan ja ihailemaan sitä.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Intia on ollut avaruusvalta jo pitkään













Satelliitteja kiertoradalle 

1969 Intian avaruusjärjestö Isro (Indian Space Research Organization) perustetaan.
1975 Isron ensimmäinen satelliitti laukaistaan avaruuteen Neuvostoliitosta.
1980 Ensimmäinen Intiasta laukaistu satelliitti asettuu kiertämään Maata.

Avaruustekniikka vakiintuu  1980-2000 Toiminta kasvaa ja kaupallistuu. Useita tietoliikenne- ja sääsatelliitteja sekä muun muassa kaukokartoitussatelliitti IRS laukaistaan
Kuu saavutetaan  2007 Maahanpaluukapselin testilento onnistuu.
2008 Chandrayaan-1 asettuu kiertämään Kuuta. Luotaimen kuljettama törmääjä iskeytyy Kuuhun.
2012 Chandrayaan-2:n kuljettama kulkija laskeutuu pehmeästi Kuuhun.
2012 Astronauttien koulutuskeskus perustetaan Bangaloreen.
Miehitettyjen lentojen aika  2014-2016 Miehitetty lento. Intiasta voi tulla neljäs valtio (Venäjän, Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen), joka pystyy kuljettamaan ihmisen avaruuteen ja takaisin.
2020 Ihminen menee uudestaan Kuuhun.
Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018