Ensimmäinen ihminen astui Kuuhun jo 40 vuotta sitten. Kukaan ei ole kuitenkaan käynyt siellä vuosikymmeniin. Nyt jännitetään, mikä valtio katkaisee pitkän tauon. Voisiko se olla Intia?



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Jos olet alle 36-vuotias, kukaan ei ole käynyt Kuussa elämäsi aikana. Matkasuunnitelmia kyllä on, mutta niiden aikataulut tuppaavat liukumaan yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Muutama vuosi sitten ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennostaan innostuneet kiinalaiset mainostivat leiriytyvänsä Kuuhun jo 2010. Telttoja ei kuitenkaan kuu-ukon pinnalle ensi vuonna pystytetä.

Seuraavaksi kiinalaiset puhuivat vuodesta 2015. Nyt he, aivan kuten yhdysvaltalaisetkin, aikovat astua kiertolaisemme pinnalle 2020. Intia kaavailee kuuvisiittiä samoihin aikoihin. Venäläiset sen sijaan ovat ilmoittaneet tavoitteekseen vuoden 2025. Tyytyisivätkö he todella neljänteen sijaan?

Intian osaaminen avaruudessa perustuu vuosikymmenien kokemukseen, mutta se on uusi tulokas Kuun liepeillä. Onko siitä tasavertaiseksi kilpailijaksi uudessa kuukisassa?


Lippu vietiin jo

Intian avaruusjärjestön Isron nettisivuilla on ylpeä rivi: PSLV-C11 lokakuun 22. 2008 (onnistunut).

Koodi tarkoittaa Intian omaa kantorakettia, joka vei kuuluotain Chandrayaan-1:n avaruuteen. Marraskuun alussa luotain asettui kiertämään Kuuta ja laskeutui vähitellen sadan kilometrin korkeuteen sen pinnasta.

Intian entisen presidentin A.P.J. Abdul Kalamin ehdotuksesta luotaimeen oli kiinnitetty MIP-iskeytyjä (Moon Impact Probe). Kalam, joka palveli presidenttinä vuosina 2002-2007, seurasi sen irtautumista viime vuoden lopulla komentokeskuksessa Bangaloressa. Kalam on taustaltaan tiedemies ja insinööri; hän on muun muassa johtanut Intian ohjus- ja ydinasehankkeita.

Iskeytyjä teki 25 minuutin matkallaan tieteellisiä mittauksia ja törmäsi lopulta suunnitelmien mukaan Kuun eteläiselle napa-alueelle lähelle Shackletonin kraatteria. Näin Intiasta tuli viides avaruusvalta, jonka tavaraa on kiertolaisessamme. Muut ovat Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Euroopan avaruusjärjestö Esa sekä Japani, jonka kuuluotain syöksyi vahingossa alas.

MIP-iskeytyjä vei Kuuhun myös Intian lipun. Sitä ei tarvinnut pingottaa liehumaan kuten 1969 Yhdysvaltain lippua, sillä se on maalattu syöksyjän metallikuoriin, joiden piti kestää törmäys.


Luotaimia seuraavat robotit

Chandrayaan-1 kiertää Kuuta vielä pari vuotta.
- Sen tarkoitus on kartoittaa Kuun koostumusta ja pinnan muotoja, mitata säteilyä pinnan tuntumassa sekä etsiä pinnalta helposti haihtuvia aineita, Parameswaran Sreekumar selittää. Hän on Isron tutkija.

Kaiken kaikkiaan luotaimessa on tusinan verran tutkimuslaitteita. Osa niistä on Nasan ja Esan rakentamia. Mukana on myös Suomessa valmistettu röntgenilmaisin, josta vastasi Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentti Juhani Huovelin.

Iskeytyjä osoitti, että intialaiset pystyvät ohjaamaan aluksen määräpaikkaan Kuussa. Samalla harjoiteltiin tekniikkaa, joka pohjustaa hallittua laskeutumista.

- Chandrayaan-2 suunnitellaan laukaistavan Kuuhun 2012. Se koostuu kiertolaisesta ja laskeutujasta, jossa on myös kuukulkija. Aiomme siis tutkia Kuuta sekä kaukaa että sen kamaralla liikkuvalla rooverilla, Sreekumar kertoo.

- Ohjelmassa saattaa lähitulevaisuudessa olla myös robottien suorittama näytteenhakumatka.


Miehitettyä lentoa testataan

- Isro on myös aloittanut miehitettyjen lentojen suunnittelun. Ensimmäiseksi yritämme lähettää avaruuteen intialaisen astronautin ja tuoda hänet turvallisesti takaisin Maahan käyttämällä omaa laukaisutekniikkaamme, Sreekumar kertoo.

Intia on jo ehtinyt testata paluukapseliakin. Testilento onnistui: kapseli palasi Maan ilmakehään ja putosi turvallisesti Bengalinlahteen.

Sreekumar arvelee, että intialainen lentää avaruuteen seitsemän vuoden kuluessa. - Tätä nykyä meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia konkreettisia suunnitelmia ihmisen lähettämiseksi Kuuhun. Niin alulla miehitetyt avaruuslentomme ovat.

Sreekumarin mukaan sellaiset avaruusohjelmat, joista kansakunta hyötyy suoraan, ovat muodostuneet jo rutiiniksi. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi kaukokartoitus-, kommunikointi- ja sääsatelliitit. Ne ovat antaneet myös hyvän pohjan Kuuhun kurkottamiseen.

Minkäänlaisen kuukisan olemassaoloa Sreekumar ei myönnä. Hän sanoo, että Intia menee Kuuhun, sillä se haluaa matkoista kertyvän teknologisen ja tieteellisen hyödyn.


Kenelle Kuu kuuluu?

Politiikot ajattelevat avaruustutkimusta usein eri näkökulmasta kuin tutkijat. Times of India -lehden mukaan entinen presidentti  Abdul Kalam halusi ohjata iskeytyjän Kuuhun siksi, että laitteen rippeet antaisivat maalle oikeuden tulevaisuudessa vaatia osaansa Kuusta.

Nyt olisi aika sopia, miten Kuuta pitäisi kohdella - kohta sieltä nimittäin haetaan muutakin kuin tutkimustietoa ja kansallistuntoa. Ainakin venäläiset ja kiinalaiset ovat julkisesti myöntäneet haluavansa hyötyä Kuusta taloudellisesti.

Onko mahdollista, että Kuu jäisi kansainväliseksi, tutkimukselle pyhitetyksi paikaksi kuten Etelämanner? Vai jaetaanko se niiden kesken, jotka sinne ensiksi ehtivät?

Itse toivon, että Kuu jätettäisiin tutkijoile, intialaisillekin. Avaruuteen voitaisiin rakentaa keinotekoisia asemia ja jalostaa niiden tuotantolaitoksissa raaka-aineita, jotka louhittaisiin isojen kivenmurikoiden kaltaisista asteroideista. Aivan kuin kissa tuntuu matoa enemmän eläimeltä, Kuu herättää meissä syvempää kunnioitusta kuin asteroidit.

Siksi voisimme tyytyä tutkimaan ja ihailemaan sitä.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Intia on ollut avaruusvalta jo pitkään













Satelliitteja kiertoradalle 

1969 Intian avaruusjärjestö Isro (Indian Space Research Organization) perustetaan.
1975 Isron ensimmäinen satelliitti laukaistaan avaruuteen Neuvostoliitosta.
1980 Ensimmäinen Intiasta laukaistu satelliitti asettuu kiertämään Maata.

Avaruustekniikka vakiintuu  1980-2000 Toiminta kasvaa ja kaupallistuu. Useita tietoliikenne- ja sääsatelliitteja sekä muun muassa kaukokartoitussatelliitti IRS laukaistaan
Kuu saavutetaan  2007 Maahanpaluukapselin testilento onnistuu.
2008 Chandrayaan-1 asettuu kiertämään Kuuta. Luotaimen kuljettama törmääjä iskeytyy Kuuhun.
2012 Chandrayaan-2:n kuljettama kulkija laskeutuu pehmeästi Kuuhun.
2012 Astronauttien koulutuskeskus perustetaan Bangaloreen.
Miehitettyjen lentojen aika  2014-2016 Miehitetty lento. Intiasta voi tulla neljäs valtio (Venäjän, Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen), joka pystyy kuljettamaan ihmisen avaruuteen ja takaisin.
2020 Ihminen menee uudestaan Kuuhun.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5208
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti