Ensimmäinen ihminen astui Kuuhun jo 40 vuotta sitten. Kukaan ei ole kuitenkaan käynyt siellä vuosikymmeniin. Nyt jännitetään, mikä valtio katkaisee pitkän tauon. Voisiko se olla Intia?



Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2009

Jos olet alle 36-vuotias, kukaan ei ole käynyt Kuussa elämäsi aikana. Matkasuunnitelmia kyllä on, mutta niiden aikataulut tuppaavat liukumaan yhä kauemmas tulevaisuuteen.

Muutama vuosi sitten ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennostaan innostuneet kiinalaiset mainostivat leiriytyvänsä Kuuhun jo 2010. Telttoja ei kuitenkaan kuu-ukon pinnalle ensi vuonna pystytetä.

Seuraavaksi kiinalaiset puhuivat vuodesta 2015. Nyt he, aivan kuten yhdysvaltalaisetkin, aikovat astua kiertolaisemme pinnalle 2020. Intia kaavailee kuuvisiittiä samoihin aikoihin. Venäläiset sen sijaan ovat ilmoittaneet tavoitteekseen vuoden 2025. Tyytyisivätkö he todella neljänteen sijaan?

Intian osaaminen avaruudessa perustuu vuosikymmenien kokemukseen, mutta se on uusi tulokas Kuun liepeillä. Onko siitä tasavertaiseksi kilpailijaksi uudessa kuukisassa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lippu vietiin jo

Intian avaruusjärjestön Isron nettisivuilla on ylpeä rivi: PSLV-C11 lokakuun 22. 2008 (onnistunut).

Koodi tarkoittaa Intian omaa kantorakettia, joka vei kuuluotain Chandrayaan-1:n avaruuteen. Marraskuun alussa luotain asettui kiertämään Kuuta ja laskeutui vähitellen sadan kilometrin korkeuteen sen pinnasta.

Intian entisen presidentin A.P.J. Abdul Kalamin ehdotuksesta luotaimeen oli kiinnitetty MIP-iskeytyjä (Moon Impact Probe). Kalam, joka palveli presidenttinä vuosina 2002-2007, seurasi sen irtautumista viime vuoden lopulla komentokeskuksessa Bangaloressa. Kalam on taustaltaan tiedemies ja insinööri; hän on muun muassa johtanut Intian ohjus- ja ydinasehankkeita.

Iskeytyjä teki 25 minuutin matkallaan tieteellisiä mittauksia ja törmäsi lopulta suunnitelmien mukaan Kuun eteläiselle napa-alueelle lähelle Shackletonin kraatteria. Näin Intiasta tuli viides avaruusvalta, jonka tavaraa on kiertolaisessamme. Muut ovat Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Euroopan avaruusjärjestö Esa sekä Japani, jonka kuuluotain syöksyi vahingossa alas.

MIP-iskeytyjä vei Kuuhun myös Intian lipun. Sitä ei tarvinnut pingottaa liehumaan kuten 1969 Yhdysvaltain lippua, sillä se on maalattu syöksyjän metallikuoriin, joiden piti kestää törmäys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Luotaimia seuraavat robotit

Chandrayaan-1 kiertää Kuuta vielä pari vuotta.
- Sen tarkoitus on kartoittaa Kuun koostumusta ja pinnan muotoja, mitata säteilyä pinnan tuntumassa sekä etsiä pinnalta helposti haihtuvia aineita, Parameswaran Sreekumar selittää. Hän on Isron tutkija.

Kaiken kaikkiaan luotaimessa on tusinan verran tutkimuslaitteita. Osa niistä on Nasan ja Esan rakentamia. Mukana on myös Suomessa valmistettu röntgenilmaisin, josta vastasi Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentti Juhani Huovelin.

Iskeytyjä osoitti, että intialaiset pystyvät ohjaamaan aluksen määräpaikkaan Kuussa. Samalla harjoiteltiin tekniikkaa, joka pohjustaa hallittua laskeutumista.

- Chandrayaan-2 suunnitellaan laukaistavan Kuuhun 2012. Se koostuu kiertolaisesta ja laskeutujasta, jossa on myös kuukulkija. Aiomme siis tutkia Kuuta sekä kaukaa että sen kamaralla liikkuvalla rooverilla, Sreekumar kertoo.

- Ohjelmassa saattaa lähitulevaisuudessa olla myös robottien suorittama näytteenhakumatka.


Miehitettyä lentoa testataan

- Isro on myös aloittanut miehitettyjen lentojen suunnittelun. Ensimmäiseksi yritämme lähettää avaruuteen intialaisen astronautin ja tuoda hänet turvallisesti takaisin Maahan käyttämällä omaa laukaisutekniikkaamme, Sreekumar kertoo.

Intia on jo ehtinyt testata paluukapseliakin. Testilento onnistui: kapseli palasi Maan ilmakehään ja putosi turvallisesti Bengalinlahteen.

Sreekumar arvelee, että intialainen lentää avaruuteen seitsemän vuoden kuluessa. - Tätä nykyä meillä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia konkreettisia suunnitelmia ihmisen lähettämiseksi Kuuhun. Niin alulla miehitetyt avaruuslentomme ovat.

Sreekumarin mukaan sellaiset avaruusohjelmat, joista kansakunta hyötyy suoraan, ovat muodostuneet jo rutiiniksi. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi kaukokartoitus-, kommunikointi- ja sääsatelliitit. Ne ovat antaneet myös hyvän pohjan Kuuhun kurkottamiseen.

Minkäänlaisen kuukisan olemassaoloa Sreekumar ei myönnä. Hän sanoo, että Intia menee Kuuhun, sillä se haluaa matkoista kertyvän teknologisen ja tieteellisen hyödyn.


Kenelle Kuu kuuluu?

Politiikot ajattelevat avaruustutkimusta usein eri näkökulmasta kuin tutkijat. Times of India -lehden mukaan entinen presidentti  Abdul Kalam halusi ohjata iskeytyjän Kuuhun siksi, että laitteen rippeet antaisivat maalle oikeuden tulevaisuudessa vaatia osaansa Kuusta.

Nyt olisi aika sopia, miten Kuuta pitäisi kohdella - kohta sieltä nimittäin haetaan muutakin kuin tutkimustietoa ja kansallistuntoa. Ainakin venäläiset ja kiinalaiset ovat julkisesti myöntäneet haluavansa hyötyä Kuusta taloudellisesti.

Onko mahdollista, että Kuu jäisi kansainväliseksi, tutkimukselle pyhitetyksi paikaksi kuten Etelämanner? Vai jaetaanko se niiden kesken, jotka sinne ensiksi ehtivät?

Itse toivon, että Kuu jätettäisiin tutkijoile, intialaisillekin. Avaruuteen voitaisiin rakentaa keinotekoisia asemia ja jalostaa niiden tuotantolaitoksissa raaka-aineita, jotka louhittaisiin isojen kivenmurikoiden kaltaisista asteroideista. Aivan kuin kissa tuntuu matoa enemmän eläimeltä, Kuu herättää meissä syvempää kunnioitusta kuin asteroidit.

Siksi voisimme tyytyä tutkimaan ja ihailemaan sitä.


Leena Tähtinen on tähtitieteen dosentti, vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


Intia on ollut avaruusvalta jo pitkään













Satelliitteja kiertoradalle 

1969 Intian avaruusjärjestö Isro (Indian Space Research Organization) perustetaan.
1975 Isron ensimmäinen satelliitti laukaistaan avaruuteen Neuvostoliitosta.
1980 Ensimmäinen Intiasta laukaistu satelliitti asettuu kiertämään Maata.

Avaruustekniikka vakiintuu  1980-2000 Toiminta kasvaa ja kaupallistuu. Useita tietoliikenne- ja sääsatelliitteja sekä muun muassa kaukokartoitussatelliitti IRS laukaistaan
Kuu saavutetaan  2007 Maahanpaluukapselin testilento onnistuu.
2008 Chandrayaan-1 asettuu kiertämään Kuuta. Luotaimen kuljettama törmääjä iskeytyy Kuuhun.
2012 Chandrayaan-2:n kuljettama kulkija laskeutuu pehmeästi Kuuhun.
2012 Astronauttien koulutuskeskus perustetaan Bangaloreen.
Miehitettyjen lentojen aika  2014-2016 Miehitetty lento. Intiasta voi tulla neljäs valtio (Venäjän, Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen), joka pystyy kuljettamaan ihmisen avaruuteen ja takaisin.
2020 Ihminen menee uudestaan Kuuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla