Synnynnäiset älynlahjat eivät käy tasan. Ne eivät kuitenkaan ratkaise, kenestä tulee nero. Älyllisen työn suurille sankareille yhteistä on intohimo ja epäonnistumisten sieto. Niitä tarvitaan, sillä nousu huipulle vaatii ihmelapsiltakin kymmenen vuotta täyttä työtä, sanoo oppimisen ja asiantuntijuuden tutkija Kai Hakkarainen.


Älyllisen työn suurille sankareille yhteistä on intohimo ja epäonnistumisten sieto.
Niitä tarvitaan, sillä nousu huipulle vaatii ihmelapsiltakin kymmenen vuotta täyttä työtä,
sanoo oppimisen ja asiantuntijuuden tutkija Kai Hakkarainen.




Älykkäiden yhdistyksen Mensan jäsenet saivat kuulla 40-vuotisjuhlaviikollaan viime vuonna esitelmän, jossa oppimistutkimuksen professori Kai Hakkarainen silitti heitä vastakarvaan.

Mensaan pääsee, jos älykkyysosamäärä on suurempi kuin 98 prosentilla väestöstä. Älykkyysosamäärän mittaamiseen käytetyt testit on yritetty suunnitella niin, että kulttuuri ja koulutus vaikuttavat mahdollisimman vähän. Ne sisältävät esimerkiksi kuviopäättelyä, johon ei tarvita matematiikkaa tai kielellistä harjaantumista.

Näiden testien mittaamaan yleisälykkyyteen, niin sanottuun g-tekijään, liittyy muun muassa nopea reaktiokyky ja tehokas uuden tietoaineksen käsittely. Psykometriikasta eli henkisten ominaisuuksien mittaamisesta innostuneen koulukunnan mukaan äly periytyy: vähintään puolet ihmisen yleisälykkyydestä tulee geeneissä, ja loppu on ympäristön vaikutusta.

Nopeat hoksottimet ovat eittämättä hyödyksi. Älykkyysosamäärä korreloi selvästi koulu- ja opintomenestyksen kanssa. Työelämään siirryttäessä yhteys heikkenee, ja Hakkaraisen suuri yllätys kuulijoilleen oli, että tieteen, taiteen ja muiden aivotyötä vaativien alojen huippusuorituksia testiäly ei selitä lainkaan.

- Arkiajattelussa huippusaavutuksia selitetään usein synnynnäisellä älykkyydellä ja lahjakkuudella, mutta vakuuttavaa tieteellistä todistusaineistoa tällaisesta yhteydestä ei ole.

Huippututkijoitakaan ei yhdistä huippukorkea älykkyysosamäärä. Shakin mestareilla äo on keskimäärin sata eli sama kuin koko väestön keskiarvo.


Huipulle pääsy kestää kymmenen vuotta

Kognitiotieteessä on tutkittu kolmisenkymmentä vuotta, mikä erottaa huippuosaajat keskinkertaisuuksista.

Huippuyksilöiltä ei ole sadoissa vertailuissa löydetty muista poikkeavia yleisiä ajattelu- tai päättelyominaisuuksia, Hakkarainen vahvistaa kotonaan Helsingin Maunulassa. Asiantuntijat ovat poikkeuksellisen hyviä vain oman alansa ongelmien ratkaisemisessa.

Tutkimusten valossa lahjakkuutta tärkeämpää on harjoitus. Minkä tahansa alan huipulle pääseminen vaatii pitkäkestoista ja intensiivistä työtä. Asiansa alkaa todella hallita, kun on paneutunut siihen keskimäärin neljä tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan.

- Sellaisia synnynnäisiä neroja ei ole, jotka pystyisivät suoraan hyppäämään huippuosaajaksi, sanoo Hakkarainen. Vastoin yleisiä uskomuksia "lahjakkailta" ja "älykkäiltä" ihmisiltä menee asiantuntijuuden saavuttamiseen suunnilleen yhtä kauan aikaa kuin muiltakin.

Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart on lapsinerojen klassikko. Mozartin isä alkoi harjoittaa häntä kolmen vuoden iässä. Ensimmäisen mestariteoksensa, pianokonserton nro 9, Mozart loi 12 vuotta myöhemmin. Siihen saakka hänen työnsä perustui pääasiassa muiden tuotannon lainaamiseen ja yhdistelemiseen.

Yhteistä useimmille huippuosaajille on, että he ovat päässeet varhain pätevään ohjaukseen. Ehdoton ehto se ei kuitenkaan ole. Britannian rautateiden isä George Stephenson ei saanut edes oppia lukemaan, ennen kuin meni iltakouluun 18-vuotiaana.

Parhaatkaan ohjaajat eivät pysty ennustamaan kesken kehityksen, ketkä heidän suojateistaan lopulta yltävät korkeimmalle huipulle. Jotkut palavat alussa kirkkaalla liekillä, mutta palavat loppuun. Toiset syttyvät hitaasti ja puhkeavat täyteen hehkuunsa myöhään.

Suhteellisuusteorian isä Albert Einstein ei loistanut koulussa. Professori Hakkarainen itse pärjäsi niin huonosti, että päätti jättää oppikoulun kesken.

Maailman kaikkien aikojen parhaana koripalloilijana pidetty Michael Jordan jäi teininä ulos koulunsa edustusjoukkueesta, koska hänellä ei valmentajan mielestä ollut pallosilmää. Onnekseen Jordan kasvoi seuraavaan kauteen mennessä kymmenen senttiä. Ja kasvaessaan hän harjoitteli raivoisasti.


Meillä kaikilla on supermuovautuvat aivot

Harjoittelu kehittää päätä vähintään yhtä paljon kuin lihaksia ja hapenottokykyä. Ihmislajin erityisominaisuus ovat supermuovautuvat aivot, ja ne harjaantuvat juuri siihen, mihin niitä käytetään. Aivokuvauksessa on havaittu, että harjoittelu vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan, toimintaan ja rakenteeseen.

Jokaisella tavallisella ihmisellä on geenejä, jotka aktivoituvat vasta pitkitetyssä ja sinnikkäässä henkisessä ja fyysisessä harjoittelussa. Aivokuoressa voivat hiljalleen paksuuntua ne alueet, joilla on paljon käyttöä.

Pistekirjoitusta lukevilla sokeilla peukalon edustus aivokuoressa on suurempi kuin näkevillä. Lontoon kokeneilla taksikuskeilla on poikkeuksellisen suuri hippokampus. Siellä ihminen käsittelee paikkatietoa.

Muutokset saattavat olla hyvinkin eriytyneitä. Lintubongareilla on havaittu jopa yksittäisiä neuroneja, joka liittyvät yhden lintulajin tunnistamiseen.

Kaikille meille yhteinen älyllinen rajoitus on työmuistin pienuus. Työmuisti on kuin työpöytä, jolla yhdistelemme toisiinsa ajatuksen palasia. Sille mahtuu kerrallaan enintään viidestä seitsemään yksikköä. Monimutkainen päättely on vaikeaa, jos palaset eivät mahdu työpöydälle tai lipsahtelevat ulos sen reunalta.

Työmuistin laajentaminen on kuitenkin mahdollista. Siinä auttaa kummasti, jos yhdistämme yksityiskohdat suuremmiksi yksiköiksi. Shakkimestarit muistavat mielekkäitä pelitilanteita, eivät yksittäisten nappuloiden asemia.

Floridan valtionyliopiston professorin K. Anders Ericssonin tutkimusryhmän muistikokeeseen osallistunut opiskelijapoika Sam muisti 200 tunnin treenaamisen jälkeen peräti 81 satunnaislukua, vaikka alussa hän muisti vain normaalit seitsemän. Sam oli kilpajuoksija, ja hän alkoi koodata muistettavat numerot urheilutuloksiksi.

Jonkinlainen työmuistin venyttäminen näyttää myös käyvän päinsä. Intialainen psykologian opiskelija Rajan Mahadevan tuli 1980-luvulla kuuluisaksi siitä, että hän osasi ulkoa yli 30 000 piin desimaalia. Jotkut tutkijat olettivat, että suorituksen takana oli synnynnäisesti poikkeuksellisen tehokas muisti. Ericssonin tutkimuksessa kävi ilmi, ettei Mahadevan muistanut tavallista paremmin mitään muuta kuin numeroita. Niitä hän oli oppinut painamaan mieleen valtavalla harjoittelulla, sitkeydellä ja mielekkäillä ryhmittelystrategioilla.


Käsitys omasta älystä vaikuttaa oppimiseen

Ajatus älykkyydestä muuttumattomana persoonallisuuden osana sopi entisiin aikoihin, joina ihmiset tekivät samaa työtä jokseenkin samalla tavalla koko aikuisikänsä, Hakkarainen huomauttaa. Nykyisin syrjäytyy nopeasti, ellei pysty jatkuvasti oppimaan uutta ja venyttämään älyään uusiin tehtäviin.

- Tämä on toinen maailma. Jokainen joutuu oppimaan sellaista, mitä ei muutamaa vuotta aiemmin olisi voinut edes kuvitella.

Luulo kykyjen pysyvyydestä on paitsi väärä myös haitallinen. Se aiheuttaa katoa jo koulussa. Jos lapsi luokitellaan tyhmäksi, hän ei yritä oppia, koska pitää sitä mahdottomana.

Käsitys omasta älykkyydestä vaikuttaa suoraan koetuloksiin, älykkyystesteissäkin. Testejä ei alun perin suunniteltukaan, jotta saataisiin selville, ketkä ovat fiksuimpia ja ketkä vähemmän fiksuja. Niillä oli tarkoitus tunnistaa erityisen tuen tarpeessa olevia yksilöitä.

Siinä ne ovat Hakkaraisesta edelleen parhaassa käytössä. Testien avulla voidaan saada selville, missä lapsella on vahvuuksia ja missä heikkouksia, joita voidaan kuntouttaa.

Poikien ja tyttöjen erilaiseen koulumenestykseen voi myös vaikuttaa se, että pojat helposti selittävät oppimisvaikeuksien johtuvan tyhmyydestä pikemmin kuin yrityksen puutteesta.

- Merkittävä osa pojista menettää uskonsa oppimiseen koulun aikana. He eivät koskaan palaa opiskelemaan. Tässä vallitsee vahva sukupuolijako. Naiset useammin uskovat, että oma ponnistelu säätelee, mihin pystyy. Miehet, sekä opettajat että oppilaat, ajattelevat, että synnynnäiset kyvyt ratkaisevat.



Kai Hakkaraisen mukaan
- Älä anna periksi.
- Ole optimisti.
- Opi nauramaan itsellesi.
- Rakasta tietoa.
- Heittäydy virtaukseen.
- Ajattele tulevien sukupolvien hyvää.











Älystä ei ole hyötyä ilman tietoa

Perimmältään äly ei ole salamana toimivia synapseja eikä pelkkiä treenattuja aivonystyröitäkään. Käyttökelpoista älyä ei voi irrottaa tietämyksestä, vaikka juuri niin älykkyystesteissä pyritään tekemään.

Tietokoneet ratkaisevat älykkyystestien tehtävät miljoona kertaa nopeammin kuin kukaan ihminen. Silti tekoälyn tutkijat törmäsivät jo aikaa sitten siihen, ettei älykkyystestien vaatimia päättelymenetelmiä mallintamalla pysty tuottamaan kummoistakaan älykästä toimintaa. Tosielämässä mielekkäät ratkaisut perustuvat hyvin organisoituneeseen ja käyttökelpoiseen tietovarantoon.

Asiantuntijat pystyvät käyttämään pitkäkestoista muistia työmuistin laajennuksena. Kokenut asiantuntija kerää tietoa ja kokemusta sadoista, tuhansista tai sadoistatuhansista tapauksista. Uuden ongelman ratkaisemisessa on usein olennaista jonkin aikaisemman samankaltaisen tapauksen mieleen muistuminen.

Tämä ei ole mahdollista ilman opiskelua ja harjoittelua, vaikka olisi kuinka nopea ja nokkela.


Tärkeintä on epäonnistumisen sieto

Ketkä sitten kasvavat älyn jättiläisiksi, jotka ratkaisevat kaikille muille käsittämättömiä ongelmia ja muuttavat maailmaa? Asian selvittämiseksi tarvittaisiin pitkäaikaisia seurantatutkimuksia suuresta joukosta ihmisiä. Niitä ei vielä ole, mutta jotain silti tiedetään.

Uudet asiat ja tehtävät ovat vaikeita kaikille, koska ne kuormittavat valtavasti työmuistia. Oppimisen ja automatisoitumisen myötä tehtävät helpottuvat. Kovia tekijöitä tulee niistä, jotka investoivat vapautuvan aivokapasiteettinsa aina uuden oppimiseen ja uusien vaikeuksien voittamiseen. Niistä, jotka haluavat jatkuvasti työskennellä oman osaamisensa ylärajoilla.

- Heille on yhteistä sellainen temperamentti, sisu ja sitkeys, joka mahdollistaa pitkäaikaisen, hellittämättömän, jopa härkäpäisen ponnistelun. Sillä rakennetaan maksimaalinen kristallisoitunut äly, Hakkarainen tiivistää.

Lopulta tärkeimpiä ominaisuuksia matkalla suuriin saavutuksiin ovat intohimo ja epäonnistumisen sieto. Kun kurkottaa korkealle, mätkähtää väistämättä usein maahan. Ratkaisevaa on, miten siitä toipuu ja kuinka mielekkäästi suuntaa turhautumisen.

Heikkoudet voivat myös kääntyä vahvuuksiksi. Hakkaraiselle yleisön edessä esiintyminen oli tutkijanuran alussa kauhistus. Hänen ratkaisunsa oli valmistella esitykset äärimmäisen hyvin. Pelko potkaisi hänet paneutumaan aiheisiinsa paremmin kuin rennommat reinot ja vei siksi hänen tutkimuksiaankin eteenpäin.

Korkealle vievä kunnianhimo syntyy harvoin oman älyn ihastelusta. Huiput eivät hehkuta omaa nerokkuuttaan, vaan heidän huomionsa keskittyy täysin työn kohteeseen.

- Asiat syttyvät heille ja he asioille.

Kun mieli on tällaisessa virtauksen tilassa, unohtuu kokonaan huolehtia, onko tarpeeksi kaunis ja älykäs tekemään sitä, mitä on juuri tekemässä.



Aiheesta lisää:
Kai Hakkarainen, Kirsti Lonka ja Lasse Lipponen: Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä (WSOY 2004).
K. A. Ericsson, N. Charness, P. Feltovich ja R. R. Hoffman (toim.): Cambridge handbook of expertise and expert performance (Cambridge University Press 2006).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018