Syöpätutkija Elias Alsabti julkaisi yli 60 tieteellistä artikkelia - ja ilmeisesti plagioi ne kaikki.



Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2008



Irakilainen Elias A.K. Alsabti tuntui syntyneen onnellisten tähtien alla. Hänellä oli rahaa, valtaa ja älyä. Hän oli sukua Jordanian kuningasperheelle, ja hänen lääketieteen opiskelunsa Amerikassa maksoi kruununprinssi Hassan, Jordanian kuninkaan Husseinin veli. Alsabti teki väitöskirjaa syöpäimmunologiasta ja sai työskennellä lukuisissa Yhdysvaltain arvostetuimmissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Hän oli vasta 23-vuotias mutta oli julkaissut jo yli 60 tieteellistä artikkelia, ja hänet oli valittu jäseneksi yhteentoista tieteelliseen seuraan. Hän ajoi työhön keltaisella, kiiltävällä Cadillacilla. Ainoa ongelma oli, että kaikki tämä perustui valheeseen.

Elias Alsabtin tarinassa ei ole kiehtovinta se, miten yksi ihminen saattoi huijata koko tiedeyhteisöä ja nousta akatemian korkeimmille portaille. Kiinnostavinta on, että hän jäi kiinni valheesta toisensa jälkeen mutta onnistui silti aina pakenemaan ja laskeutumaan jaloilleen.


Kutsumaton vieras yllättää

Alsabti saapui Yhdysvaltoihin vuonna 1977 ja yllätti mikrobiologi Herman Friedmanin marssimalla tämän laboratorioon Templen yliopistossa Philadelphiassa. Miehet olivat tavanneet tieteellisessä kongressissa puoli vuotta aiemmin, mutta tällaisesta ei ollut puhuttu mitään. Alsabti ilmoitti jäävänsä tekemään väitöskirjaansa. Niinpä Friedman järjesti hänelle paikan vapaaehtoisena, palkattomana opiskelijana.

Kuukauden päästä Alsabti erehtyi keskustelemaan lääketieteestä Friedmanin kanssa, joka tyrmistyi havaitessaan, ettei toinen ymmärtänyt alaa lainkaan. Alsabti sai lemput.

Alsabti siirtyi kaupungin toiselle puolelle, Jefferson Medical Collegeen, jossa hän kertoi mikrobiologi E. Frederick Wheelockille olevansa poliittisen vainon uhri. Wheelock sääli nuorta miestä ja otti vuorostaan hänet laboratorioonsa.

Alsabtin peite piti huhtikuuhun 1978, jolloin opiskelijakollegat saivat hänet kiinni aineiston manipuloinnista. Rike oli niin räikeä, että Wheelock käski hänen mennä matkoihinsa.


Alsabti käynnistää kopiokoneen

Jeffersonissa Alsabti oli alkanut järjestelmällisesti rakentaa tieteellistä uraansa. Vaikka hän ei hallinnut lääketiedettä, hän keksi yksinkertaisen tavan julkaista tieteellisiä artikkeleita. Hän kopioi niitä pienilevikkisistä tieteellisistä sarjoista, muotoili otsikon uudelleen ja merkitsi itsensä kirjoittajaksi. Tuotokset hän julkaisi toisissa vähän tunnetuissa sarjoissa: Japanese Journal of Experimental Science, Neoplasma (Tšekkoslovakia), Urologia Internationalis (Sveitsi), European Surgical Research (Sveitsi). Alsabti ilmeisesti arveli, etteivät alkuperäiset kirjoittajat koskaan hoksaisi varkauksia.

Alsabtilla oli siis esittää vaikuttava ansioluettelo, kun hän syyskuussa 1978 haki Yhdysvaltain syöpätutkimuksen mekkaan, M.D. Anderson Medical Collegeen Houstoniin. Hän pääsi suoraan tutkimuksen huipulle.

M.D. Andersonissa Alsabtin taika kesti helmikuuhun 1979. Silloin hän antoi yhden väärentämänsä tekstin tarkastettavaksi esimiehelleen Giora Mavligitille. Tällä kertaa Alsabti ei ollut kopioinut valmista julkaisua vaan muokannut varastamastaan apuraha-anomuksesta artikkelin. Hän oli kuitenkin unohtanut poistaa muutaman ratkaisevan sanan. Mavligit oivalsi lukevansa manipuloitua apuraha-anomusta, ja Alsabti sai lähteä.


Ovet alkavat sulkeutua

Vuoden 1980 koittaessa Alsabtin valheet alkoivat tulla julki. Jordanian hallitus katkaisi hänen rahoituksensa. Tietoja Alsabtin väärentämistä artikkeleista tuli ilmi siellä täällä, ja niistä uutisoitiin Sciencessa ja British Medical Journalissa. Kopioinnin kohteeksi joutuneet tutkijat löysivät artikkelinsa ja aloittivat raivoisan ajojahdin.

Alsabti-skandaalista tuli yksi 1980-luvun kuohuttavimmista tieteellisistä huijauksista. Varasteluun ei edes liittynyt tieteellisiä intohimoja - sen ainoa tehtävä oli edistää Alsabtin uraa.

Jäljet häviävät

Alsabti oli tällä välin siirtynyt Virgianian yliopistoon. Kun tieto vilpeistä tuli julki, hänet karkotettiin sieltäkin.
Alsabti ei vieläkään talttunut. Vain kymmenen päivän kuluttua potkuista hän oli jo töissä Bostonin yliopistoon kuuluvassa Carneyn sairaalassa. (M.D. Andersonin ja Virginian yliopiston välissä hän oli ehtinyt työskennellä myös Houstonin arvostetussa Baylor Medicine Collegessa.) Kun maine kiiri Carneyhin, hän sai taas lähteä.

Bostonin jälkeen Alsabtista ei enää ole kuulunut mitään. Nousiko tie lopullisesti pystyyn, vai onko hän nytkin jossakin laboratoriossa Australiassa, Kanadassa tai kenties Venäjällä? Alsabtin nimissä on edelleen toistakymmentä tieteellistä artikkelia, joiden oikeista omistajista ei tiedetä mitään.



Jani Kaaro on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.