TIETEEN PÄIVÄT 07
Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian ja kulttuurin yhtäläisyydet.


muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian
ja kulttuurin yhtäläisyydet.




Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila vastaa tammikuussa Tieteen päivillä kysymykseen, onko islamista viholliseksi. Helsingissä joka toinen vuosi pidettävien päivien teemana ovat tällä kertaa rajat.

Hämeen-Anttilan mielestä Euroopan ja islamilaisten maiden välillä ei ole jyrkkää rajaa eikä sellaista sivilisaatioiden yhteentörmäystä, jota tiedotusvälineet ovat viime aikoina kuvanneet.

Viime talven jupakka tanskalaislehden julkaisemista Muhammadin pilakuvista ja syksyn meteli paavin siteeraamasta keskiaikaisesta lauseesta olivat todellisuudessa verrattomasti pienempiä kuin millaisina ne täällä esitettiin.

- Kumpaakaan kriisiä ei oikeastaan ollut, Hämeen-Anttila sanoo haastattelussa työhuoneessaan Helsingin yliopistossa. Pilakuvat aiheuttivat muutamana päivänä mellakoita parissa maassa. Kahdessa-kolmessa viikossa ne olivat ohi. Tanskalaisyhtiö Arla kärsi muslimimaiden boikotista, mutta boikotteja on maailmassa meneillään koko ajan. Yhdysvallatkin boikotoi Ranskaa, kun se ei lähtenyt Irakin sotaan, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Mielikuviimme vaikuttaa hänen mielestään se, että mielenosoitusperinne on islamilaisissa maissa lähempänä mellakkaa kuin Suomessa. Lähi-idässä tunteet tuodaan esiin avoimesti ja usein liioitellusti. Suomalainen kulttuuri taas on hyvin pidättyväistä. Mutta sattuu meilläkin kaikenlaista.

- Onko Helsinki levoton ja kriisin kourissa? Hämeen-Anttila kysyy. Viimekeväisen vappumellakan jatkoksi poltettiin VR:n makasiinit, ja syksyllä poliisi taltutti suurella voimalla Asem-mielenosoituksen. Neljä vuotta sitten pommimies iski Myyrmannin kauppakeskuksessa. Tästä me emme päättele vielä paljonkaan. - Mutta auta armias, kun islamilaisissa maissa tapahtuu jotain: se on jälleen kerran meille todiste syvästä konfliktista.


Välit enimmäkseen ystävällisiä

Tosiasiassa eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden suhteet ovat enimmäkseen ystävälliset, vaikka osittain etäiset. Yhtenäistä islamilaista maailmaa ei ole. Uskonnon vaikutuspiiri ulottuu Välimeren rannoilta Kaakkois-Aasiaan saakka. Yhtä länttäkään ei ole - ei edes muslimien käsityksissä.

Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa matkustaessaan Hämeen-Anttila totesi, että sieltä puuttuu länsimaalaisiin kohdistuva viha kokonaan. Arabimaissa hän on sitä havainnut, mutta se ei ulotu eurooppalaisiin. Terrori-iskuja on tehty vain sellaisiin maihin, jotka olivat mukana hyökkäämässä Irakiin.

Vihanpidon polttopiste on selvä. - Yhdellä länsimaalla on menossa konflikti islamilaisen maan ja joidenkin ääriliikkeiden kanssa.

Myös Israelin ja Palestiinan vastakkainasettelu on ruokkinut vihaa pitkään - mutta sekin kohdistuu pääasiassa Yhdysvaltoihin.

- Jos kysymys olisi, onko Yhdysvalloista ja islamilaisesta maailmasta ystäviksi, vastaus voisi olla toinen, mutta me emme ole amerikkalaisia.


Kulttuurit lähempänä kuin luullaan

Eurooppalainen ja islamilainen kulttuuri ovat Hämeen-Anttilan mukaan paljon lähempänä toisiaan kuin usein luullaan. Euroopan kristityt ja Lähi-idän muslimit ovat eläneet vierekkäin saman meren rannikoilla tuhansia vuosia, ja mentaliteetti ja elämäntapa ovat Hämeen-Anttilan mukaan etenkin Välimeren seudulla paljolti samanlaisia. Näin on, vaikka ajatus saattaa tuntua suomalaisesta vieraalta.

- Täytyy muistaa, että me elämme Euroopan laidalla ja edustamme yhtä äärimmilleen vietyä eurooppalaisuutta. Jos liikutaan akselilla Kairo-Palermo-Helsinki, niin kairolaiset ja palermolaiset ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin palermolaiset ja helsinkiläiset.

Välimeren ympäristössä elämä keskittyy paljon täkäläistä enemmän kadulle ja kodin ulkopuolelle. Elämää ohjaa tässä ja nyt -asenne, joka näkyy ystävällisyytenä, sosiaalisuutena ja vieraanvaraisuutena mutta toisinaan myös pohjoismaalaisia harmittavana epätäsmällisyytenä. On tärkeämpää jutella läsnäolevan ihmisen kanssa kuin lähteä kiirehtimään sovittuun tapaamiseen.

Ruokakin yhdistää Välimeren rantoja. Myös kirjallisuus on samankaltaista eurooppalaisessa ja arabiankielisessä kulttuuripiirissä. Ja tieteen perinne on yhteinen. Tiede on syntynyt Mesopotamiassa, ja sitä on edistetty vuorotellen.


Uskonnollisuuskin yhdistää

Espanjassa huomaa, että myös arkkitehtuurissa on samaa: talot kalkitaan valkoisiksi, kirkkojen ja minareettien tornit kurkottavat taivaaseen.

Uskontoina islam ja kristinusko ovat hyvin lähellä toisiaan. Sekä muslimit että kristityt uskovat yhteen jumalaan. Jumala on ilmoittanut molemmille itsestään, ja ilmoitus on kirjattu pyhään kirjaan.

Uskonnollisuus voi yhdistää, vaikka uskonto on eri. Kirkon piirissä Hämeen-Anttila on kohdannut ajattelua, jossa uhkana ei suinkaan pidetä islamia vaan maallistumista. Maallistuminen mainitaan usein, kun etsitään eurooppalaisuuden ja islamilaisuuden eroja. Hämeen-Anttila kuitenkin huomauttaa, että Etelä-Eurooppaa ei voi sanoa maallistuneeksi. Uskonnollisuudessaankin se on lähempänä Lähi-idän islamilaisia maita kuin maallistunutta Pohjois-Eurooppaa.


Naisten asemaan pitäisi vaikuttaa

Jos pidämme muslimimaita ystävinä, niin kuinka sitten suhtautua ystävien virheisiin, kuten naisten alistamiseen, tyttöjen sukupuolielinten silpomisiin tai niin sanottuihin kunniamurhiin?

Niistä ei tarvitse vaieta, vaan niihin pitää puuttua niin valtioiden tasolla, mediassa kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa, Hämeen-Anttila sanoo. Jos epäkohtiin halutaan myös todella vaikuttaa, täytyy toimia hienovaraisesti ja taitavasti.

- Jyrkkä ja äkkiväärä ylhäältä alaspäin esitetty arvostelu ei auta, vaan herättää torjuntaa. Kukaan ei halua kuulla sellaista.

Hämeen-Anttilan mukaan naisten asema vaihtelee islamilaisessa maailmassa suuresti. Alistaminen on pikemminkin alueellinen kuin koko uskonnon ongelma. Islamissa on naisen kannalta pulmallisia oppeja, mutta niin on kristinuskossakin. - Kehityksen myötä ne on osattu kiertää, Hämeen-Anttila huomauttaa.


Yksilön elämäntapa suurin erottaja

Kun muslimit ovat eurooppalaisten kasvinkumppaneita historian varrelta, niin ketkä ovat etäisimpiä sukulaisiamme ihmiskunnassa? Niitä erilaisia?

Eivät ketkään, on ensimmäinen vastaus. Hämeen-Anttila sanoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta esimerkiksi pohjoisamerikkalaisen inuitin ja eteläafrikkalaisen sanin kanssa.

Kiinan ja mustan Afrikan kulttuuri avautuu meille vaikeammin kuin Lähi-idän. Nykyaikana kaikkein eniten erilaisuutta aiheuttaa kuitenkin elämäntapa. - Hyvin erityyppistä elämää viettävä helsinkiläinen saattaa olla etäämpänä kuin samalla tavalla elävä kapkaupunkilainen.



Tieteen päivien seminaariin Valtioiden suvereniteetista sivilisaatioiden sotaan 14.1. sisältyy Jaakko Hämeen-Anttilan esitelmä Onko islamista viholliseksi?

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018