TIETEEN PÄIVÄT 07
Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian ja kulttuurin yhtäläisyydet.


muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian
ja kulttuurin yhtäläisyydet.




Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila vastaa tammikuussa Tieteen päivillä kysymykseen, onko islamista viholliseksi. Helsingissä joka toinen vuosi pidettävien päivien teemana ovat tällä kertaa rajat.

Hämeen-Anttilan mielestä Euroopan ja islamilaisten maiden välillä ei ole jyrkkää rajaa eikä sellaista sivilisaatioiden yhteentörmäystä, jota tiedotusvälineet ovat viime aikoina kuvanneet.

Viime talven jupakka tanskalaislehden julkaisemista Muhammadin pilakuvista ja syksyn meteli paavin siteeraamasta keskiaikaisesta lauseesta olivat todellisuudessa verrattomasti pienempiä kuin millaisina ne täällä esitettiin.

- Kumpaakaan kriisiä ei oikeastaan ollut, Hämeen-Anttila sanoo haastattelussa työhuoneessaan Helsingin yliopistossa. Pilakuvat aiheuttivat muutamana päivänä mellakoita parissa maassa. Kahdessa-kolmessa viikossa ne olivat ohi. Tanskalaisyhtiö Arla kärsi muslimimaiden boikotista, mutta boikotteja on maailmassa meneillään koko ajan. Yhdysvallatkin boikotoi Ranskaa, kun se ei lähtenyt Irakin sotaan, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Mielikuviimme vaikuttaa hänen mielestään se, että mielenosoitusperinne on islamilaisissa maissa lähempänä mellakkaa kuin Suomessa. Lähi-idässä tunteet tuodaan esiin avoimesti ja usein liioitellusti. Suomalainen kulttuuri taas on hyvin pidättyväistä. Mutta sattuu meilläkin kaikenlaista.

- Onko Helsinki levoton ja kriisin kourissa? Hämeen-Anttila kysyy. Viimekeväisen vappumellakan jatkoksi poltettiin VR:n makasiinit, ja syksyllä poliisi taltutti suurella voimalla Asem-mielenosoituksen. Neljä vuotta sitten pommimies iski Myyrmannin kauppakeskuksessa. Tästä me emme päättele vielä paljonkaan. - Mutta auta armias, kun islamilaisissa maissa tapahtuu jotain: se on jälleen kerran meille todiste syvästä konfliktista.


Välit enimmäkseen ystävällisiä

Tosiasiassa eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden suhteet ovat enimmäkseen ystävälliset, vaikka osittain etäiset. Yhtenäistä islamilaista maailmaa ei ole. Uskonnon vaikutuspiiri ulottuu Välimeren rannoilta Kaakkois-Aasiaan saakka. Yhtä länttäkään ei ole - ei edes muslimien käsityksissä.

Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa matkustaessaan Hämeen-Anttila totesi, että sieltä puuttuu länsimaalaisiin kohdistuva viha kokonaan. Arabimaissa hän on sitä havainnut, mutta se ei ulotu eurooppalaisiin. Terrori-iskuja on tehty vain sellaisiin maihin, jotka olivat mukana hyökkäämässä Irakiin.

Vihanpidon polttopiste on selvä. - Yhdellä länsimaalla on menossa konflikti islamilaisen maan ja joidenkin ääriliikkeiden kanssa.

Myös Israelin ja Palestiinan vastakkainasettelu on ruokkinut vihaa pitkään - mutta sekin kohdistuu pääasiassa Yhdysvaltoihin.

- Jos kysymys olisi, onko Yhdysvalloista ja islamilaisesta maailmasta ystäviksi, vastaus voisi olla toinen, mutta me emme ole amerikkalaisia.


Kulttuurit lähempänä kuin luullaan

Eurooppalainen ja islamilainen kulttuuri ovat Hämeen-Anttilan mukaan paljon lähempänä toisiaan kuin usein luullaan. Euroopan kristityt ja Lähi-idän muslimit ovat eläneet vierekkäin saman meren rannikoilla tuhansia vuosia, ja mentaliteetti ja elämäntapa ovat Hämeen-Anttilan mukaan etenkin Välimeren seudulla paljolti samanlaisia. Näin on, vaikka ajatus saattaa tuntua suomalaisesta vieraalta.

- Täytyy muistaa, että me elämme Euroopan laidalla ja edustamme yhtä äärimmilleen vietyä eurooppalaisuutta. Jos liikutaan akselilla Kairo-Palermo-Helsinki, niin kairolaiset ja palermolaiset ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin palermolaiset ja helsinkiläiset.

Välimeren ympäristössä elämä keskittyy paljon täkäläistä enemmän kadulle ja kodin ulkopuolelle. Elämää ohjaa tässä ja nyt -asenne, joka näkyy ystävällisyytenä, sosiaalisuutena ja vieraanvaraisuutena mutta toisinaan myös pohjoismaalaisia harmittavana epätäsmällisyytenä. On tärkeämpää jutella läsnäolevan ihmisen kanssa kuin lähteä kiirehtimään sovittuun tapaamiseen.

Ruokakin yhdistää Välimeren rantoja. Myös kirjallisuus on samankaltaista eurooppalaisessa ja arabiankielisessä kulttuuripiirissä. Ja tieteen perinne on yhteinen. Tiede on syntynyt Mesopotamiassa, ja sitä on edistetty vuorotellen.


Uskonnollisuuskin yhdistää

Espanjassa huomaa, että myös arkkitehtuurissa on samaa: talot kalkitaan valkoisiksi, kirkkojen ja minareettien tornit kurkottavat taivaaseen.

Uskontoina islam ja kristinusko ovat hyvin lähellä toisiaan. Sekä muslimit että kristityt uskovat yhteen jumalaan. Jumala on ilmoittanut molemmille itsestään, ja ilmoitus on kirjattu pyhään kirjaan.

Uskonnollisuus voi yhdistää, vaikka uskonto on eri. Kirkon piirissä Hämeen-Anttila on kohdannut ajattelua, jossa uhkana ei suinkaan pidetä islamia vaan maallistumista. Maallistuminen mainitaan usein, kun etsitään eurooppalaisuuden ja islamilaisuuden eroja. Hämeen-Anttila kuitenkin huomauttaa, että Etelä-Eurooppaa ei voi sanoa maallistuneeksi. Uskonnollisuudessaankin se on lähempänä Lähi-idän islamilaisia maita kuin maallistunutta Pohjois-Eurooppaa.


Naisten asemaan pitäisi vaikuttaa

Jos pidämme muslimimaita ystävinä, niin kuinka sitten suhtautua ystävien virheisiin, kuten naisten alistamiseen, tyttöjen sukupuolielinten silpomisiin tai niin sanottuihin kunniamurhiin?

Niistä ei tarvitse vaieta, vaan niihin pitää puuttua niin valtioiden tasolla, mediassa kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa, Hämeen-Anttila sanoo. Jos epäkohtiin halutaan myös todella vaikuttaa, täytyy toimia hienovaraisesti ja taitavasti.

- Jyrkkä ja äkkiväärä ylhäältä alaspäin esitetty arvostelu ei auta, vaan herättää torjuntaa. Kukaan ei halua kuulla sellaista.

Hämeen-Anttilan mukaan naisten asema vaihtelee islamilaisessa maailmassa suuresti. Alistaminen on pikemminkin alueellinen kuin koko uskonnon ongelma. Islamissa on naisen kannalta pulmallisia oppeja, mutta niin on kristinuskossakin. - Kehityksen myötä ne on osattu kiertää, Hämeen-Anttila huomauttaa.


Yksilön elämäntapa suurin erottaja

Kun muslimit ovat eurooppalaisten kasvinkumppaneita historian varrelta, niin ketkä ovat etäisimpiä sukulaisiamme ihmiskunnassa? Niitä erilaisia?

Eivät ketkään, on ensimmäinen vastaus. Hämeen-Anttila sanoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta esimerkiksi pohjoisamerikkalaisen inuitin ja eteläafrikkalaisen sanin kanssa.

Kiinan ja mustan Afrikan kulttuuri avautuu meille vaikeammin kuin Lähi-idän. Nykyaikana kaikkein eniten erilaisuutta aiheuttaa kuitenkin elämäntapa. - Hyvin erityyppistä elämää viettävä helsinkiläinen saattaa olla etäämpänä kuin samalla tavalla elävä kapkaupunkilainen.



Tieteen päivien seminaariin Valtioiden suvereniteetista sivilisaatioiden sotaan 14.1. sisältyy Jaakko Hämeen-Anttilan esitelmä Onko islamista viholliseksi?

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5216
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti