TIETEEN PÄIVÄT 07
Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian ja kulttuurin yhtäläisyydet.


muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian
ja kulttuurin yhtäläisyydet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila vastaa tammikuussa Tieteen päivillä kysymykseen, onko islamista viholliseksi. Helsingissä joka toinen vuosi pidettävien päivien teemana ovat tällä kertaa rajat.

Hämeen-Anttilan mielestä Euroopan ja islamilaisten maiden välillä ei ole jyrkkää rajaa eikä sellaista sivilisaatioiden yhteentörmäystä, jota tiedotusvälineet ovat viime aikoina kuvanneet.

Viime talven jupakka tanskalaislehden julkaisemista Muhammadin pilakuvista ja syksyn meteli paavin siteeraamasta keskiaikaisesta lauseesta olivat todellisuudessa verrattomasti pienempiä kuin millaisina ne täällä esitettiin.

- Kumpaakaan kriisiä ei oikeastaan ollut, Hämeen-Anttila sanoo haastattelussa työhuoneessaan Helsingin yliopistossa. Pilakuvat aiheuttivat muutamana päivänä mellakoita parissa maassa. Kahdessa-kolmessa viikossa ne olivat ohi. Tanskalaisyhtiö Arla kärsi muslimimaiden boikotista, mutta boikotteja on maailmassa meneillään koko ajan. Yhdysvallatkin boikotoi Ranskaa, kun se ei lähtenyt Irakin sotaan, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Mielikuviimme vaikuttaa hänen mielestään se, että mielenosoitusperinne on islamilaisissa maissa lähempänä mellakkaa kuin Suomessa. Lähi-idässä tunteet tuodaan esiin avoimesti ja usein liioitellusti. Suomalainen kulttuuri taas on hyvin pidättyväistä. Mutta sattuu meilläkin kaikenlaista.

- Onko Helsinki levoton ja kriisin kourissa? Hämeen-Anttila kysyy. Viimekeväisen vappumellakan jatkoksi poltettiin VR:n makasiinit, ja syksyllä poliisi taltutti suurella voimalla Asem-mielenosoituksen. Neljä vuotta sitten pommimies iski Myyrmannin kauppakeskuksessa. Tästä me emme päättele vielä paljonkaan. - Mutta auta armias, kun islamilaisissa maissa tapahtuu jotain: se on jälleen kerran meille todiste syvästä konfliktista.


Välit enimmäkseen ystävällisiä

Tosiasiassa eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden suhteet ovat enimmäkseen ystävälliset, vaikka osittain etäiset. Yhtenäistä islamilaista maailmaa ei ole. Uskonnon vaikutuspiiri ulottuu Välimeren rannoilta Kaakkois-Aasiaan saakka. Yhtä länttäkään ei ole - ei edes muslimien käsityksissä.

Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa matkustaessaan Hämeen-Anttila totesi, että sieltä puuttuu länsimaalaisiin kohdistuva viha kokonaan. Arabimaissa hän on sitä havainnut, mutta se ei ulotu eurooppalaisiin. Terrori-iskuja on tehty vain sellaisiin maihin, jotka olivat mukana hyökkäämässä Irakiin.

Vihanpidon polttopiste on selvä. - Yhdellä länsimaalla on menossa konflikti islamilaisen maan ja joidenkin ääriliikkeiden kanssa.

Myös Israelin ja Palestiinan vastakkainasettelu on ruokkinut vihaa pitkään - mutta sekin kohdistuu pääasiassa Yhdysvaltoihin.

- Jos kysymys olisi, onko Yhdysvalloista ja islamilaisesta maailmasta ystäviksi, vastaus voisi olla toinen, mutta me emme ole amerikkalaisia.


Kulttuurit lähempänä kuin luullaan

Eurooppalainen ja islamilainen kulttuuri ovat Hämeen-Anttilan mukaan paljon lähempänä toisiaan kuin usein luullaan. Euroopan kristityt ja Lähi-idän muslimit ovat eläneet vierekkäin saman meren rannikoilla tuhansia vuosia, ja mentaliteetti ja elämäntapa ovat Hämeen-Anttilan mukaan etenkin Välimeren seudulla paljolti samanlaisia. Näin on, vaikka ajatus saattaa tuntua suomalaisesta vieraalta.

- Täytyy muistaa, että me elämme Euroopan laidalla ja edustamme yhtä äärimmilleen vietyä eurooppalaisuutta. Jos liikutaan akselilla Kairo-Palermo-Helsinki, niin kairolaiset ja palermolaiset ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin palermolaiset ja helsinkiläiset.

Välimeren ympäristössä elämä keskittyy paljon täkäläistä enemmän kadulle ja kodin ulkopuolelle. Elämää ohjaa tässä ja nyt -asenne, joka näkyy ystävällisyytenä, sosiaalisuutena ja vieraanvaraisuutena mutta toisinaan myös pohjoismaalaisia harmittavana epätäsmällisyytenä. On tärkeämpää jutella läsnäolevan ihmisen kanssa kuin lähteä kiirehtimään sovittuun tapaamiseen.

Ruokakin yhdistää Välimeren rantoja. Myös kirjallisuus on samankaltaista eurooppalaisessa ja arabiankielisessä kulttuuripiirissä. Ja tieteen perinne on yhteinen. Tiede on syntynyt Mesopotamiassa, ja sitä on edistetty vuorotellen.


Uskonnollisuuskin yhdistää

Espanjassa huomaa, että myös arkkitehtuurissa on samaa: talot kalkitaan valkoisiksi, kirkkojen ja minareettien tornit kurkottavat taivaaseen.

Uskontoina islam ja kristinusko ovat hyvin lähellä toisiaan. Sekä muslimit että kristityt uskovat yhteen jumalaan. Jumala on ilmoittanut molemmille itsestään, ja ilmoitus on kirjattu pyhään kirjaan.

Uskonnollisuus voi yhdistää, vaikka uskonto on eri. Kirkon piirissä Hämeen-Anttila on kohdannut ajattelua, jossa uhkana ei suinkaan pidetä islamia vaan maallistumista. Maallistuminen mainitaan usein, kun etsitään eurooppalaisuuden ja islamilaisuuden eroja. Hämeen-Anttila kuitenkin huomauttaa, että Etelä-Eurooppaa ei voi sanoa maallistuneeksi. Uskonnollisuudessaankin se on lähempänä Lähi-idän islamilaisia maita kuin maallistunutta Pohjois-Eurooppaa.


Naisten asemaan pitäisi vaikuttaa

Jos pidämme muslimimaita ystävinä, niin kuinka sitten suhtautua ystävien virheisiin, kuten naisten alistamiseen, tyttöjen sukupuolielinten silpomisiin tai niin sanottuihin kunniamurhiin?

Niistä ei tarvitse vaieta, vaan niihin pitää puuttua niin valtioiden tasolla, mediassa kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa, Hämeen-Anttila sanoo. Jos epäkohtiin halutaan myös todella vaikuttaa, täytyy toimia hienovaraisesti ja taitavasti.

- Jyrkkä ja äkkiväärä ylhäältä alaspäin esitetty arvostelu ei auta, vaan herättää torjuntaa. Kukaan ei halua kuulla sellaista.

Hämeen-Anttilan mukaan naisten asema vaihtelee islamilaisessa maailmassa suuresti. Alistaminen on pikemminkin alueellinen kuin koko uskonnon ongelma. Islamissa on naisen kannalta pulmallisia oppeja, mutta niin on kristinuskossakin. - Kehityksen myötä ne on osattu kiertää, Hämeen-Anttila huomauttaa.


Yksilön elämäntapa suurin erottaja

Kun muslimit ovat eurooppalaisten kasvinkumppaneita historian varrelta, niin ketkä ovat etäisimpiä sukulaisiamme ihmiskunnassa? Niitä erilaisia?

Eivät ketkään, on ensimmäinen vastaus. Hämeen-Anttila sanoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta esimerkiksi pohjoisamerikkalaisen inuitin ja eteläafrikkalaisen sanin kanssa.

Kiinan ja mustan Afrikan kulttuuri avautuu meille vaikeammin kuin Lähi-idän. Nykyaikana kaikkein eniten erilaisuutta aiheuttaa kuitenkin elämäntapa. - Hyvin erityyppistä elämää viettävä helsinkiläinen saattaa olla etäämpänä kuin samalla tavalla elävä kapkaupunkilainen.



Tieteen päivien seminaariin Valtioiden suvereniteetista sivilisaatioiden sotaan 14.1. sisältyy Jaakko Hämeen-Anttilan esitelmä Onko islamista viholliseksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla