TIETEEN PÄIVÄT 07
Professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian ja kulttuurin yhtäläisyydet.


muslimimaiden asukkaiden välit ovat kunnossa. Niitä tukevat historian
ja kulttuurin yhtäläisyydet.




Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila vastaa tammikuussa Tieteen päivillä kysymykseen, onko islamista viholliseksi. Helsingissä joka toinen vuosi pidettävien päivien teemana ovat tällä kertaa rajat.

Hämeen-Anttilan mielestä Euroopan ja islamilaisten maiden välillä ei ole jyrkkää rajaa eikä sellaista sivilisaatioiden yhteentörmäystä, jota tiedotusvälineet ovat viime aikoina kuvanneet.

Viime talven jupakka tanskalaislehden julkaisemista Muhammadin pilakuvista ja syksyn meteli paavin siteeraamasta keskiaikaisesta lauseesta olivat todellisuudessa verrattomasti pienempiä kuin millaisina ne täällä esitettiin.

- Kumpaakaan kriisiä ei oikeastaan ollut, Hämeen-Anttila sanoo haastattelussa työhuoneessaan Helsingin yliopistossa. Pilakuvat aiheuttivat muutamana päivänä mellakoita parissa maassa. Kahdessa-kolmessa viikossa ne olivat ohi. Tanskalaisyhtiö Arla kärsi muslimimaiden boikotista, mutta boikotteja on maailmassa meneillään koko ajan. Yhdysvallatkin boikotoi Ranskaa, kun se ei lähtenyt Irakin sotaan, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Mielikuviimme vaikuttaa hänen mielestään se, että mielenosoitusperinne on islamilaisissa maissa lähempänä mellakkaa kuin Suomessa. Lähi-idässä tunteet tuodaan esiin avoimesti ja usein liioitellusti. Suomalainen kulttuuri taas on hyvin pidättyväistä. Mutta sattuu meilläkin kaikenlaista.

- Onko Helsinki levoton ja kriisin kourissa? Hämeen-Anttila kysyy. Viimekeväisen vappumellakan jatkoksi poltettiin VR:n makasiinit, ja syksyllä poliisi taltutti suurella voimalla Asem-mielenosoituksen. Neljä vuotta sitten pommimies iski Myyrmannin kauppakeskuksessa. Tästä me emme päättele vielä paljonkaan. - Mutta auta armias, kun islamilaisissa maissa tapahtuu jotain: se on jälleen kerran meille todiste syvästä konfliktista.


Välit enimmäkseen ystävällisiä

Tosiasiassa eurooppalaisten ja muslimimaiden asukkaiden suhteet ovat enimmäkseen ystävälliset, vaikka osittain etäiset. Yhtenäistä islamilaista maailmaa ei ole. Uskonnon vaikutuspiiri ulottuu Välimeren rannoilta Kaakkois-Aasiaan saakka. Yhtä länttäkään ei ole - ei edes muslimien käsityksissä.

Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa matkustaessaan Hämeen-Anttila totesi, että sieltä puuttuu länsimaalaisiin kohdistuva viha kokonaan. Arabimaissa hän on sitä havainnut, mutta se ei ulotu eurooppalaisiin. Terrori-iskuja on tehty vain sellaisiin maihin, jotka olivat mukana hyökkäämässä Irakiin.

Vihanpidon polttopiste on selvä. - Yhdellä länsimaalla on menossa konflikti islamilaisen maan ja joidenkin ääriliikkeiden kanssa.

Myös Israelin ja Palestiinan vastakkainasettelu on ruokkinut vihaa pitkään - mutta sekin kohdistuu pääasiassa Yhdysvaltoihin.

- Jos kysymys olisi, onko Yhdysvalloista ja islamilaisesta maailmasta ystäviksi, vastaus voisi olla toinen, mutta me emme ole amerikkalaisia.


Kulttuurit lähempänä kuin luullaan

Eurooppalainen ja islamilainen kulttuuri ovat Hämeen-Anttilan mukaan paljon lähempänä toisiaan kuin usein luullaan. Euroopan kristityt ja Lähi-idän muslimit ovat eläneet vierekkäin saman meren rannikoilla tuhansia vuosia, ja mentaliteetti ja elämäntapa ovat Hämeen-Anttilan mukaan etenkin Välimeren seudulla paljolti samanlaisia. Näin on, vaikka ajatus saattaa tuntua suomalaisesta vieraalta.

- Täytyy muistaa, että me elämme Euroopan laidalla ja edustamme yhtä äärimmilleen vietyä eurooppalaisuutta. Jos liikutaan akselilla Kairo-Palermo-Helsinki, niin kairolaiset ja palermolaiset ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin palermolaiset ja helsinkiläiset.

Välimeren ympäristössä elämä keskittyy paljon täkäläistä enemmän kadulle ja kodin ulkopuolelle. Elämää ohjaa tässä ja nyt -asenne, joka näkyy ystävällisyytenä, sosiaalisuutena ja vieraanvaraisuutena mutta toisinaan myös pohjoismaalaisia harmittavana epätäsmällisyytenä. On tärkeämpää jutella läsnäolevan ihmisen kanssa kuin lähteä kiirehtimään sovittuun tapaamiseen.

Ruokakin yhdistää Välimeren rantoja. Myös kirjallisuus on samankaltaista eurooppalaisessa ja arabiankielisessä kulttuuripiirissä. Ja tieteen perinne on yhteinen. Tiede on syntynyt Mesopotamiassa, ja sitä on edistetty vuorotellen.


Uskonnollisuuskin yhdistää

Espanjassa huomaa, että myös arkkitehtuurissa on samaa: talot kalkitaan valkoisiksi, kirkkojen ja minareettien tornit kurkottavat taivaaseen.

Uskontoina islam ja kristinusko ovat hyvin lähellä toisiaan. Sekä muslimit että kristityt uskovat yhteen jumalaan. Jumala on ilmoittanut molemmille itsestään, ja ilmoitus on kirjattu pyhään kirjaan.

Uskonnollisuus voi yhdistää, vaikka uskonto on eri. Kirkon piirissä Hämeen-Anttila on kohdannut ajattelua, jossa uhkana ei suinkaan pidetä islamia vaan maallistumista. Maallistuminen mainitaan usein, kun etsitään eurooppalaisuuden ja islamilaisuuden eroja. Hämeen-Anttila kuitenkin huomauttaa, että Etelä-Eurooppaa ei voi sanoa maallistuneeksi. Uskonnollisuudessaankin se on lähempänä Lähi-idän islamilaisia maita kuin maallistunutta Pohjois-Eurooppaa.


Naisten asemaan pitäisi vaikuttaa

Jos pidämme muslimimaita ystävinä, niin kuinka sitten suhtautua ystävien virheisiin, kuten naisten alistamiseen, tyttöjen sukupuolielinten silpomisiin tai niin sanottuihin kunniamurhiin?

Niistä ei tarvitse vaieta, vaan niihin pitää puuttua niin valtioiden tasolla, mediassa kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa, Hämeen-Anttila sanoo. Jos epäkohtiin halutaan myös todella vaikuttaa, täytyy toimia hienovaraisesti ja taitavasti.

- Jyrkkä ja äkkiväärä ylhäältä alaspäin esitetty arvostelu ei auta, vaan herättää torjuntaa. Kukaan ei halua kuulla sellaista.

Hämeen-Anttilan mukaan naisten asema vaihtelee islamilaisessa maailmassa suuresti. Alistaminen on pikemminkin alueellinen kuin koko uskonnon ongelma. Islamissa on naisen kannalta pulmallisia oppeja, mutta niin on kristinuskossakin. - Kehityksen myötä ne on osattu kiertää, Hämeen-Anttila huomauttaa.


Yksilön elämäntapa suurin erottaja

Kun muslimit ovat eurooppalaisten kasvinkumppaneita historian varrelta, niin ketkä ovat etäisimpiä sukulaisiamme ihmiskunnassa? Niitä erilaisia?

Eivät ketkään, on ensimmäinen vastaus. Hämeen-Anttila sanoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta esimerkiksi pohjoisamerikkalaisen inuitin ja eteläafrikkalaisen sanin kanssa.

Kiinan ja mustan Afrikan kulttuuri avautuu meille vaikeammin kuin Lähi-idän. Nykyaikana kaikkein eniten erilaisuutta aiheuttaa kuitenkin elämäntapa. - Hyvin erityyppistä elämää viettävä helsinkiläinen saattaa olla etäämpänä kuin samalla tavalla elävä kapkaupunkilainen.



Tieteen päivien seminaariin Valtioiden suvereniteetista sivilisaatioiden sotaan 14.1. sisältyy Jaakko Hämeen-Anttilan esitelmä Onko islamista viholliseksi?

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25798
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.