Jos ruuhkamaksut toteutuvat, tiedot liikkeistämme tallentuvat kuin pankkitilin tapahtumat. Siksi paikkatietoa pitäisi suojatakin tilitietojen tapaan.

Tekniikka-palsta

Teksti: Kalevi Rantanen

Jos ruuhkamaksut toteutuvat, tiedot liikkeistämme tallentuvat kuin pankkitilin tapahtumat. Siksi paikkatietoa pitäisi suojatakin tilitietojen tapaan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2012

Singapore ryhtyi vuonna 1975 keräämään ruuhkamaksua kaupungin keskustassa. Vuonna 1998 siirryttiin elektroniikkaan. Melkein 700 000 autoa sai maksulaitteen, joka havaitsee, milloin kuljettaja ajaa valvontaportin läpi. Nyt Singaporen liikenneministeriö suunnittelee maksun keräämistä kilometrien mukaan.

Samaa maksuperiaatetta kaavaillaan paraikaa Suomeen, mutta auto on määrä paikantaa eri tekniikalla: sitä seurataan satelliitilla, ja kuljettaja maksaa joka kilometristä maksuvyöhykkeen sisällä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen löi viime vuonna lisää löylyä ehdottamalla jo yleistä tiemaksua koko maahan ja kaikkien autojen satelliittipaikannusta. Keskustelu "isoveljen valvonnasta" vilkastui.

Aihetta pohtia tietoturvaa on. Tiemaksulla voidaan pakottaa ajamaan säästävästi ja ekologisesti, mutta samalla syntyy ainakin pieni riski, että tietoja liikkumisesta käytetään väärin.

Ammattikuskit tykänneet

Tarkkailun plussista ja miinuksista on kokemusta ammattiliikenteestä, jossa seurantatekniikkaa käytetään jo yleisesti.

Valvontakeskuksesta pystytään paikantamaan rekka koko ajan, mittaamaan nopeutta, jarrutuksia ja kiihtyvyyksiä, tarkistamaan, onko turvavyö päällä, ja keräämään paljon muuta tietoa. Kuljettaja voi nappia painamalla hälyttää apuakin.

– Rekka voidaan myös pysäyttää etäohjauksella, kertoo toimitusjohtaja Pekka Kelo Logisec Oy:stä, joka on erikoistunut kuljetusturvallisuuteen.

– Tekniikka on käytössä jo kaikissa teollisuusmaissa. Etäpysäytyksellä voidaan estää liikenneturvallisuutta vaarantava tapahtuma, kuten itsemurha tai jopa terrori-isku.

Kuljettajat ovat suhtautuneet tekniikkaan myönteisesti, koska se lisää heidän turvallisuuttaan.

– Esimerkiksi Keski-Euroopassa ajavat kuljettajat arvostavat mahdollisuutta saada apua tarvittaessa, Kelo sanoo.

– Reaaliaikaisesta seurannasta on hyötyä sekä työnantajalle että -tekijälle, sanoo myös pääluottamusmies Kirsi Poravuori kuljetuspalveluita välittävästä pirkanmaalaisesta Enlog Oy:stä.

– Mutta pitää olla todella tarkkana, ettei se häiritse kenenkään yksityisyyttä. Joissain tapauksissa työnantaja on soittanut kuljettajalle, joka on poikennut sovitulta reitiltä esimerkiksi wc-käynnin ajaksi. Olemme joskus leikkisästi kutsuneetkin tätä Tampereen suurimmaksi päiväkodiksi. Meitähän tarkkaillaan jatkuvasti, ja jos rajat ylittää, asiasta tiedetään heti.

Osa tiedosta säilytettävä

Yksityisliikenteessä ei tarvitse kerätä niin tarkkaa tietoa kuljettajan toiminnasta, mutta toisaalta tietosuojavaatimuskin on ankarampi kuin työaikana. Miten estetään valvonnan käyttö muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseensa?

Yksinkertaisissa tiemaksuissa tiedot voidaan tuhota käytön jälkeen. Esimerkiksi Singaporen hallitus on sitoutunut hävittämään ruuhkamaksutiedot 24 tunnissa. Sen jälkeen autoilijan reittiä on mahdoton selvittää.

Kilometreihin perustuvia maksuja kerättäessä tietoa on pakko säilyttää. Tietosuojan järjestämisestä on kokemusta esimerkiksi Helpten Oy:llä, joka tuottaa sähköisiä ajopäiväkirjoja. Ajotietokoneesta tiedot siirretään varmennettuja yhteyksiä pitkin palvelimiin. Yhteydet on vielä suojattu palomuureilla. Palvelimissa tietoja säilytetään pankkitilitietojen tapaan.

– Samaa mallia voidaan hyödyntää tiemaksuissa, sanoo yhtiön toimitusjohtaja, liikennetekniikan diplomi-insinööri Sampo Hietanen.

– Veroluonteisen maksun tiedot on säilytettävä. Autoilija tarvitsee niitä, jos hän haluaa valittaa maksusta. Tietyin ehdoin niihin on oltava pääsy myös viranomaisilla, jotka epäilevät väärinkäytöksiä.

Alkuun valinnaisuutta

Hietanen on mukana tiemaksutekniikan kehitystyössä.

– Todennäköinen ja myös järkevin ratkaisu ainakin alussa on valinnaiset maksutavat, hän sanoo.

– Autoilija voi valita, maksaako nykyiseen tapaan kiinteää autoveroa vai maksua kilometrien mukaan.

Kun tiemaksu tulee alussa käyttöön osittain, tekniikkaa voidaan kehittää sujuvammin kuin yrittämällä tuoda seuranta kaikkiin autoihin kerralla. Asteittaisessa uudistuksessa myös tietosuoja on helpointa rakentaa lujaksi, jos poliittista tahtoa on.

Kalevi Rantanen on diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Maksetaan muuallakinLontoossa ruuhkamaksua on kerätty vuodesta 2003. Tukholma vakinaisti vuonna 2007 kokeilun jälkeen ruuhkaveron.

Tulevaisuuden autoilua– Kaikista autoista syntyy muun ohessa paikkatieto tulevaisuuden yhteistoiminnallisessa liikenteessä.– Siinä autot viestivät sekä keskenään että tien ja muun ympäristön kanssa.– Auto, joka havaitsee kelikameralla ja kitka-antureilla liukkaan kohdan tiessä, välittää tiedon muille autoille.– Tällaista on tutkinut esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT kumppaneineen. 

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.