Jos iltapäivälehdistö olisi keksitty 1500-luvulla, Jaakko Ilkka olisi ollut sille onnenpotku. Nuijasodan johtaja ei voittanut taistelukentällä mitään mutta nousi kansallissankariksi.

Teksti: Mika Remes

Jos iltapäivälehdistö olisi keksitty 1500-luvulla, Jaakko Ilkka olisi ollut sille onnenpotku. Nuijasodan johtaja ei voittanut taistelukentällä mitään mutta nousi kansallissankariksi.

Julkaistu Tiede -lehdessä 6/2010.Luoja tietää, mitä ilmajokelainen Jaakko Ilkka mietti vuoden 1596 viimeisen päivän aamuna leirissään Nokialla. Hän johti kapinaa ja odotti, mitä muutaman kilometrin päähän Pirkkalan pappilaan asettunut vastustaja valtamarski Klaus Fleming aikoi tehdä. Flemingin lipun alle oli kokoontunut 3 300 sotilaan ammattiarmeija. Ilkalla oli 2 500 miestä aseinaan nuijia, jousia, seipäitä, kirveitä ja miekkoja. Joukko tunnettiin nuijamiehinä. Se koostui tavallisista talonpojista, jotka oman käden oikeudella halusivat puolustaa itseään ja perheitään maata terrorisoivia vallanpitäjiä vastaan.Kuka oli Jaakko Ilkka? Mistä hän ilmaantui keskelle nuijasodan ratkaisun hetkiä?

Ei ollenkaan köyhää sukuaJaakko Ilkka oli kansanmies, eikä sellainen vielä 1500-luvulla jättänyt aikakirjoihin montaa merkintää. Ilkasta ei tiedetä edes syntymäaikaa, mutta koska hänen Mikki-poikansa syntyi vuonna 1567, on päätelty, että isä-Jaakko tuli maailmaan viimeistään 1540-luvun puolivälissä Ilmajoella. Karjatiloista ja tervanpoltosta kuulu Ilmajoki oli Suomen vauraimpia seutuja, eikä köyhä ollut Jaakko Ilkan isäkään Pentti Jaakonpoika. Hän isännöi Rahnaston tilaa, josta naimakaupoilla ja omistajan ponnisteluilla kasvoi Ilkkalan ratsutila.1570-luvulla alkanut pitkä Venäjän-sota kuritti koko maata, myös Ilkkalaa. Niinpä Jaakko peri köyhtyneen tilan vuonna 1585. Isänsä tapaan hän oli kuitenkin ponteva isäntä, ja tila laajeni ja vaurastui uudelleen.Perimätiedon mukaan Jaakko Ilkan toinen vaimo oli ruotsinmaalainen. Ilmeisesti Ilkka osasi ruotsia ja solmi naimakaupalla hyvät suhteet rannikon ruotsinkielisiin kauppiaisiin. Hän hankki laivan ja alkoi käydä menestyksekästä kauppaa Tukholmaan ja Tallinnaan. Hän osasi tarjota laivaa myös kruunun palvelukseen. Ei huono päätös. Sota-aikana rahdin tarve oli suuri.

Omaisuus karttui entisestäänKauppavoittoja Ilkka sijoitti ostamalla toisen tilan. Kahden tilan vauraana haltijana hän pystyi varustamaan kruunulle kaksi hevosta ratsastajineen. Se kannatti. Kruunu palkitsi Ilkkalan verovapaudella, ja toista tilaa vastaan Ilkka sai oikeuden kerätä tuottoisaa linnaleiriä eli sotaväen ylläpitoon tarkoitettuja elatus- ja majoitusmaksuja. Ratsutilan pitäjä oli velvoitettu myös sotimaan. Syksyyn 1592 mennessä Ilkka osallistui kolmeen sotaretkeen Venäjää vastaan. Armeijan tietoihin ei ole jäänyt todisteita saavutuksista sotatantereella. Todennäköisesti Ilkka oli ratsumies muiden hovilippueen ratsumiesten joukossa. Hän oli jo lähes 50-vuotias, eikä ikämiehiä ollut tapana lähettää kiivaimpiin kahakoihin eturintamaan. Vuoden 1591 maakauppiaiden luettelossa Jaakko Ilkka oli Etelä-Pohjanmaan seitsemänneksi varakkain maakauppias. Yhteiskunnallista asemaa pönkitti muutaman vuoden pesti Ilmajoen nimismiehenä. Tehtävä oli tärkeä ja arvostettu. Se toi myös taloudellista hyötyä – ja vihamiehiä.Ilkan sukset menivät ristiin Peltoniemien kanssa. Peltoniemet olivat Ilmajoen varakkain ja vaikutusvaltaisin suku, mutta sen mustat lampaat heikensivät rötöstelyillään suvun nimeä ja asemaa. Kun Ilkan suku samaan aikaan oli matkalla ylös ja Ilkka nimismiehenä vielä joutui syyttämään Peltoniemen päämiestä oikeudessa, suvut ajautuivat törmäyskurssille.Muuten Ilkan elämä oli ajan oloihin nähden rauhallista ja  menestyksekästä. Sitten historian suuri pyörre imaisi hänetkin mukaansa.

Kruunusta repivä taisteluPohjanmaalla ja koko Suomessa oli 1590-luvun alkuvuosina rauhatonta. Venäjän-sota jatkui, ja armeijan ylläpito kurjisti talonpoikia vuosi vuodelta. Sitten Tukholmassa käynnistyi valtataistelu, jonka mainingit tuntuivat myös täällä.Juhana III kuoli 1594, ja hänen poikansa Sigismund valittiin Ruotsin kuninkaaksi. Hurskaana katolisena Sigismund halusi palauttaa maan paavinkirkon yhteyteen muttei juuri itse ajanut asiaansa. Hän pysytteli mieluummin toisessa kuningaskunnassaan Puolassa. Sen valtaistuimelle Sigismund oli noussut jo 1587 siksi, että hänen äitinsä Katarina Jagellonica, taannoinen Suomen herttuatar ja Turun linnan valtiatar, oli Puolan kuninkaan Sigismund Augustuksen sisar.Sigismundin pysyttely Puolassa sopi hänen sedälleen Kaarle-herttualle. Tämä sai tilaisuuden hamuta kruunua ja ajaa omia tavoitteitaan. Kaarle oli tiukka luterilainen ja otti uskonnon lyömäaseekseen.Kaarlen suunnitelmien tiellä oli erityisesti yksi mies: Siuntion kartanon herra, armeijan ylikomentaja ja Suomen valtamarski Klaus Fleming, joka puolusti henkeen ja vereen Sigismundia. Aateli Pohjanlahden molemmin puolin tasapainotteli, kumpaan leiriin kannatti kuulua. Valtaosa päätteli, että oli viisasta tukea laillista kuningasta ja hänen väkivahvaa marskiaan – jo senkin takia, että kuninkaan poissa ollessa eliitti sai pyörittää valtakuntaa. Kaarle-herttualle ei aatelistolta tukea herunut, ja hän liittoutui porvaris- ja talonpoikaissäädyn kanssa.

Kansan ahdinko syveniValtataistelu ohjasi tapahtumia Suomessa kohti kaaosta. Klaus Fleming oli käytännössä perustanut tänne sotilasdiktatuurin. Hänen armeijansa oli niin suuri, että sen ylläpito ajoi köyhän kansan ahdinkoon. Vanhastaan armeija oli majoitettu linnaleireihin linnojen ja kruununtilojen yhteyteen. Kun ne eivät riittäneet, huoltovastuuta sysättiin talonpojille. Venäjän-sodan pitkittyessä elatuskuluista ja kyydityksistä tuli raskas rasite. Piinaa pahensi se, että virkamiehet, veronkerääjät ja sotilaat alkoivat ryöstellä taloja ja kyliä. Talonpojat eivät enää tienneet, pitikö pelätä enemmän omaa vai vieraan väkeä.Vuonna 1593 solmittiin Ruotsin ja Venäjän välirauha, joka sinetöitiin 1595 Täyssinän rauhansopimuksella. Talonpojat riemuitsivat. Nyt sotaväestä päästäisiin. Flemingin suunnitelmiin armeijan hajottaminen ei käynyt. Hän halusi säilyttää sen vaikka väkisin, ettei Kaarle-herttuan asema vahvistuisi ja uhkaisi Sigismundin kuninkuutta. Kansan katkeruus kasvoi.Tässä vaiheessa Jaakko Ilkka astui historian näyttämölle.

Isäntä nousi vastarintaanPohjanmaalla oli saatu vuonna 1595 tarpeeksi linnaleiristä ja levottomuuksista. Kapinasta alettiin puhua avoimesti. Tukholmasta Kaarle-herttua hämmensi soppaa kannustamalla talonpoikia ottamaan oikeuden omiin käsiinsä.Jaakko Ilkan olisi ollut järkevää liittyä muiden suurtalonpoikien rintamaan ja tukea Flemingiä ja kuningasta. Ilmeisesti hän kuitenkin laskelmoi, että ennemmin tai myöhemmin Kaarle voittaisi pelin ja silloin tukijat palkittaisiin avokätisesti.Ilkka halusi myös näyttää voimiaan kilpailijoilleen Peltoniemille. Nämä olivat varauksetta Flemingin puolella ja valvoivat kovin ottein etujaan. Ainoa keino päästä ohi oli valita toinen tie.Ilkka lyöttäytyi yksiin Kaarle-herttuan Pohjanmaan-käsikassaran, varakkaan kauppiaan Hans Fordellin kanssa ja alkoi rakentaa vastarintaa, joka vapauttaisi koko Pohjanmaan linnaleiristä. Hän sai puolelleen ruotsinkielisten rannikkopitäjien talonpojat. Vuoden 1595 lopulla nämä tarttuivat aseisiin ja tyhjensivät muutamassa päivässä maakunnan Flemingin huoveista. Muu Pohjanmaa seurasi toimia sivusta.Fleming ei moista vallattomuutta suvainnut. Hän lähetti vahvan sotajoukon kapinallisten perään. Talonpojat hajaantuivat nopeasti koteihinsa. Yksin jäänyt Ilkka pidätettiin ja teljettiin Turun linnaan tammikuussa 1596.

Ilkka palasi komentajaksiIlkan pidätys ei nujertanut mielialoja. Kapinahenki kyti, ja lopulta se puhkesi nuijasodaksi kahakasta Kyrön kirkolla 25. marraskuuta 1596. Etelä-Pohjanmaan talonpojat halusivat karkottaa Flemingin joukot ennen kuin ne saisivat heistä lopullisen niskalenkin.Kapina otti tulta laajemminkin. Hämeestä saapui tiedustelijoita, ja miehiä hiihti kohti Satakuntaa, Pirkanmaata ja Savoa viemään kapinaviestiä. Enää ei puolustettu kotiseutuja. Nyt hyökättiin – ja kuin tyhjästä Jaakko Ilkka palasi kuvioihin. Perimätiedon mukaan Ilkka oli punonut vaatteistaan köyden ja laskeutunut sen varassa vapauteen Turunlinnasta. Koska Ilkan vankityrmä oli ollut syvä onkalo, jossa oli vain luukku katossa, häntä todennäköisesti oli autettu pakenemaan.Joka tapauksessa juuri nuijasodan alkuhetkinä Ilkka ilmaantui Pohjanmaalle. Hänelle tarjottiin päällikkyyttä, ja hän otti sen vastaan. Kyseessä oli merkittävä kunnianosoitus, sillä johtajan saappaisiin himoitsi moni muukin.Kapinallisjoukkoja kerättiin mies mieheltä joka talosta. Näin Ilkka sai johtaakseen sekalaisen joukon, johon kuului niin vallanhimoisia suurtalonpoikia kuin puoli-invalideja miehenrahjoja.

Kapinahenki hiipui äkistiKapinan alkuvaihe oli vastarinnan puuttuessa menestyksekäs. Taloja ja kartanoita ryöstettiin. Koettu viha kostettiin vihalla. Nopeasti edessä oli kuitenkin totuuden hetki: Fleming sai järjestettyä armeijansa, ja valtamarski ja nuijamiehet päätyivät vastakkain Nokialla 31. joulukuuta 1596.Ilkka ei päässyt koskaan näyttämään kykyjään todellisessa taistelussa. Hänen ainoa keinonsa menestyä olisi ollut linnoittautua leiriinsä ja ottaa vastaan Flemingin hyökkäys. Niin ei käynyt.Vuoden viimeisen päivän aamuna nuijamiesten keskuudessa vallitsi sekasorto. Vihollisen tykkimiehet olivat möyhentäneet leiriä yöllä, ja aamuvarhaisella Fleming oli toimittanut tiedon, että rivimiehet saisivat vapaasti palata koteihinsa, kunhan luovuttaisivat päällikkönsä. Olipa Fleming luvannut purkaa mieliä kuohuttaneen linnaleirinkin.Vielä muutama viikko aiemmin vahvana roihunnut kapinaliekki oli äkkiä hiipumassa. Suuri osa talonpojista oli valmis tarttumaan Flemingin avokätiseen tarjoukseen. Ilkka ei jäänyt odottamaan, mitä tuleman piti. Ensimmäisten joukossa hän pakeni kohti Pohjanmaata. Päivän kääntyessä iltaan hän sai huomata pahimpien pelkojensa toteutuneen. Flemingin ratsumiehet jahtasivat ja lahtasivat armotta puolentuhatta talonpoikaa Nokian pelloille.

Pikaoikeus tuomitsi kuolemaanIlkan pako Ilmajoelle osoittautui turhaksi. Kapinaa vastustanut Pohjanmaan oppositio otti nuijasodan johtomiehet kiinni. Perimätiedon mukaan naapurit – Peltoniemet etunenässä – vangitsivat Ilkan ja telkesivät hänet myllytupaan odottamaan kohtaloaan.Flemingin rankaisuretkikunta saapui Ilmajoelle uuden Pohjanmaan voudin Aabraham Melcherssonin komennossa. Fleming olisi halunnut, että kapinajohtajat lähetetään Turkuun kuultavaksi ja tuomittavaksi. Pohjoisesta kuitenkin kiiri huolestuttavia kapinahuhuja, ja tammikuun lopussa 1597 Melchersson järjesti pikaoikeudenkäynnin. Kapinajohtajille langetettiin kuolemantuomio.Ammattipyövelin puuttuessa vouti pakotti Ilkan naapurin Pentti Posson panemaan tuomion käytäntöön. Tämä murskasi ensin Ilkan jalat ja kädet tylpällä esineellä, sitten hakkasi irti oikean käden ja kirveellä pään. Lopuksi ruumis tavan mukaan pilkottiin ja sijoitettiin teilipyöriin kirkon edustalle varoitukseksi muille.Jaakko Ilkka oli kuollut. Myytti alkoi syntyä. Ilkasta kasvoi pohjalaisen talonpojan sankari, talonpoikaiskapinan johtaja, jonka teot edelleen elävät kansan muistoissa.

Mika Remes on vapaa toimittaja.

Nuijamiehet kävivät sisällissotaa

Nuijasota ei ollut summittainen nälkämellakka tai rahvaan kapina. Se oli raaka sisällissota, jossa Jaakko Ilkka ja muut suhteellisen hyvissä asemissa olleet talolliset kokosivat ympärilleen pienviljelijöiden joukon ja kävivät Suomen käskynhaltijan Klaus Flemingin ammattiarmeijaa vastaan.Sota oli lyhyt, mutta siinä tapettiin arviolta 3 000 ihmistä, puolitoista prosenttia maan silloisesta väestöstä. Nykyväestöön suhteutettuna se vastaa 75 000:tta. Vertailun vuoksi: kansalaissodan taisteluissa, teloituksissa ja vankileireissä kuoli 36 600 ihmistä, noin prosentti tuolloisesta hieman yli kolmen miljoonan väestöstä.Nuijasota aiheutti suurta hävitystä ja kynti syvän jäljen kansan muistiin. Sodasta hyötyivät vain satunnaiset palkkasoturit. Talonpoikien näkökulmasta se päättyi täydelliseen tuhoon. Myös Flemingille ja Suomen aatelille se oli katastrofi, vaikka tuli voitto ja miestappiot jäivät muutamiin kymmeniin. Sota repi maan hajalle, heikensi kuninkaan asemaa ja auttoi lopulta Kaarle-herttuan Ruotsin valtaistuimelle. Vuonna 1599 hänestä tuli perintöruhtinas ja 1607 kuningas Kaarle IX. Klaus Fleming ei ollut sitä enää näkemässä. Hän kuoli huhtikuussa 1597 sairauskohtaukseen matkalla kotiin.

Syistä väitelty pitkäänSuomalainen historiankirjoitus on luonut nuijasodasta suuren myytin, mutta toisaalta sen syistä on vuosikymmenten varrella väitelty kiivaasti. 1930-luvulla Pentti Renvall näki sodan taustalla Kaarle-herttuan kiihotuksen. 1970-luvulla Heikki Ylikangas korosti sodan säätyluonnetta ja linnaleirin aiheuttamaa rasitusta.Viime vuonna Mirkka Lappalainen katsoi, että nuijasotaa on vaikea määritellä säätykapinaksi. Uuden ajan alun talonpoikaislevottomuudet Euroopassa liittyivät aatelin hallitseman valtakoneiston syntyyn. Suomalaiset talonpojat puolustivat kyllä itsenäisyyttään, mutta todellinen aatelivalta levisi meille vasta 1600-luvulla. Lappalaisen mielestä sota oli päämäärätietoinen poliittinen kapinaliike, joka pyrki vaihtamaan hallitusvallan käyttäjät – olkoonkin, että sodan välitön syy oli linnaleirien synnyttämä ahdinko, johon Kaarle-herttua taitavasti tarttui.

Ilkka rakenteli tuulentupiaLappalaisen mielestä historiankirjoitus on kyseenalaisin perustein nostanut Jaakko Ilkan kansallissankariksi. Kunnianhimoiset kapinajohtajat rakentelivat omia poliittisia pilvilinnojaan ja ajoivat kuolemaan tuhansittain talonpoikia. Fleming teki ensisijaisesti vain velvollisuutensa kukistamalla laittoman kapinan.Kulttuurihistoriallisesti Jaakko Ilkan sankarilegenda on tärkeä. Se on valanut sukupolvesta toiseen uskoa siihen, että tavallinenkin ihminen voi nousta vääryyttä vastaan.

Nuijamiehet verilöylyssä

Sota laajeni Sisä-Suomeen. Nuijasota ei ollut yksinomaan pohjalaisten kansannousu. Aseisiin  tarttui talonpoikia myös Hämeessä ja Savossa. Kolmannes sodan uhreistakin oli Sisä-Suomesta.Isokyrö 25.11.1596 Pyhän Katariinan päivän juhlissa kirkolla syntyy kahakka, jossa yksi huovi saa surmansa. Nuijasota syttyy.Isokyrö 15.12. Nuijamiehet lähtevät liikkeelle kohti Varsinais-Suomea, Hämettä ja Savoa. Jaakko Ilkka johtaa Hämeen-osastoa.Ulvila 20.12. Kuninkaallinen armeija lyö nuijamiesten rannikko-osaston. Johtaja Pentti Pouttu viedään vangiksi Turun linnaan.Savo ja Itä-Häme 22.12. Nuijamiesten itäinen siipi on edennyt Rautalammilta Saimaan ja Päijänteen rannoille nostattamaan kapinahenkeä. Martti Tuomaalan luotsaama osasto kääntyy Vääksystä kohti Nokiaa.Turku 23.12. Valtamarski Klaus Fleming lähtee Turun linnasta kohti Hämettä.  Nokia 24.–31.12. Tuomaalan miehet saapuvat Nokialle jouluaattona. Joulupäivänä Jaakko Ilkka majoittuu Nokian kartanoon. Uudenvuoden aatonaattona Klaus Fleming sijoittuu asemiin Pirkkalan pappilaan. Uudenvuoden aaton aamuna Fleming lupaa nuijamiehille vapaan kotiinpaluun. Jaakko Ilkka epäilee petosta ja pakenee ison miesjoukon kanssa. Nokianvirran yhteenotossa Flemingin armeija teurastaa 500–600 nuijamiestä.Ilmajoki 3.–23.1.1597 Tammikuun alussa Jaakko Ilkka ja muut Nokialta pelastautuneet nuijapäälliköt saapuvat Etelä-Pohjanmaalle. Kuusi päivää myöhemmin heidät vangitaan. 23.1. kapinajohtajat teloitetaan pikatuomioistuimen päätöksellä.Kemi, Ii, Liminka 13.–15.1. Nokian tapahtumat ovat kuohuttaneet mieliä Pohjois-Pohjanmaalla. Talonpojat ovat matkalla kostamaan etelän veljien kohtelun.Nyystölä 15.1. Päijänteelle ehtineet nuijamiehet pitävät Nokian jälkeistä neuvoa. Karjalan alueen johtaja Iivari Tavast tarjoaa kapinallisille esteetöntä kotiinpaluuta. 450 hyväuskoista tapetaan.Mikkeli 23.1. Suur-Savon nuijamiehet ovat koolla Mikkelissä. Savonlinnan isäntä Gödik Fincke saa vahvistuksia Käkisalmesta ja Viipurista ja houkuttelee kapinalliset vapauslupauksilla ulos puolustusasemistaan. Verilöylyssä kuolee 550 nuijamiestä.Santavuori 24.2. Pohjois-Pohjanmaan nuijamiehet hyökkäävät yöllä Klaus Flemingin leiriin. Seuranneessa taistelussa tuhat nuijamiestä saa surmansa. Yhteenotto jää sodan viimeiseksi. Fleming vapauttaa pääosan henkiin jääneistä, ettei Kaarle-herttua saa raakuuksista lyömäasetta häntä vastaan.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018