Grönlannin jäätiköiden ennätysnopea virtaus mereen tasaantuu – mikäli kaikkien aikojen perinpohjaisin simulaatio pitää kutinsa.

Grönlannin jäätiköt ovat kutistuneet koko 2000-luvun kiihtyvää tahtia. Tätä nykyä jäätä purkautuu mereen paikoin jo viisi kertaa nopeammin kuin 1990-luvun lopulla. Tilanne on saanut monet visioimaan pahinta: ilmaston lämmetessä tahti kiihtyy, ja vuosisadan loppuun mennessä valtamerien pinta nousee yksin Grönlannin takia ainakin puoli metriä.

Nykyvauhdista ei voi suoraan päätellä tulevaa vauhtia, arvioi puolestaan  tutkijaryhmä, joka on EU:n Ice2sea-hankkeessa perin pohjin selvittänyt neljän nopeimman jäätikön olemusta ja havaintojensa perusteella mallintanut niiden käyttäytymistä lämpenevissä oloissa.

Jo pohjatyöt osoittivat, että jäätiköiden virtausta ovat aina vahvasti säätäneet kulkureittien pinnanmuodot, etenkin vuonojen leveys ja syvyys. Simulaatiot vahvistivat, etteivät jäätiköt tulevaisuudessakaan yksiviivaisesti kiihdytä vauhtiaan vaan vaihtelevat sitä. Väliin jäätiköt pyrähtävät eteenpäin ja menettävät paljon massaansa, väliin ne painavat jarrua ja vakioivat menetyksen. Vuoroveto lupailee malttia merenpinnan nousuun.

Nature-lehdessä julkaistun raportin mukaan tutkittu nelikko nostaa merenpintaa enimmillään 1,3 senttimetriä, jos lämpötila kohoaa 2,8 astetta vuoteen 2100 mennessä. Jos lämpö harppaa 4,5 astetta, maksiminousu on 1,7 senttimetriä. Kun luvut suhteutetaan muihin Grönlannin virtausjäätiköihin ja päälle lisätään jääkatteen sulamishävikki, päästään korkeimmillaankin ”vain” 18,3 senttimetrin merenpinnan nousuun. Se on yli 30 senttimetriä vähemmän kuin monet nykyvisiot veikkaavat.

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2013

Näin jää hupenee

Grönlannin jääkadosta valtaosa johtuu virtausjäätiköistä. Hävikkiä syntyy kolmella mekanismilla.

  1. Rannikolla massiiviset jäävirrat työntävät mereen kielekkeitä, jotka lohkeilevat jäävuoriksi. Alkusysäyksensä virrat saavat saaren sisäosista, missä lumisade kasvattaa ja tiivistää mannerjäätikön massaa.
  2. Lämpenevä merivesi sulattaa virtausjäätiköiden pohjaa, mikä saa ne vähitellen vetäytymään sisämaahan päin.
  3. Pintajäätä sulaa jääjärviksi, jotka tyhjentävät vetensä jään sisään. Tämä lämmittää, pehmentää ja rikkoo jäätikköä. Jäätikön pohjalla vesi toimii voiteluaineena, joka vauhdittaa jäätiköiden virtausta.