Tiede vahvistaa sen, minkä eläinten ystävät ovat tienneet jo kauan: lemmikki on hyvä lääke.






ovat tienneet jo kauan: lemmikki on hyvä lääke.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2004


Hypätäänpä pohjoiskymenlaaksolaisen vanhainkodin arkeen. Talossa vallitsee keskipäivän rauha, eikä käytävällä näy ristin sielua. Hiljaisuuden rikkoo ruokasalista kantautuva vaimea tohvelien suhina.


Yhtäkkiä tunnelma sähköistyy. Hissin ovi käy, ja käytävälle säntää yhdeksänvuotias kultainennoutaja Rosa. Se ehtii tuskin tassutella ruokasalin nurkalle, kun alkaa kuhina. Kaikki kynnelle kykenevät nousevat rapsuttelemaan tulokasta. Joku kaivaa huiskuhännälle herkkupaloja keksipaketista, toinen ryhtyy muistelemaan ääneen omaa Musseaan. Vanhusten silmät loistavat ja mieli liitää ilosta.


Riemukas jälleennäkeminen kestää vain vartin, mutta sen seuraukset voisivat olla paljon dramaattisemmat, jos Rosa sulostuttaisi vanhainkodin ilmapiiriä säännöllisesti. Mikäli tutkimuksiin on uskominen, vanhusten verenpaine talttuisi, kolesteroliarvot laskisivat ja mittariin kertyisi kenties enemmän elinvoimaisia vuosia.



Vahvoja viitteitä lemmikkien terapeuttisista vaikutuksista alkoi kertyä jo parikymmentä vuotta sitten. Ensimmäiset näytöt saatiin sattumalta. New Yorkin kaupunginyliopiston professori Erika Friedmann - tuolloin vielä opiskelijatyttö - haastatteli noin sataa sydäninfarktipotilasta ja selvitti heidän taustojaan.


Vuoden kuluttua osa haastatelluista oli menehtynyt infarktin jälkiseurauksiin. Henkiin jääneitä näytti yllättäen yhdistävän yksi ja sama asia: lemmikki. Kotona odottava karvainen kaveri ennakoi toipumista jopa paremmin kuin mikään muu. Se osoittautui tärkeämmäksi kuin puolison tai ystävien tuki. - Lemmikistä hyötyivät sekä yksinäiset ihmiset että ne, joilla oli tiivis sosiaalinen turvaverkosto, kertoo Tiede-lehden sähköpostitse haastattelema Friedmann.


Viikatemiehen välttäneistä moni omisti koiran, joten Friedmann päätteli aluksi, että karvaturrin kanssa tahkotut korttelilenkit olivat vahvistaneet sydäntä. Oletukselle ei kuitenkaan löytynyt tukevaa pohjaa, sillä joukkoon mahtui muitakin kuin koiranomistajia.


Entäpä jos toipuneet olivat jo lähtökohdiltaan muita terveempiä? Tämäkin teoria karahti kiville. Henkiin jääneissä oli perussairaita, monen infarktin konkareita. Myös laajat psykologiset testit vetivät vesiperän. Toipuneiden persoonallisuudesta tai psykososiaalisista piirteistä ei paljastunut mitään, mikä olisi selittänyt kuolleisuuserot. Kaikki faktat puhuivat kiistatta sen puolesta, että pelkkä lemmikin läsnäolo auttaa selviämään paremmin sydänkohtauksesta.



Erika Friedmannin jälkeen monet muut tiedenaiset ja -miehet ympäri maailmaa ovat tehneet samansuuntaisia havaintoja. Tutkimuksista kenties laajimmassa seurattiin kolmen vuoden ajan 6 000 naisen ja miehen sydänterveyttä Australian Melbournessa. Lähes 800 heistä ilmoitti omistavansa yhden tai useamman kotieläimen. Kirjo ulottui koirista ja kissoista aina hevosiin ja kultakaloihin.


Kun aineisto koottiin yhteen, kävi ilmi, että lemmikkien omistajien veren kolesteroli- ja muut rasva-arvot sekä verenpaine olivat selvästi paremmat kuin muiden. Ero säilyi, vaikka tuloksesta putsattiin ns. sekoittavat tekijät, kuten tupakointi, ruokavalio, paino, varallisuus ja koulutus.


 Kertyneiden tietojen perusteella kaikista lemmikeistä on paljon iloa, ja useimpien nahkaan voisi lätkäistä "sydänystävällinen"-leiman. Vahvimmat näytöt lemmikkiterapian tehosta on kuitenkin saatu koirista ja kissoista - osittain siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä on tutkittu eniten, koska ne ovat tavallisimpia lemmikkieläimiä. Niidenkin välillä näyttää kuitenkin olevan hiuksenhieno ero: koirat ovat hieman kissaa terveellisempiä.


Erika Friedmannin mukaan juuri koiranomistajat toipuvat kaikkein nopeimmin ja todennäköisimmin sydänkohtauksesta. Silti haukkujen ylivoimaisuus voi osittain olla harhaa. - Kissoja koskevat tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, koska emme ole onnistuneet keräämään tutkimuksiin riittävästi kissaihmisiä, Friedmann painottaa.


Luntakin on tullut tupaan, sillä osa kymmenistä tutkimuksista on päätynyt nollatulokseen. Todistusaineistoa on kuitenkin kertynyt niin paljon, ettei kyse voi olla pelkästä sattumasta tai plasebosta eli lumevaikutuksesta.





Näistä on näyttöä


Lemmikit tekevät monenlaista hyvää omistajilleen. Tutkitusti ne


• parantavat kolesterolipitoisuuksia ja muita veren rasva-arvoja


• alentavat verenpainetta


• suojaavat stressin vaikutuksilta


• auttavat toipumaan sydänkohtauksesta


• vähentävät pikkuvaivoja, kuten flunssaa ja päänsärkyä


• vähentävät yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunnetta


• kohottavat mielenterveyttä


• vähentävät lääkärinhoidon tarvetta


• ylläpitävät toimintakykyä


• lisäävät turvallisuuden tunnetta kotona ja ulkona liikuttaessa


• vanhainkodissa pienentävät asukkaiden hoitokustannuksia


• alentavat kuolleisuutta.



Mihin lemmikkien hyvää tekevät vaikutukset voisivat perustua? Kukaan ei tiedä tarkkaa selitystä, mutta arvauksia on useita.


Erika Friedmann päättelee, että ihmisen ja eläimen välillä täytyy tapahtua jotain toistaiseksi vielä selittämätöntä. Hän viittaa mielellään koiriin, jotka hakevat aktiivisesti yhteyttä isäntäänsä ja emäntäänsä. Jospa kumppanusten välinen näkymätön talutushihna ei ainoastaan virkistä sydäntä vaan myös vahvistaa sitä.


Koeoloissa on pystytty osoittamaan, että pelkkä lemmikin läheisyys saa ihmisessä aikaan mitattavia fysiologisia muutoksia. Muutaman vuoden takaisen australialaistutkimuksen mukaan verenpaine ja sydämen syke pysyvät aisoissa stressaavassa tilanteessa, jos oma lemmikki on paikalla. Sille ei tarvitse leperrellä eikä sitä tarvitse silittää, pelkkä läheisyys riittää rauhoittavaksi ruiskeeksi.


Tästä on näyttöä käytännön tilanteissa. Avioparien kinastelu loppuu lyhyeen aina kun lemmikki on paikalla. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan perheissä, joissa on lemmikkieläimiä, riidellään tavallista vähemmän ja vietetään enemmän aikaa yhdessä.


Ja mikä parasta, ilo ja hyöty on molemminpuolinen: ihmiskontakti heijastuu myös lemmikin vireystilaan ja terveyteen. Tutkimuksissa on osoitettu, että silittely rauhoittaa koiraa ja laskee sen sydämen sykettä. Vastaavasti hoitajiensa paljon koskettelemilla kaneilla on paljon vähemmän sydänsairauksia kuin hellittelyä vaille jääneillä lajitovereilla.



Tässä ei ole välttämättä kaikki. Jokainen tietää, että yhteinen puheenaihe on nopein tie ventovieraan sydämeen. Kahden koiran- tai kissanomistajan törmätessä jutun juurta ei tarvitse nyhjäistä tyhjästä.

Eläintieteilijä Peter Messant todisti 1980-luvulla tämän tieteellisesti tarkkaillessaan puistoissa liikkuvia lontoolaisia. Koiranomistajille sattui kaksin verroin enemmän myönteisiä kohtaamisia muiden ihmisten kanssa kuin niille, jotka ulkoilivat itsekseen tai lastensa seurassa. Messantin mukaan lemmikit ovat sosiaalista liimaa, joka kytkee yksinäisiä sieluja yhteen.





Tiesitkö, että


• 68 % ottaa lemmikkinsä aina mu-kaan matkoille.


• 62 % pitää lemmikkiä lapsenaan.


• 62 % lähettää ystävilleen postikort-titervehdyksiä lemmikkinsä nimissä.


• 33 % soittaa lemmikilleen matkoilla ollessaan tai jättää viestejä puheli-nvastaajaan.


• 57 % haluaa sen ainoaksi kaverik-seen autiolle saarelle.


Lähde: Yhdysvaltain eläinlääkärien ja eläintenhoitajien yhdistys AAHA www.aahanet.org/


Vaikutusta ei pidä väheksyä, sillä useat tutkimukset vahvistavat, että tiivis sosiaalinen verkosto suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta ja ennenaikaiselta kuolemalta tehokkaammin kuin esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen. Pari vuotta sitten Harvardin yliopiston epidemiologit osoittivat, että yksi ihminen lisää ystäväpiirissä vähentää kuoleman vaaraa kolmanneksen.



Tunnettu eläintutkija, Pennsylvanian yliopiston professori James A. Serpell arvelee, että terveysvaikutusten kova ydin piilee ihmisen ja lemmikkien ainutlaatuisessa ystävyydessä, joka on kypsynyt vuosituhansien kuluessa.


Työskennellessään 1990-luvulla Cambridgen yliopistossa Serpell toteutti eräänlaisen hoitokokeen, joka ensimmäisen kerran osoitti, että lemmikki lisää merkittävästi aivan tavallisten terveiden ihmisten hyvinvointia. Hän rekrytoi tutkimukseensa 71 henkilöä, selvitti heidän terveydentilansa ja hankki sen jälkeen kullekin joko kissan tai koiran. Serpell seurasi yhteiseloa lähes vuoden ajan. Vertailuryhmänä hän käytti ihmisiä, joilla ei ollut lemmikkiä.


Terapian ansiosta koehenkilöiden terveydentila parani, ja valtaosalla vaikutus säilyi koko tutkimuksen ajan. Erityisesti pikkuvaivoja, kuten flunssaa ja päänsärkyä, podettiin selvästi vähemmän. Koiranomistajat hyötyivät hieman enemmän kuin muiden lemmikkien isännät ja emännät - osittain ehkä siksi, että koira pakotti omistajansa liikkeelle, satoi tai paistoi.


Serpellillä ei ole vedenpitävää selitystä tuloksilleen, mutta hän uskoo, että ihmiset ammentavat terveyttä lemmikin enemmän tai vähemmän ehdottomasta ja kritiikittömästä kiintymyksestä. Karvainen kaveri on aina valmis kuuntelemaan, kun sinulla on asiaa. Se ei tyrmää eikä kyseenalaista. Vastaavanlainen aseista riisuva aitous ja empaattisuus on harvinaista herkkua ihmisten välisessä kanssakäymisessä.





Kuin kaksi marjaa


vanha väite pitää todellakin paikkansa: lemmikit ovat omistajiensa näköisiä. Kalifornian yliopis-tossa San Diegossa äskettäin tehty tutkimus osoittaa, että ventovieras pystyy melko var-masti sanomaan, mikä koira kuuluu kenellekin, kun hänelle näytetään sekalainen nippu omis-tajien ja heidän suojattiensa valokuvia.


Psychological Science -lehden tutkimus todisti myös sen, että ihmiset valitsevat itsensä näköi-siä koiria eivätkä suinkaan muutu vuosien myö-tä lemmikkiensä kaltaisiksi. Havaittuun yhden-näköisyyteen ei näet vaikuttanut lainkaan se, kuinka monta vuotta koiran ja isännän kump-panuus oli kestänyt.


Sosiaalipsykologit Nicholas Christenfeld ja Michael Roy näkevät lemmikin ja puolison valinnassa paljon yhteistä: ihminen haluaa rin-nalleen otuksen, joka muistuttaa mahdollisim-man paljon häntä itseään.




- Ihmisen ja lemmikin kumppanuus muistuttaa eräällä lailla psykoterapeutin ja potilaan välille syntyvää suhdetta, pohtii koirien käytösneuvontaklinikkaa Helsingissä pitävä filosofian tohtori Kai Pelkonen. - Lemmikki kuuntelee ja näyttää ymmärtävän sinua saumattomasti. Sanotaan, ettei hyvien ystävien kesken tarvita puhetta, he tietävät muutenkin rakastavansa toisiaan, Pelkonen muistuttaa.


Koira lukee ihmisen ruumiinkieltä äärimmäisen tarkasti. Se todella ymmärtää isäntäänsä, hänen pyyntöjään ja katseitaan, vakuutti Harvardin yliopiston antropologi Brian Hare Yhdysvaltain tämänvuotisella tiedeviikolla (ks. Tiede 3/2004, s. 5).


Katsekontakti on tärkeä myös ihmiselle. - Me olemme enemmän visuaalisia kuin verbaalisia eläimiä, Pelkonen korostaa.


Tutkimusten perusteella tiedetään, että tiivis katsekontakti herättää voimakkaita tuntemuksia. Mitä laajemmat pupillit muuten rauhallisella kumppanilla on, sitä enemmän ihminen kokee sielujen sympatiaa hänen kanssaan. Koirilla on korostuneen suuret pupillit. Suuria ja tummia silmiä on jopa tarkoituksellisesti jalostettu. Pelkonen arvelee, että juuri katsekontaktissa välittyvät ne koiran kiintymyksen viestit, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme hyväksytyiksi ja vahvistavat itsetuntoamme ja stressinsietokykyämme.


Erika Friedmann on samoilla linjoilla. - Lemmikki saa ihmisen tuntemaan, että hän on tarpeellinen ja rakastettu. Läheisyys lievittää ahdistusta ja taltuttaa stressiä, mikä heijastuu sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.






Kissa meillä suosituin


Suomen lemmikkieläinten lukumää-ristä ei ole luotettavia tilastotietoja. Näppituntuman perusteella noin jo-ka kolmannessa kodissa on yksi tai useampi lemmikki. Tässä muutamia arvioita luvuista.


• Matelijoita tuhansia


Lemmikki tyydyttää myös ihmisen luontaista hoivaviettiä. - Varsinkin naiset kokevat koiran melkein vauvaksi, jonka hoivaamisesta nautitaan ja jonka kehittymisestä iloitaan, Pelkonen sanoo.


Hän arvelee, että naispuoliset koiranomistajat keräävät suurimmat terveyshyödyt, mutta eivät miehetkään jää osattomiksi. Mies voi löytää koirasta harrastuskaverin ja taisteluparin, jonka kanssa touhutessa simuloidaan saalistusta ja sodankäyntiä.


Artikkelin lähteinä on käytetty kirjoja Anthony L. Podberscek, Elizabeth S. Paul, James A. Serpell, Companion animals & us (Cambridge University Press 2000) ja Rupert Sheldrake, Dogs that know when their owners are coming home (Three Rivers Press 1999) sekä tiedelehdissä julkaistuja tutkimusraportteja ja katsauksia.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018