Kiinnostavatko mielekäs työ, sopiva rytmi, vapaus ajan ja paikan kahleista ja hyvät tienestit?



Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2007



Takavuosina televisiossa esitettiin Veikkauksen mainosta, jossa lottokansalta kysyttiin, mitä he tekisivät, jos saisivat päävoiton. Unelmia oli monia: mökkiä parempaan kuntoon, velkojen maksu, kuntoloma - ja olisihan sitä kiva "kierttee vähän mualimmoo". Viimeisenä kommenttina kuitenkin tuli: "…mutta en mä näitä hommia lopettas."
Lottosankarissa oli ainesta elämäntyyliyrittäjäksi, vaikka sellaisesta termistä ei tuolloin kukaan ollut kuullutkaan.




Siihen vetävät:
- keskittyminen omiin kiinnostuksenkohteisiin
- suuremman vapauden tarve
- toive paremmista ansioista
- lisäajan tarve harrastuksille ja perheelle.



Siihen työntävät:- työssä toisarvoiseen kuluva aika
- muiden valta ajankäyttöösi
- työtapojen mielikuvituksettomuus
- oman työn tulosten häviäminen
- tunne, että arvostetaan vain rahankeruukoneena.






Jorma Sipilä

Isoa ja jäykkää vastaan

Elämäntyyliyrittäjyys on syntynyt vastaiskuksi isojen työpaikkojen jäykkyydelle ja hitaudelle.

- Monet nykyisen työelämän ongelmista johtuvat siitä, että tehdään liian paljon kompromisseja ja työtä, jonka tarkoitusta ihmisen on vaikea perustella itselleen. Firmat haluavat ajattelevia ihmisiä mutteivät liikaa ajattelevia.
Vaativimmat työntekijät - joihin Sipilän mukaan kuuluu yhä enemmän naisia - eivät enää hyväksy "otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi" -mentaliteettia, vaan haluavat työltään enemmän. Elämäntyyliyrittäjyys onkin hyvä vaihtoehto esimerkiksi isossa organisaatiossa turhautuneelle ammattilaiselle, jolla on verkostosuhteita sekä markkinointi- ja talousosaamista.

Pienen yrityksen tekee työnantajana mielekkäämmäksi se, että siinä työntekijä vastaa laajemmasta kokonaisuudesta, näkee paremmin oman työnsä jäljen ja saa toiminnastaan suoremman palautteen.

- Karrikoidusti voi sanoa, että pienissä työyhteisöissä järjettömyydet eivät pääse kehittymään yhtä megalomaanisiin mittoihin kuin suurissa, Sipilä sanoo.


Sopii monenlaisille aloille

Vaikka parhaimmat edellytykset elämäntapayrittäjiksi on koulutetuilla asiantuntijoilla, joiden osaaminen on korvien välissä, tämä yrittäjyysmalli sopii kaikille sellaisille aloille, joilla ei tarvita valtavia investointeja. Esimerkiksi intohimoinen autoharrastaja voi perustaa entisöintikorjaamon, kirjafriikki antikvariaatin tai pienkustantamon, merihenkinen insinööri veneveistämön ja toimittaja pienen mediatalon.

Elämäntyyliyrittäjyys ei kuitenkaan ole "harrastuksen jatke" siinä mielessä, että kyse olisi puuhastelusta vailla taloudellisia tavoitteita.

- Ei ole temppu eikä mikään löytää asia, joka kiinnostaa. Temppu on tehdä siitä kannattavaa liiketoimintaa!

Yhteiskunnassa ihannoidaan kasvuyrittäjyyttä, mutta ulkoinen kasvu ei ole elämäntyyliyrittäjälle tärkein asia. Sehän saattaisi viedä yrittäjän tilanteeseen, jossa hän ei enää pystyisi keskittymään itseään kiinnostavaan tekemiseen.

- Hänelle ovat tärkeimpiä laadullinen kasvu, hyvät työnäytteet, ammattiylpeys ja oman asian levittäminen. Toki ulkoistakin kasvua voi olla, esimerkiksi omien asiakkaiden tai verkostokumppaneiden kautta, Sipilä määrittelee. Elämäntyyliyrittäjälle paras paikka saattaakin löytyä isomman kumppanin kyljestä.


Turvallisempi vaihtoehto

Mitä ison firman jättänyt työntekijä sitten saa ryhtyessään yrittäjäksi? Ympärivuorokautisen työn, pienemmän palkan ja epävarman tulevaisuudenko?

Sipilä myöntää, että elämäntyyliyrittäjyyteen kuuluu kokonaisvaltainen suhtautuminen työhön ja elämään: yrittäjä on tulkinnasta riippuen joko koko ajan vapaalla tai koko ajan töissä. Tulotaso on useimmiten parempi kuin toisen palkoissa olevalla. Tosin ansio tulee pitemmillä päivillä.

Yrittäjäksi ryhtymisen korkeimpana kynnyksenä on pelko turvattomasta asemasta. Jorma Sipilä pitää pelkoa turhana ja muistuttaa, että kun iso yritys irtisanoo, yksittäinen työntekijä ei pääse vaikuttamaan kohtaloonsa.

- Yhden työpaikan ihminen on yhtä heikoilla kuin yritys, jolla on vain yksi asiakas. Todellinen turvallisuus on omissa käden tai pään taidoissa ja muutoskyvyssä. Elämäntyyliyrittäjyyteen kuuluu vastuunotto itsestä, ja riskinottokin muuttuu näin itse asiassa turvallisuudeksi.

Elämäntyyliyrittäjyys voi Sipilän mukaan olla jatkossa haaste isoille firmoille. Työvoimapula lisää kilpailua osaajista, ja itsensä toteuttamisen halu asettaa työpaikoille entistä kovempia vaatimuksia. Yrittäjän uraa maistanutta on vaikea saada takaisin organisaatioeläimen rooliin hyvälläkään palkalla.

- Itsestäänselvyyksiä kyseenalaistava ja luovuutta korostava elämäntyyliyrittäjä ei enää kovin helposti taivu keskinkertaisen esimiehen itsetunnon pönkittäjäksi, Jorma Sipilä arvioi.



Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5259
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti