Kumpi oli ensin, aivot vai leuat? Entä kohtu vai maitorauhaset? Ihmisen anatomia muistuttaa pitkästä evoluutiosta, joka on toisinaan edennyt yllättävässä järjestyksessä. Ja moni osa on yllättävän vanhaa perua.



Julkaistu Tiede -lehdessä 11/2009

Älli on sijainnut päässä alusta asti. Kallon suojaamat aivot ja selän tukirangan suojaama selkäydin oli jo varhaisimmilla tunnetuilla oman pääjaksomme eli selkäjänteisten edustajilla kambrikaudella yli 500 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloinen kallo oli tosin nykyistä pehmeämpi, sillä se oli luun sijasta rustoa.


Silmätkin oli jo varhaisimmilla selkäjänteisillä yli 500 miljoonaa vuotta sitten, mutta kolmen näköpigmentin värinäkö on tuoretta perua. Se kehittyi vasta muinaisille ihmisapinoille kymmenien miljoonien viime vuosien aikana.


Haju- ja makuaistimme ovat samaa muinaista sarjaa. Jo varhaisimmilla selkäjänteisillä oli fossiilien anatomiasta päätellen kemikaaliaistin.


Kova luu syntyi alun perin hammaskäyttöön. Muinaisimmat tunnetut luut ovat alkeellisten kalojen hampaita kambrikaudelta 500 miljoonan vuoden takaa eli ajalta, jolloin kaloilla ei vielä ollut muuta kovaa tukirankaa. Niillä ei ollut haukkaavia leukojakaan, mutta hampaille on käyttöä leuattomassa imukuppisuussakin, kuten nykyiset nahkiaiset osoittavat.


Haukkaavat leuat kehittyivät kalojen kiduskaarista siluurikaudella lähes 450 miljoonaa vuotta sitten. Rakenteiden tehtävä ei muuttunut ihan niin paljon kuin kuulostaa, sillä aluksi kiduksia oli käytetty hengityksen ohella ravinnon siivilöintiin. Toki nyt tuli mahdolliseksi hyökkäävämpi elämäntyyli. Saaliin ei enää tarvinnut olla kertanielaisukokoa.


Kätevää, kun etuhampailla voi puraista leipää ja takahampailla jauhaa sen. Eri muodoillaan eri tehtäviin erikoistunut hammaskalusto ilmaantui dinosaurusten jaloissa kirmailleille hiirimäisille alkunisäkkäille noin 150 miljoonaaa vuotta sitten.


Jos sopraanolaulu kuulostaa sinusta hienolta, muista lämmöllä kiduskaaria. Niistä kehittyivät leukojen lisäksi muun muassa välikorvan kolme kuuloluuta Niistä yksi, jalustin, oli saanut tehtävänsä jo yli 350 miljoonaa vuotta sitten, kun kaloista kehittyi maaeläimiä; kuuntelu ilmassa oli erilaista kuin veden sisällä. Kaksi muuta, vasara ja alasin, kuitenkin kehittyivät vasta matelijoiden leukojen osista, jotka siis ovat kiduskaarten perua nekin. Uudet kuuloluut ilmaantuivat nisäkkäiden edeltäjille nisäkäsliskoille permikaudella eli juuri ennen dinosaurusten aikaa, runsaat 250 miljoonaa vuotta sitten. Vasara ja alasin mahdollistivat entistä korkeampien äänten kuulemisen.


Kaula ei ehkä vaikuta kummoiselta keksinnöltä, mutta ei sellaista nähty ennen kuin kalan ja sammakkoeläimen välimuodoilla devonikaudella vajaat 400 miljoonaa vuotta sitten. Kaloilla ei tyypillisesti ole erillistä hartiaa, vaan rintaevät ovat kytköksissä pään luihin.


Eväruodoilla olisi vaikea näpytellä tietokonetta, solmia kengännauhoja tai roikkua liaanissa. Monipuolisesti liikkuva ranteen ja sormien yhdistelmä alkoi kehittyä kalojen ja sammakkoeläinten välimuodoille vajaat 400 miljoonaa vuotta sitten.


Keuhkot kehittyivät, kun kaloista polveutui sammakkoeläimiä noin 400 miljoonaa vuotta sitten.


Lihaksilla sätkivät jo varhaisimmat selkäjänteiset yli 500 miljoonaa vuotta sitten.


Suolikin niillä oli.
Samoin sydän ja verisuonia.
Jonkinlaisia munuaisen esimuotojakin todennäköisesti oli verta suodattamassa, sillä sellaisia on jopa nykyisillä madoilla.


Myös selkänikamien iskunvaimentajina toimivat pehmeät välilevyt muistuttavat runsaan 500 miljoonan vuoden takaisista kantamuodoistamme. Niillä nimittäin oli tukenaan nestepaineen ryhdistämä selkäjänne. Välilevyt ovat rakenteellisesti sitä perua.


Sukupuolirauhaset oli nekin jo yli 500 miljoonan vuoden takaisilla kantamuodoillamme.


Kun iho menee kylmässä kananlihalle, ihokarvoitus yrittää pörhistyä muinaiseen lämmitystehtäväänsä. Karvat kehittyivät matelijoiden ihon keratiinisista lisäkkeistä, suomuista, kuten lintujen höyhenetkin. Karvat kuitenkin kivettyvät niin harvoin, ettei tiedetä, koska eli ensimmäinen karvainen eläin. Ainakin myöhemmin kuin ensimmäiset matelijat, jotka elivät hiilikaudella yli 300 miljoonaa vuotta sitten.


Maitorauhaset ovat nisäkkäille tyypillisiä ihon ja ihonalaiskudoksen rauhasia hiki- ja talirauhasten tavoin. Ne kehittyivät varhaisille nisäkkäille tai ehkä jo nisäkäsliskoille, mutta ajankohtaa ei tiedetä. Joka tapauksessa viimeistään niille nisäkkäille, jotka elivät dinosaurusten aikana yli 180 miljoonaa vuotta sitten. Ainakin jo tuolloin eli nisäkkäisiin kuuluvien nokkaeläinten kantamuotoja, jotka nykylajeista päätellen imettivät poikasiaan. Siihen aikaan poikaset kuoriutuivat vielä munista.


Sikiö kasvaa nisäkkäiden omalaatuiseen tapaan kohdussa sen sijaan, että munisimme munia, kuten valtaosa eläinkunnasta. Kohtu, johon muodostuu sikiötä ruokkiva istukka, kehittyi varhaisille nisäkkäille dinosaurusten aikana, ehkä noin 140 miljoonaa vuotta sitten. Suunnilleen silloin eli istukallisten ja istukattomien nisäkkäiden vanhin yhteinen kantamuoto. Jälkimmäisiä ovat pussieläimet, joiden poikasta ruokkii jo sikiövaiheessa istukkaveren sijasta emon maito, ja nokkaeläimet, jotka munivat munia.


Luinen lantio on yksi syy siihen, että ihmisen synnytystie on niin ahdas. Lantio on kuitenkin välttämätön, sillä ilman tukevaa luuyhteyttä selkärangan ja jalkojen välillä ihminen ei voisi kävellä. Luinen lantio ilmaantui, kun kaloista kehittyi sammakkoeläimiä vajaat 400 miljoonaa vuotta sitten.


Kahdella jalalla tallustivat jo miljoonien vuosien takaiset apinaihmiset. Tapa saattaa olla ihmisapinoilla hyvinkin muinainen ja on todennäköisesti simpanssimaista rystykävelyä vanhempi keksintö, mutta tarkkoja juuria ei tunneta.


Aiheesta lisää:
Esiäiti polski oudossa seurassa, Tiede 5/2008, s. 32-36, tai tiede.fi/arkisto
Löytyi fossiili - ihminen vai apina?, Tiede 8/2008, s. 24-27, tai tiede.fi/arkisto
Richard Dawkins, The ancestor\'s tale. A pilgrimage to the dawn of life (Phoenix 2005)
Neil Shubin, Your inner fish. The amazing discovery of our 375-million-year-old ancestor (Penguin Books 2009)

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018