Kesän ennuste on kuin savolainen: tulkinta ja vastuu jäävät kuulijalle.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2013

Kesän ennuste on kuin savolainen: tulkinta ja vastuu jäävät kuulijalle.

Teksti: Jukka Ruukki

Perinteiseen mökkijuhannukseen on aikaa enää puolitoista kuukautta, mutta olennainen tieto puuttuu. Voinko pitää puutarhabileet, vai varaudunko sovinnolla kaatosateeseen ja sisätilajuhlintaan?

Onneksi on pitkän ajan sääennusteita. Soitto Ilmatieteen laitokselle ratkaissee ongelman: onko mittumaariksi luvassa poutaa?

– Kysy sitä mieluummin sammakkomieheltä, kuittaa ylimeteorologi Ari-Juhani Punkka ja palauttaa mieleen säätieteen realiteetit.

Saman päivän ennuste on nykyisin jo niin tarkka, että se muistuttaa sääraporttia: yhdeksän kymmenestä osuu nappiin. Pitkän ajan ennusteet ovat sen sijaan lähempänä valistunutta arvausta. Ne menevätkin usein metsään.

Syy ei ole meteorologin vaan sään. Ilmakehässä ja luonnossa on niin paljon muuttujia ja pieniä yksityiskohtia, etteivät parhaatkaan supertietokoneet ja sääennustusmallit pysty niitä hanskaamaan, jos aikahorisontti ulotetaan riittävän kauas. Vaikka meteorologilla olisi käytössään täydellinen säämalli, lähtötilanteen kuvauksessa esiintyvä pienikin virhe kasvaa ja tuhoaa lopulta ennusteen. Esimerkiksi odottamattoman voimakas ja laaja ukkospilvialue Yhdysvalloissa voi surmata Suomen lähipäivien ennusteen.

Kelpo arvaus viikoksi

– Rajana pidetään vajaata viikkoa, sen jälkeen päiväkohtaisen ennusteen luotettavuus alkaa heiketä, Punkka kertoo. Tämä ei ole vakio vaan vaihtelee säätyypin mukaan. Joskus päästään jopa parin viikon päähän.

Helpointa ennustaminen on helteillä, koska lämpötila on niin sanottu jatkuva suure – koko ajan olemassa. Osuvia ennusteita syntyy aurinkoisella säällä, hidasliikkeisen korkeapaineen vallitessa.

Meteorologille tuottaa tuskaa, kun Suomen tienoille osuu nopeasti liikkuvia matalapaineita, joihin liittyy kuurosateita. Niiden reitit ovat hankala pala ennustemalleille. Lisäksi sade on epäjatkuva suure: sitä joko muodostuu tai ei. Varsinkin kesällä sateet tuppaavat olemaan kuuroittaisia ja satunnaisia.

– Matalapaineissa tarkka ja pitkäaikainen paikallinen ennustaminen käy lähes mahdottomaksi, Punkka sanoo.

Ylimeteorologin mielestä kansalaisten käsitys täsmäsäästä kaipaa ylipäänsä tuuletusta. Koskaan ei voi sanoa täysin varmasti, iskeekö sadekuuro Pyhtään Koukkusaaren Kakonpäähän huomenna kello 12.

 – Jossain paistaa aurinko, ja yhden pilven takia puolen kilometrin päässä sataa kaatamalla, Punkka kuvailee.

Pitkä ennuste kertoo trendin

Ilmakehän kaoottisuudesta huolimatta ennusteet ovat vuosi vuodelta tarkempia ja ulottuvat yhä pidemmälle. Meteorologian vanhan nyrkkisäännön mukaan käyttökelpoiset ennusteet pitenevät vuorokaudella joka kymmenes vuosi. Näin on myös käynyt. Nykyiset kahden vuorokauden lämpötilaennusteet ovat yhtä tarkkoja kuin viiden vuoden takaiset päivän ennusteet. Petraus johtuu ennustemalleja pyörittävien tietokoneiden suuremmasta laskentatehosta ja entistä paremmasta havaintoverkosta säätutkineen ja -satelliitteineen.

Teoreettiset laskelmat kuitenkin kertovat, että muutamaa viikkoa pidemmät päiväkohtaiset sääennusteet on syytä unohtaa. Ne eivät tule ehkä koskaan onnistumaan.

Miksi pitkiä, jopa kuukausien päähän ulottuvia ennusteita sitten tehdään?

Niillä etsitään tulevan kauden trendiä: mihin sää on menossa. Onko luvassa tavallista kylmempää tai lämpimämpää? Suosiiko säätyyppi epävakaista vai poutaa? – Ne eivät sisällä päiväkohtaista säätietoa eivätkä millään yllä normiennusteiden luotettavuuteen, Ari-Juhani Punkka korostaa.

Suomen säässä omat oikut

Poikkeuksiakin on. Joskus pitkät ennusteet osuvat aivan nappiin – etenkin tropiikissa. Lämpimän ilmaston alueilla säävaihtelut ovat hitaita, ja siksi kausiennusteet toimivat siellä paremmin. Sadekausina sataa, ja kuivina kausina on kuivaa. Selvää ja yksinkertaista.

Suomessa ja muualla korkeilla leveys­asteilla tilannetta keikuttavat Atlantilta länsituulten mukana liikkuvat matalapaineet, jotka tekevät jopa säätyypistä vaikeasti arvattavan.

Myös idän suunta aiheuttaa meteorologin työhön ylimääräisen vaikeuskertoimen. Talvisin itäisen mantereen päälle voi jämähtää korkeapaineen selänne, jonka ohi matalapaineet risteilevät. Sama manner saattaa kesäisin muodostaa lämmönlähteen, joka syytää tänne helteitä ja ukkosia. Taitava on se, joka osuu ennusteissaan oikeaan.

Tulkintaa tarvitaan

Teollisuus elää pitkäaikaisennusteista. Kaukolämmön tuottajan tarvitsee tietää, onko talvesta tulossa poikkeuksellisen kylmä. Panimo osaa varautua paremmin oluen menekkiin, mikäli se saa etukäteen vihiä hellejaksosta.

Uusin pitkäaikaisennusteiden himokuluttuja on media. Se on viime vuosina innostunut erityisesti Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n kausiennusteista, jotka nousevat säännöllisesti lööppeihin ja uutisotsikoihin. Tahti kiihtyy kesän ja lomien lähestyessä.

– Ongelma on, että kausiennusteet sotketaan tavallisiin sääkarttoihin, Ari-Juhani Punkka sanoo. Ne rinnastetaan uutisissa ja lööpeissä luotettavuudeltaan muutaman päivän ennusteisiin, vaikka kyse on vain sään suuntaviivoista.

Punkka neuvoo suhtautumaan pitkän ajan ennusteisiin ja yleensäkin säähän löysin rantein. Varmaa säätietoa ei ole. On vain suurempia ja pienempiä todennäköisyyksiä. Eikä pessimisti pety. Edes kesäsäähän.

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Milloin lomalle?Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n tuore kesän yli ulottuva ennuste veikkaa Skandinavian ja Suomen alueelle tavanomaisia tai hieman keskimääräistä alempia lämpötiloja. Lisäksi sadetta voi kertyä tavallista enemmän.

Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologin Ari-Juhani Punkan mukaan keskiarvoennuste ei ole käyttökelpoinen kesäloman suunnittelussa. Perusolemukseltaan sateisen harmaaseen ja viileään kesään voi mahtua parikin viikkoa heleää hellettä, ja nämä viikot voivat osua onnekkaasti juuri oman loman kohdalle. Sitä paitsi kilpaileva NCEP-keskuksen ennuste ei ole ihan yhtä viileällä ja sateisella kannalla.

Yhtä hyvin voi turvautua säätilastoihin. Jos inhoaa sadetta, kannattaa lomailla alkukesästä, jolloin on yleensä kuivempaa. Loppukesä sopii paremmin lämmöstä nauttiville. Molempien yhdistelmää on vaikea saada.

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

Koulujen lukukausi lähestyy loppuaan. Pian tulevat ne ajat, jolloin taas kerran pähkäillään, sopiiko päättäjäisissä laulaa suvivirttä vai ei.

Aiempien vuosien kädenvääntö on osoittanut, että virttä voivat iloisin mielin ja henkisesti häiriintymättä laulaa muutkin kuin luterilaista uskoa tunnustavat. Yhdessä laulaminen vahvistaa yhteistä tunnekokemusta enemmän kuin juhlapuheen kuuntelu.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa virrellä tarkoitetaan yleensä kirkolliskokouksen hyväksymää hengellistä yhteislaulua, mutta tämä ei ole virsi-sanan vanhin eikä ainoa merkitys.

Virsi on alkanut vakiintua tietynlaisen kirkkolaulun nimitykseksi vasta luterilaisen reformaation myötä.

Reformaation ohjelmaan kuului seurakunnan ottaminen mukaan jumalanpalveluksiin aktiivisesti virsiä laulamalla. Sitä ennen laulusta olivat huolehtineet papit ja heidän koulutetut avustajansa. Muutoksesta seurasi epäilemättä kirkkomusiikin tason dramaattinen lasku, ainakin väliaikaisesti.

Virsi-sana on esihistoriallisella ajalla saatu balttilainen laina, joka alun perin lienee tarkoittanut sanaa tai puhetta. Suomalaisessa kansankulttuurissa virsi on ollut pitkän kertovan runon nimitys. Kalevalan henkilögalleriaan kuuluu virsikäs eli runsaasti runoja taitava Vipunen, ja hänen muistissaan olevaa runovarastoa nimitetään sanaiseksi arkuksi tai virsilippaaksi.

Pitkiä runomuotoisia kertomuksia on tyypillisesti esitetty laulamalla. Laulettu sana kuuluu paremmin ja kauemmas kuin puhuttu. Sävelmä ja kalevalainen runomitta antavat sisällölle muodon, joka on helpompi muistaa ja toistaa kuin vapaa puhe.

Suvivirrelle antaa erityistä viehätystä sanan alkuosa suvi. Se on ikivanha kesää merkitsevä perintösana, jota on käytetty länsimurteissa, mutta nykyään se tuntuu runolliselta ja ylätyyliseltä, kun se on yleiskielessä jo aikoja sitten korvattu itämurteista poimitulla kesä-sanalla. Virressä vaikutelmaa tehostaa vielä alkusointuinen sanayhdistelmä suvi suloinen.

Muissakin tapauksissa suvi on tehokas tunnelman luoja. Suvisunnuntai on autuaan rauhallinen ja kaunis. Suvituuli on lempeä ja lauha, suvipäivä lämmin ja suviyö romanttinen. Kesän alkaessa suunnitellaan proosallisesti aikatauluja ja lasketaan rahoja, mutta suven kynnyksellä haaveillaan tulevan suven parhaista hetkistä.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 6/2018 

PÄÄKIRJOITUS

Eläköön uteliaisuus

Leikkisä mieli ja villit ideat potkivat maailmaa eteenpäin.

 

PÄÄUUTISET

Ystävyys syntyy 200 tunnissa

Läheinen suhde rakentuu yhteisissä riennoissa omalla ajalla.

Lintu suuntii kompassisilmin

Se näkee magneettikentän valoherkän proteiinin ansioista.

Ydin poikii mustia aukkoja

Linnunradan jättimäiselle Sagittarius A:lle löytyi 12 kaveria.

Atlantin merivirta jarruttaa

Hidastuminen varmistui sekä pinnalta että pohjalta.

 

ARTIKKELIT

Seitsemän mahdollista maailmanloppua

Kauhuskenaarioita riittää, mitä sanovat tutkijat.
Uhkaako jokin Maata meidän elinaikanamme?

Keskity! Siihen voi oppia

Ärsyketulva ei pääse häiritsemään tekemisiä,
kun käyttää aivojen toiminnanohjausjärjestelmää.

Kaikkien aikojen kalajuttu

Lohenpoikasten ei tarvitse kasvaa kassissa.

Opioidikriisi alkoi
joka kodin lääkkeestä

1800-luvulla oopiumia käyttivät kaikki.
Se oli halpaa ja hoiti vaivan kuin vaivan.

Antiaine kätkee mysteerin

Kyse on koko universumin olemassaolosta.

Otto Wille Kuusinen
käänsi takkia tarvittaessa

Punaisten ideologi teki itänaapurissa komean uran
pitämällä omana tietonaan, mitä mieltä asioista oli.

 

TIEDE VASTAA

Osaako norsu hypätä?

Missä digitaalinen tieto säilyy pisimpään?

Mihin avaruus laajenee?

Kuka syö Itämeren kalat?

Mikä on Tiede-lehden hiilijalanjälki?

Mistä johtuu raskauspahoinvointi?

 

KIRJAT

Remonttireiskana avaruudessa

Scott Kelly vietti vuoden Kansainvälisellä avaruusasemalla.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
ehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Virsi kantoi kauas

Laulettu sana kuului puhuttua paremmin ja pidemmälle.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.