Brittitutkijat kehittävät päihdettä, josta tulee hyvä olo ilman krapulaa ja terveyshaittoja. Hauskan illan jälkeen voi ottaa lasillisen selventäjää ja ajaa kotiin.

Teksti: Marko Hamilo

Brittitutkijat kehittävät päihdettä, josta tulee hyvä olo ilman krapulaa ja terveyshaittoja. Hauskan illan jälkeen voi ottaa lasillisen selventäjää ja ajaa kotiin.

Julkaistu Tiede -lehdessä 4/2010Mikä tekijä yhdistää useimpia suomalaisia henkirikoksia ja yli 25:tä prosenttia tieliikennekuolemista? Viiden pisteen vihje: se on merkittävä masennuksen riskitekijä, joka kytkeytyy vuosittain myös 300 itsemurhaan.Kyse on tietysti alkoholista. Edellä mainittujen haittojen lisäksi alkoholitauteihin ja -myrkytyksiin kuolee parituhatta suomalaista joka vuosi. Ja vastahan tässä päästiin alkuun. Humalaisia suomalaisia hukkuu yli sata vuodessa. Tulipaloissa kuumuuteen tai hangessa kylmyyteen kuolee vielä suunnilleen saman verran.Jotain siis ehdottomasti pitää tehdä suomalaisten raitistamiseksi. Mutta mitä?Kieltolakia on jo kokeiltu, huonoin seurauksin. Joka kulttuuri tuntuu tarvitsevan jonkin päihteen, ja jollei sitä saa laillisesti, sitä hankitaan laittomasti.Monen kannabiksenkäyttäjän mielestä marihuana olisi parempi kuin alkoholi. Ruohoon ei jää koukkuun yhtä helposti kuin muihin laittomiin huumeisiin tai viinaan, ja kannabis yleensä ennemmin passivoi kuin saa rähinöimään.Ei marihuanakaan kuitenkaan pitkään käytettynä ole terveydelle täysin haitatonta. Eikä tietyn kulttuurin suosikkipäihdettä sitä paitsi voi noin vain vaihtaa. Liberaalimpi asenne kannabikseen ei välttämättä saisi useimpia luopumaan alkoholista.

Somaa tai synteholiaLontoon Imperial Collegen psykiatrian professori David Nutt etsii kokonaan uusista molekyyleistä terveellistä ja muutenkin yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitatonta päihdettä. Ajatus ei ole uusi. Aldous Huxleyn noin viidensadan vuoden päähän sijoittuvassa tieteisromaanissa Uljas uusi maailma (1932) kulutuskeskeiset, nautintohakuiset ihmiset käyttävät somaa, hallusinogeenista päihdettä, jota hallitus suosii pitääkseen alamaiset tyytyväisinä.Televisiosarjassa Star Trek: The Next Generation humanoidit nauttivat ”synteholia” eli synteettistä alkoholia. Se maistuu ja tuoksuu alkoholilta ja antaa hyvänolontunteen, mutta ilman krapulaa tai myrkytyksen vaaraa.Aitoa synteholia kehittävä Nutt on kiistelty hahmo. Hän joutui eroamaan brittihallituksen päihdepoliittisen neuvonantajan paikalta kritisoituaan maan vallitsevaa huumepolitiikkaa. Nuttin mielestä joitakin päihteitä suositaan lainsäädännössä ja joitain taas syrjitään verrattuna tieteelliseen näyttöön eri aineiden riskeistä.Nutt esimerkiksi puolusti kannabiksen luokittelua amfetamiinia turvallisempaan kategoriaan. Nuttin erottanut sisäministeri Alan Johnson moitti erityisesti tämän esittämää vertailua, jonka mukaan ratsastaminen on paljon vaarallisempaa kuin ekstaasin käyttö.

Pameista paremmaksiLainsäätäjä on konservatiivinen: alkoholia on länsimaisissa kulttuureissa juotu tuhansia vuosia, joten sen haitallisuutta siedetään enemmän kuin tulokaspäihteiden. Mutta todennäköisesti myös kuluttajat ovat konservatiivisia. Vaikka keksittäisiin alkoholia yhteiskunnallisesti haitattomampi päihde, kuka haluaa siirtyä siihen? Olemme tottuneet käymään kaljalla työn jälkeen, juomaan viiniä hyvän ruoan kanssa ja juhlistamaan samppanjalla. Kippis!Siksi Nuttin työryhmän etsimä ihanteellinen päihde olisikin väritön, hajuton ja mauton aine, jonka voisi lisätä viiniin, olueen tai väkeviin. Juomasta poistetun alkoholin voisi hyödyntää vaikka auton tankissa.Lupaavimmat ehdokkaat Nuttin ryhmä on löytänyt bentsodiatsepiineista. Muun muassa ahdistuslääkkenä käytetty diatsepaami ei kuitenkaan sovi viihdekäyttöön, vaan tavoitteena on etsiä sitä haitattomampia molekyylejä. Aineeseen ei saisi jäädä koukkuun, yliannostus ei saisi johtaa vaaratilanteisiin, eikä pitkäaikaisestakaan käytöstä saisi olla haittaa esimerkiksi maksalle.

Myös krapula jäisi historiaanBentsojen ahdistusta helpottava vaikutus perustuu alkoholin tavoin välittäjäaine gamma-aminovoihappoon, joten sen hyvää oloa tuottava vaikutus olisi alkoholiin tottuneelle tuttu.Alkoholin ongelmana on, että sen vaikutukset ovat tavattoman laaja-alaisia. Kännistä selviää vain odottamalla, että alkoholi palaa pois elimistöstä.Täsmäpäihtymyksen voisi kumota vastalääkkeellä samaan tapaan kuin nukutusaineiden vaikutus kumotaan heräämössä leikkauksen jälkeen. Riehakkaista vappujuhlista voisi siis ajaa autolla kotiin, kunhan nappaa ensin selviämispillerin. Tai ehkä vastalääke sisällytetään juhla-aterian päättävään calvadokseen.Nutt – jota vastustajat jo kutsuvat nimellä Nutty Professor, hullu professori – on kokeillut bentsoja itseensä. – Minuutissa olin lähes unessa, viisi minuuttia myöhemmin pidin jo luentoa, Nutt kertoi Daily Telegraphissa.

Kuka antaisi luvan?Työryhmän ”synteholi” voisi olla markkinoilla jo parin vuoden päästä, Nutt kertoi Times-lehdelle.Uuden päihteen lisensointi esimerkiksi Britanniassa edellyttäisi kuitenkin kliinisiä kokeita. Ne maksaisivat hyvinkin yli kymmenen miljoonaa euroa.Nutt on aiemmin pohtinut mahdollisuutta, että jokin liberaalin päihdepolitiikan maa, esimerkiksi Espanja, näyttäisi tietä muille.Voi tietysti kysyä, onko sittenkin alkoholin hyvä puoli, että siihen liittyy niin monia haittoja. Jos ”somaa” voisi ottaa terveysvaikutuksia pelkäämättä aina kun harmittaa, miksi suotta välittää velvollisuuksistaan?Nuttin bentsojuomaa vastustaisivat todennäköisesti myös panimot, viinintuottajat ja alkoholiteollisuus.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.