Niin kauan kuin lintuvirus kiertää, voi syntyä ihmisestä ihmiseen tarttuva supervirus. Kauhuskenaariossa lintuvirus kohtaa sikaviruksen.

Viime vuonna Maailman terveysjärjestön tilastoon kirjattiin noin 50 lintuinfluenssatapausta, hieman enemmän kuin 2008. Valtaosa tartunnoista, 38, sattui Egyptissä. Kuolleisuus siellä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen pieni. Se näyttää asettuvan kymmenen prosentin vaiheille, kun se muissa esiintymissä on ollut 60 prosentin seutuvilla.

Kun Egyptin sairaalalaitos ei liene parempi kuin vaikkapa Thaimaan, mieleen tulee, mahtaako Egyptissä liikkuva virusmuoto olla tavallista lievempi. Asiasta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta se sopisi odotuksiin, sillä yleensä tartuntataudit ajan mittaan lievenevät.

Se on tautien normaalia evoluutiota. Jos tauti on liian ankara, se hävittää itsensä samalla kun tappaa uhrinsa. Siksi taudit tapaavat geneettisesti ajautua kohti tasapainoa, joka takaa elämän jatkumisen.

Myös isäntien vastustuskyky vahvistuu. Osa voi sairastaa lievän tartunnan ja saada samalla suojan vaikeaa versiota vastaan.

Pidemmällä aikavälillä nyös isäntäpopulaatiossa tapahtuu geneettistä ajautumista. Kun aina muutamat yksilöt ovat vastustuskykyisempiä kuin toiset, he säilyvät paremmin hengissä, ja vähitellen populaation perimä muuttuu tautia kestävämpään suuntaan.

Esimerkiksi musta surma jätti Euroopassa jälkeensä kyliä ja kolkkia, joiden asukkailla on vastustuskykyä keuhkoruttoa vastaan. Lintuinfluenssan tapauksessa tästä ei tietenkään vielä ole kyse, mutta jos tauti äityy pandemiaksi asti, sekin taas nähdään.

Tarttumiskyky onneksi heikko

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lintuinfluenssa ei tartu linnusta ihmiseen kovin hyvin. Näin on muun muassa siksi, että linnun nokka on paljon lämpimämpi kuin ihmisen ja tämä virus pitää lämmöstä. Tästä voisi ehkä kuvitella, että influenssa tai jopa tavallinen lentsu lisäisi tartuntariskiä, sillä kuumeisella ihmisellä nokkalämpö lähestyy lintumaisia lukuja.

Tärkein syy taudin huonoon siirtymiseen on kuitenkin H5N1-virus itse. Se on pintarakenteeltaan sellainen, ettei pääse helposti kiinni ihmisen limakalvojen soluihin. Jotta tarrautuminen onnistuisi hyvin, eräiden viruksen pintaproteiinien pitäisi sopia tiettyihin ihmissolujen proteiineihin kuin avain lukkoon.

Virukset tietysti muuntelevat koko ajan, ja avain voi löytyä. Toisaalta äskettäin julkaistu brittiläis-amerikkalainen tutkimus kertoo, että H5N1-virus tarvitsisi kaksi aivan erityistä mutaatiota ja niiden pitäisi vielä tapahtua samassa virusyksilössä. Sellaisen tuplamutaa¬tion todennäköisyys ei ole kovin suuri.

Vähittäinen muutos - ensin tapahtuisi toinen mutaatio ja sitten muuntuneen viruksen jälkeläisissä toinen - ei taas näytä riittävän iskukyvyn kohentumiseen. Lontoon Imperial Collegen professori Wendy Barclay sanoo, etteivät välimuotoiset virukset pysty tartuttamaan ihmissoluja. Niinpä muuntunut virus todennäköisesti katoaa ennen kuin kerkeää saada toisen mutaationsa.

Tämä antaa meille lisäaikaa etsiä rokotteita. Toisaalta tutkimus selvitti asiaa vain ihmisessä. Se ei kerro, voisiko välimuotoinen virus elää jossain eläinlajissa.

Vaarana sian ja linnun liitto

Yksi riskiskenaario liittyy siihen, että virukset voivat vaihtaa perintötekijöitä keskenään. Jos H5N1 antaisi ominaisuuksiaan vaikkapa sikainfluenssavirukselle, siitä voisi syntyä  sikainfluenssaa paljon vaarallisempi tauti. WHO:n pääjohtaja Margaret Chan varoitti jo vuosi sitten tästä mahdollisuudesta. Mitä useammin sikainfluenssa ja lintuinfluenssa sattuvat samaan aikaan samaan ihmiseen, lintuun tai vaikka sikaan, sitä suurempi tällaisen vaihtokaupan riski on.

Kun tarkastellaan lintujen H5N1-tilannetta, selviää, miksi pandemian vaara ei ole poistumassa tai edes vähentynyt. Tautia tavataan jo kaikilla mantereilla. Villejä lintuja on kuollut kymmeniä miljoonia, ja satoja miljoonia tarhalintuja on teurastettu viruksen pysäyttämiseksi. Esiintymiä on sellaisillakin alueilla, joilla Suomessa pesivät linnut talvehtivat tai vierailevat.

Ihmistartunnan saa tavallisesti farmari, joka käsittelee sairaita kanoja tai ankkoja. Ne ovat saaneet viruksen villeiltä linnuilta, jotka ovat pysähtyneet niiden kotilammikossa tai ulostaneet niiden tarhaan sen yli lentäessään. Virus säilyy vedessä tarttumiskykyisenä kuukausia.

Riskiä ei tiedä kukaan

Edes se, että ihmistartunnat ovat vähentyneet kahden viime vuoden aikana, ei  kertone taudin talttumisesta vaan pikemmin siitä, miten hyvää työtä terveysviranomaiset ovat tehneet. Heidän viestinsä on mennyt perille, ja lintutarhaajat osaavat nyt olla varovaisia.

Niin kauan kuin tautia esiintyy linnuissa, ihmisestä toiseen hyvin tarttuvan muodon riski on olemassa. Miten iso se on, kukaan ei tiedä, mutta kyllä se on huomattava. Toistaiseksi tartuntoja ihmisestä toiseen on ollut vähän ja yleensä vain saman perheen jäsenten kesken.

Näköpiirissä ei ole mitään, mikä pyyhkisi lintuinfluenssat pois maailmasta, mutta toivotaan, että tehokas rokote löytyy ennen kuin H5N1 tai jokin muu influenssavirus on todella kimpussamme. Toisaalta muitakin uusia taudinaiheuttajia syntyy lakkaamatta, joten tätä taistelua emme ehkä lopullisesti voita koskaan.

Erkki Kauhanen on valtiotieteen tohtori ja tiedetoimittaja.

Vähentynyt muttei poistunut

Lintuinfluenssaa on toistaiseksi esiintynyt 15 maassa. Eniten sairastuneita, 141, on ollut  Indonesiassa. Vietnamista tiedetään 111 tapausta ja Kiinasta 38. Jälkimmäistä lukua ei kyllä usko kukaan, sillä Kiina on ennenkin salaillut tietoja, joiden viranomaiset katsovat loukkaavan maan kunniaa.

 

 

Tapauksia 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 yhteensä
sairaita 4 46 98 115 88 44 49* 444
kuolleita 4 32 43 79 59 33 12 262

 

 Lähde WHO                                         *marraskuun 27.päivän tieto

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018