Niin kauan kuin lintuvirus kiertää, voi syntyä ihmisestä ihmiseen tarttuva supervirus. Kauhuskenaariossa lintuvirus kohtaa sikaviruksen.

Viime vuonna Maailman terveysjärjestön tilastoon kirjattiin noin 50 lintuinfluenssatapausta, hieman enemmän kuin 2008. Valtaosa tartunnoista, 38, sattui Egyptissä. Kuolleisuus siellä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen pieni. Se näyttää asettuvan kymmenen prosentin vaiheille, kun se muissa esiintymissä on ollut 60 prosentin seutuvilla.

Kun Egyptin sairaalalaitos ei liene parempi kuin vaikkapa Thaimaan, mieleen tulee, mahtaako Egyptissä liikkuva virusmuoto olla tavallista lievempi. Asiasta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta se sopisi odotuksiin, sillä yleensä tartuntataudit ajan mittaan lievenevät.

Se on tautien normaalia evoluutiota. Jos tauti on liian ankara, se hävittää itsensä samalla kun tappaa uhrinsa. Siksi taudit tapaavat geneettisesti ajautua kohti tasapainoa, joka takaa elämän jatkumisen.

Myös isäntien vastustuskyky vahvistuu. Osa voi sairastaa lievän tartunnan ja saada samalla suojan vaikeaa versiota vastaan.

Pidemmällä aikavälillä nyös isäntäpopulaatiossa tapahtuu geneettistä ajautumista. Kun aina muutamat yksilöt ovat vastustuskykyisempiä kuin toiset, he säilyvät paremmin hengissä, ja vähitellen populaation perimä muuttuu tautia kestävämpään suuntaan.

Esimerkiksi musta surma jätti Euroopassa jälkeensä kyliä ja kolkkia, joiden asukkailla on vastustuskykyä keuhkoruttoa vastaan. Lintuinfluenssan tapauksessa tästä ei tietenkään vielä ole kyse, mutta jos tauti äityy pandemiaksi asti, sekin taas nähdään.

Tarttumiskyky onneksi heikko

Tutkimukset ovat osoittaneet, että lintuinfluenssa ei tartu linnusta ihmiseen kovin hyvin. Näin on muun muassa siksi, että linnun nokka on paljon lämpimämpi kuin ihmisen ja tämä virus pitää lämmöstä. Tästä voisi ehkä kuvitella, että influenssa tai jopa tavallinen lentsu lisäisi tartuntariskiä, sillä kuumeisella ihmisellä nokkalämpö lähestyy lintumaisia lukuja.

Tärkein syy taudin huonoon siirtymiseen on kuitenkin H5N1-virus itse. Se on pintarakenteeltaan sellainen, ettei pääse helposti kiinni ihmisen limakalvojen soluihin. Jotta tarrautuminen onnistuisi hyvin, eräiden viruksen pintaproteiinien pitäisi sopia tiettyihin ihmissolujen proteiineihin kuin avain lukkoon.

Virukset tietysti muuntelevat koko ajan, ja avain voi löytyä. Toisaalta äskettäin julkaistu brittiläis-amerikkalainen tutkimus kertoo, että H5N1-virus tarvitsisi kaksi aivan erityistä mutaatiota ja niiden pitäisi vielä tapahtua samassa virusyksilössä. Sellaisen tuplamutaa¬tion todennäköisyys ei ole kovin suuri.

Vähittäinen muutos - ensin tapahtuisi toinen mutaatio ja sitten muuntuneen viruksen jälkeläisissä toinen - ei taas näytä riittävän iskukyvyn kohentumiseen. Lontoon Imperial Collegen professori Wendy Barclay sanoo, etteivät välimuotoiset virukset pysty tartuttamaan ihmissoluja. Niinpä muuntunut virus todennäköisesti katoaa ennen kuin kerkeää saada toisen mutaationsa.

Tämä antaa meille lisäaikaa etsiä rokotteita. Toisaalta tutkimus selvitti asiaa vain ihmisessä. Se ei kerro, voisiko välimuotoinen virus elää jossain eläinlajissa.

Vaarana sian ja linnun liitto

Yksi riskiskenaario liittyy siihen, että virukset voivat vaihtaa perintötekijöitä keskenään. Jos H5N1 antaisi ominaisuuksiaan vaikkapa sikainfluenssavirukselle, siitä voisi syntyä  sikainfluenssaa paljon vaarallisempi tauti. WHO:n pääjohtaja Margaret Chan varoitti jo vuosi sitten tästä mahdollisuudesta. Mitä useammin sikainfluenssa ja lintuinfluenssa sattuvat samaan aikaan samaan ihmiseen, lintuun tai vaikka sikaan, sitä suurempi tällaisen vaihtokaupan riski on.

Kun tarkastellaan lintujen H5N1-tilannetta, selviää, miksi pandemian vaara ei ole poistumassa tai edes vähentynyt. Tautia tavataan jo kaikilla mantereilla. Villejä lintuja on kuollut kymmeniä miljoonia, ja satoja miljoonia tarhalintuja on teurastettu viruksen pysäyttämiseksi. Esiintymiä on sellaisillakin alueilla, joilla Suomessa pesivät linnut talvehtivat tai vierailevat.

Ihmistartunnan saa tavallisesti farmari, joka käsittelee sairaita kanoja tai ankkoja. Ne ovat saaneet viruksen villeiltä linnuilta, jotka ovat pysähtyneet niiden kotilammikossa tai ulostaneet niiden tarhaan sen yli lentäessään. Virus säilyy vedessä tarttumiskykyisenä kuukausia.

Riskiä ei tiedä kukaan

Edes se, että ihmistartunnat ovat vähentyneet kahden viime vuoden aikana, ei  kertone taudin talttumisesta vaan pikemmin siitä, miten hyvää työtä terveysviranomaiset ovat tehneet. Heidän viestinsä on mennyt perille, ja lintutarhaajat osaavat nyt olla varovaisia.

Niin kauan kuin tautia esiintyy linnuissa, ihmisestä toiseen hyvin tarttuvan muodon riski on olemassa. Miten iso se on, kukaan ei tiedä, mutta kyllä se on huomattava. Toistaiseksi tartuntoja ihmisestä toiseen on ollut vähän ja yleensä vain saman perheen jäsenten kesken.

Näköpiirissä ei ole mitään, mikä pyyhkisi lintuinfluenssat pois maailmasta, mutta toivotaan, että tehokas rokote löytyy ennen kuin H5N1 tai jokin muu influenssavirus on todella kimpussamme. Toisaalta muitakin uusia taudinaiheuttajia syntyy lakkaamatta, joten tätä taistelua emme ehkä lopullisesti voita koskaan.

Erkki Kauhanen on valtiotieteen tohtori ja tiedetoimittaja.

Vähentynyt muttei poistunut

Lintuinfluenssaa on toistaiseksi esiintynyt 15 maassa. Eniten sairastuneita, 141, on ollut  Indonesiassa. Vietnamista tiedetään 111 tapausta ja Kiinasta 38. Jälkimmäistä lukua ei kyllä usko kukaan, sillä Kiina on ennenkin salaillut tietoja, joiden viranomaiset katsovat loukkaavan maan kunniaa.

 

 

Tapauksia 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 yhteensä
sairaita 4 46 98 115 88 44 49* 444
kuolleita 4 32 43 79 59 33 12 262

 

 Lähde WHO                                         *marraskuun 27.päivän tieto

Julkaistu Tiede -lehdessä 1/2010

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.