Miehen tappaa kaveri, naisen hengen vie parisuhdekumppani

Ibrahim Shkupolli ampui uudenvuoden aattona entisen avovaimonsa tämän kotona, neljä hänen työtoveriaan espoolaisessa kauppakeskus Sellossa ja lopuksi vielä itsensä.

Sellon tapahtumien jälkeen julkisessa keskustelussa on kiistelty siitä, kuinka väkivaltainen maa Suomi on, kohdistuuko naisiin erityisen paljon uhkaa ja ovatko ulkomaalaistaustaiset miehet pahempia kuin perisuomalaiset.

Kysymyksiin löytyy vastauksia Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta henkirikoskatsauksesta sekä viimevuotisista Naiset henkirikosten uhreina -raporteista. Niihin on koottu tietoa vuodesta 2002 toimineesta seurantajärjestelmästä, johon kirjataan perustiedot kaikista poliisin tietoon tulevista henkirikoksista.

Itäeurooppalaista tasoa

Tilastojen kansainvälinen vertailu kertoo, että Suomessa tehdään paljon henkirikoksia muihin EU-maihin verrattuna. Naisia tapetaan puolitoista kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Miehet ovat kuitenkin vielä suuremmassa vaarassa, heitä surmataan melkein kaksi kertaa EU-maiden keskiarvoa runsaammin.

Tällä vuosituhannella sekä miehiin että naisiin kohdistuneiden henkirikosten määrä on ollut laskussa. 2000-luvulla on surmattu vuosittain 1,4 naista sataatuhatta kohti, miehiä 3,3.

Suomen henkirikosluvut ovat tällä haavaa samaa luokkaa kuin useimmissa Balkanin maissa, Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Eniten henkirikoksia asukasta kohti tehdään Euroopan maista Venäjällä. Maailman mittakaavassa Euroopan unioni on maailman väkivallattomimpia alueita. Vain arabimaissa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Japanissa henkirikollisuus on vähäisempää.

Miesten tappaminen on vaihdellut sadan viime vuoden aikana tuntuvasti, mutta nais¬uhrien määrä on pysynyt melko vakaana. Euroopassa yleinen piirre on, että mitä vähemmän henkirikoksia tapahtuu, sitä lähempänä mies- ja naisuhrien määrät ovat toisiaan.

Pysyvää on myös se, että tekijä on 90 prosentissa tapauksista mies.

Uhrikin usein humalassa

Suomalaisten henkirikosten tyypillisin piirre on känni (ks. Rähinäviinan ainekset selviämässä, Tiede 8/2009, s. 56-58, tai tiede.fi/arkisto). Vuosien 2002-2008 henkirikoksista vain joka kymmenennessä molemmat osapuolet olivat selvin päin.

Sekä tappajat että uhrit kuuluvat yleensä alempiin sosiaaliluokkiin ja työelämästä syrjäytyneisiin, ja tekoa edeltää juopottelu, oli uhrina sitten mies tai nainen.

Naisuhrit eivät kuitenkaan ole päihderiippuvaisia yhtä usein kuin miehet. Naisista puolet kuolee päissään, miesuhreista neljä viidestä. Aikuisista naisuhreista on työelämässä tai opiskelemassa joka kolmas eli huomattavasti suurempi osa kuin miehistä.

Nainen kuolee kotona

Suomen yleisin henkirikoksen uhri on ystävänsä tai tuttavansa tappama mies. Miehistä kaksi kolmesta saa surmansa näin. Tavallisimmaksi motiiviksi mainitaan ryyppyriita. Väkivalta on siis leimahtanut jostain merkityksettömästä asiasta.

Toiseksi yleisin uhri on parisuhdekumppanin tappama nainen. Naisen tappaja on kahdessa kolmesta tapauksesta puoliso tai miesystävä tai entinen sellainen. Vaikka henkirikosten määrä on ollut laskussa, parisuhdetappojen määrä suhteessa asukaslukuun on jopa kasvanut. Tämä kasvu on osunut keski-ikäisiin naisiin. Alle 30-vuotiaita naisia sen sijaan tapetaan entistä vähemmän. Alle 15-vuotiaan tytön tappaa useimmin oma äiti.

Naiset surmataan useimmiten omassa kodissaan. Motiiviksi paljastuvat yleensä parisuhteen ongelmat tai mustasukkaisuus. Aikuisista miesuhreista vain viisi prosenttia tappaa vaimo tai naisystävä.

Sekä naisten että miesten surmissa yleisin tekovälinen on teräase, yleensä keittiöveitsi. Naisia kuitenkin myös ammutaan, tyypillisesti luvallisella metsästysaseella. 2000-luvun tilastossa kaikista metsästysaseella surmatuista 75 prosenttia oli naisia. Parisuhdetapoissa joka neljäs nainen oli ammuttu.

Maahanmuuttajien riski isompi

Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on lähes kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Miesten riski ei sen sijaan eroa näissä ryhmissä lainkaan. Keskimääräistä enemmän naispuolisia uhreja on Venäjän ja Irakin kansalaisissa.

Myös maahanmuuttajanaisen surmaa yleensä puoliso tai miesystävä. Vuosina 2002-2007 surmattujen maassa pysyvästi asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten tappajista enemmistö oli itsekin ulkomaalaistaustaisia, mutta 38 prosenttia kuului kantaväestöön. Kantaväestön naisten tappajista viisi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Suomalaisia henkirikosraportteja: www.optula.om.fi

Raittius paras lääke on

Karmea lapsuus tekee uroksista väkivaltaisia.

Henkirikoksen tekijä on useimmiten syrjäytynyt ja päihderiippuvainen aikuinen mies. Erittäin moni kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä ja lukemisvaikeuksista, sanoo pitkäaikainen vankilapsykiatri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma kirjassaan Pahuuden anatomia (Edita 2009). Vain joka kymmenennen teon syy on mielisairaus. (Ks. myös Miksi nuori surmaa?, Tiede 9/2008, s. 46-47, tai
tiede.fi/arkisto)

Lyötyjä ja laiminlyötyjä

Kaiken pohjalla on usein karmea lapsuus. Tappajia on lapsena laiminlyöty, pahoinpidelty ja käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tällainen jättää jälkensä muihinkin kuin ihmisiin. Reesusapinat, joilta riistetään poikasina syli ja kosketus, kärsivät serotoniiniaineenvaihdunnan vajauksesta aivan kuin alkoholisoituneet, väkivaltaiset miehet. Ilman läheisyyttä ja hoivaa myös apinauroksista kasvaa huonosti pettymystä sietäviä ja aggressiivisia.

Tästä kaikesta voisi päätellä, että henkirikollisuutta vähentäisi tehokkaimmin, jos mahdollisimman moni lapsi saisi kasvaa hyvin hoidettuna ja hellittynä. Koulussa pitäisi auttaa keskittymishäiriöisiä adhd-poikia ja lukemisvaikeuksista kärsiviä dysleksialapsia, niin että heillä olisi mahdollisuus saada kiinni oppimisesta ja myöhemmin työelämästä.

Kun ongelmakimppu kasvaa aikuiseksi, paras turva tappoon ryhtymistä vastaan olisi raittius. Päihteet vievät pitkään alamäkeen ja murentavat vähitellen lopunkin toivon elämänhallinnasta. Kahdella kolmesta henkirikokseen syyllistyneestä on ennestään muita rikostuomioita.

Viina on myös se sytytysneste, jonka avulla hillitön aggressio helposti roihahtaa. Aikuisten kohdalla panoksia kannattaa siis panna päihderiippuvuuden hoitoon. Se suojaisi uuttakin sukupolvea.

Joukkosurma paha ennustaa

Joukkosurmat ovat suomalaisten henkirikosten joukossa oma uusi lukunsa. Niissä alkoholi ei ole ollut mukana.
Lauerman mielestä näiden tekojen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Viime vuosien joukkoampumiset ovat olleet hänen mukaansa eräänlaisia amok-juoksuja, joissa häpeään ja sosiaaliseen umpikujaan joutunut mies pyrkii kohti omaa kuolemaansa. Samanaikainen joukkomurha on keino tavoitella mahdin tunnetta ja pyyhkiä pois sietämätön nöyryytys, jota muut eivät välttämättä edes tajua.

Piittaamattomuus uhrien kärsimyksistä on psykopaattinen piirre ja loukkaantumisherkkyys merkki narsistisesta häiriöstä. Toisaalta ne voivat nuorilla liittyä myös kypsymättömyyteen ja ikäkaudelle ominaisiin haasteisiin, joihin vastaaminen voi olla kiinni pienistä asioista, jopa sattumasta, Lauerma arvioi.

Puoliautomaattiset pois?

Uusien joukkosurmien ehkäisemiseksi Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta päätyi helmikuun lopussa esittämään, että puoliautomaattiset käsiaseet kerättäisiin pois eikä uusiin annettaisi lupia.

Yhden ihmisen voi helposti puukottaa leipäveitsellä, mutta monen tappamiseen useita laukauksia peräkkäin ampuva ase on ylivoimaisen kätevä. Tällaisilla aseilla tehtiin sekä Sellon, Kauhajoen että Jokelan surmat.

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5205
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Käyttäjä4499 kirjoitti: Mikä on mt häiriö? Kuten sanoin, minusta lääkkeen käyttö tuohon tarkoitukseen on arveluttavaa. Siinä mennään ehkä peruuttamattomasti alueelle, jonne ei pitäisi mielestäni olla mitään asiaa suoranaisesti. Ehkä en nyt vain ymmärrä tarvetta nähdä hallittua "unta" - miksi ei vain kuvitella? Jos "hourailet" saman, tunnet sen varmaan voimakkaammin. Mutta toisaalta et ole siitä niin tietoinen kuin hereillä ollessa, vai mitä? Niin siis, siinä nimenomaan on täysin tietoinen että...
Lue kommentti
Hirmun anatomia on selvinnyt sääsatelliittien mikroaaltoluotaimilla. Ne näkevät pilvien läpi myrskyn ytimeen ja paljastavat ukkospatsaat, joista myrsky saa vauhtinsa. Kuva: Nasa/Trimm

Pyörivät tuulet imevät energiansa veden lämmöstä.

Trooppiset rajuilmat tappoivat vuosina 1995–2016 lähes 244 000 ihmistä, koettelivat muuten 750 miljoonaa ihmistä ja tuhosivat omaisuutta runsaan 1 000 miljardin dollarin arvosta, enemmän kuin mitkään muut mullistukset, esimerkiksi tulvat tai maanjäristykset.

Näin arvioi maailman luonnonkatastrofeja tilastoiva belgialainen Cred-tutkimuslaitos raporteissaan, joissa se laskee katastrofien pitkän aikavälin inhimillistä hintaa.

Myrskytuhot ovat panneet myrskytutkijat ahtaalle. Kaikki tahtovat tietää, mistä näitä rajuilmoja tulee. Lietsooko niitä ilmastonmuutos?

Lämpö alkaa tuntua

Näihin asti tutkijapiireissä on ollut vallalla käsitys, jonka mukaan hirmuista ei voi syyttää ilmastonmuutosta vielä kotvaan. Se alkaa voimistaa myrskyjä vasta pitkällä aikajänteellä.

Nyt hurjimpia myrskyjä on kuitenkin alettu kytkeä ilmaston lämpenemiseen. Esimerkiksi alkusyksystä 2017 Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että lämpeneminen todennäköisesti rankensi elokuussa Houstonin hukuttaneen Harvey-myrskyn sateita.

Jotkut tutkijat ovat puhuneet kytköksistä jo vuosia.

Esimerkiksi Kerry Emanuel, Massachusettsin teknisen yliopiston myrskyspesialisti, laski 2005, Katrinan runnottua New Orleansia, että Atlantin ja Tyynenmeren myrskyt ovat nykyään 60 prosenttia voimakkaampia kuin 1970-luvulla.

Keväällä 2013 Nils Bohr -instituutin Aslak Grinsted raportoi, että lämpenemiskehitys vaikuttaa myrskyissä syntyviin tulva-aaltoihin.

Kun maapallon keskilämpötila nousee 0,4 astetta, myrskytulvien määrä tuplaantuu. Tämä rajapyykki on jo ohitettu. Kun lämpötila nousee kaksi astetta, tulvat kymmenkertaistuvat. Silloin superrajuja myrskyjä hyökyy Atlantilta joka toinen vuosi. Tähän asti niitä on nähty kerran 20 vuodessa.

Meri lämpenee otollisesti

Tärkein myrskyjä ruokkiva muutosvoima löytyy sieltä, mistä myrskyt ammentavat energiansa ja mihin ilmastonmuutoksen nähdään vaikuttavan: meriveden lämpötilasta. Se kehittyy myrskyille otolliseen suuntaan.

Esimerkiksi Meksikonlahdella, hurrikaanien voimanpesässä, on mitattu jopa pari astetta tavallista korkeampia meriveden lämpötiloja.

Kun Haiyan, yksi kaikkien aikojen kovimmista taifuuneista, marraskuussa 2013 jätti kaksi miljoonaa filippiiniläistä kodittomiksi, meri oli myrskyn syntyalueella vielä sadan metrin syvyydessä kolme astetta normaalia lämpimämpi.

Meressä tapahtuu muutakin epäedullista: pinta nousee. Se kasvattaa myrskyjen nostattamia tulva-aaltoja, jotka usein saavat aikaan pahinta tuhoa.

 

Näin hirmumyrsky kehittyy

Hirmun syntymekanismi on sama kaikkialla, vaikka nimitykset vaihtelevat. Atlantilla ja Amerikan puoleisella Tyynellämerellä puhutaan hurrikaaneista, Aasian puolella taifuuneista ja Intian valtamerellä ja Oseaniassa sykloneista. Grafiikka: Mikko Väyrynen

 

Trooppisia hirmumyrskyjä syntyy päiväntasaajan molemmin puolin 5. ja 25. leveyspiirin välillä. Päiväntasaajalla niitä ei muodostu, sillä sieltä puuttuu coriolisvoima, jota myrsky tarvitsee pyörimiseensä

Kehittyäkseen myrsky vaatii tietynlaiset olot. Suursäätilan pitää olla laajalla alueella epävakaa ja ukkossateinen ja meriveden vähintään 26 asteista 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi tuulien pitää puhaltaa heikosti 12 kilometrin korkeuteen asti. Voimakkaissa virtauksissa myrskynpoikanen hajoaa.

1. Merestä nousee lämmintä, kosteaa ilmaa. Se kohoaa nopeas­ti ja tiivistyy ukkospilviksi, jotka kohoavat 10–15 kilometrin korkeuteen. Samalla vapautuu lämpöä, mikä ruokkii matalapainetta.

2. Fysiikan säilymislakien mukaan ylös kohoavan ilman tilalle virtaa ympäriltä korvausilmaa, jolloin ilmanpaine alueella laskee.

3. Lämpöä kohoaa ylös yhä laajemmalti, ukkospilvien jono venyy, ja ilman virtausliikkeet voimistuvat. Ilmanpaine laskee lisää, ja alueelle syntyy liikkuva matalapaineen keskus.

4. Paine-ero tuottaa voiman, joka alkaa pyörittää tuulia kiihtyvää vauhtia. Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva coriolisvoima kiertää niitä spiraalin lailla vastapäivään kohti matalan keskusta. Kun tuulen sekuntinopeus nousee yli 33 metrin, on syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Hurjimmissa myrskyissä tuulen nopeus nousee 70–90 metriin sekunnissa. Pyörteen halkaisija vaihtelee puolestaan 400 kilometristä 1 000 kilometriin.

5. Myrskyn voimistuessa sen ylle muodostuu korkeapaine, joka pyörii tuulia vastaan. Laskeva ilmavirtaus kuivattaa ja lämmittää keskusta, ja se seestyy myrskynsilmäksi.

6. Silmää kiertävät tuulet sekoittavat tehokkaasti meren pintaa 50–100 metrin syvyydeltä. Kun lämmintä vettä painuu syvyyksiin ja viileää kohoaa pintaan, ”lämpövoimala” jäähtyy ja hitaasti liikkuva myrsky voi heikentyä. Nopeaan myrskyyn jarru ei ehdi vaikuttaa, ja silloin kumpuava vesi voi loppumatkasta muuttua vaaralliseksi.

7. Kun ranta lähestyy ja meri madaltuu, tuulet pakkaavat vettä myrskyn tielle tulva-aalloksi, joka syöksyy myrskyn mukana maalle tuhoisin seurauksin.

Maalle saavuttuaan myrsky laantuu, kun se ei enää saa käyttövoimaa meren lämmöstä.

 

Tuula Kinnarinen on Tiede-lehden toimitussihteeri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014. Päivitetty 12.9.2018.