Miehen tappaa kaveri, naisen hengen vie parisuhdekumppani

Ibrahim Shkupolli ampui uudenvuoden aattona entisen avovaimonsa tämän kotona, neljä hänen työtoveriaan espoolaisessa kauppakeskus Sellossa ja lopuksi vielä itsensä.

Sellon tapahtumien jälkeen julkisessa keskustelussa on kiistelty siitä, kuinka väkivaltainen maa Suomi on, kohdistuuko naisiin erityisen paljon uhkaa ja ovatko ulkomaalaistaustaiset miehet pahempia kuin perisuomalaiset.

Kysymyksiin löytyy vastauksia Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta henkirikoskatsauksesta sekä viimevuotisista Naiset henkirikosten uhreina -raporteista. Niihin on koottu tietoa vuodesta 2002 toimineesta seurantajärjestelmästä, johon kirjataan perustiedot kaikista poliisin tietoon tulevista henkirikoksista.

Itäeurooppalaista tasoa

Tilastojen kansainvälinen vertailu kertoo, että Suomessa tehdään paljon henkirikoksia muihin EU-maihin verrattuna. Naisia tapetaan puolitoista kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Miehet ovat kuitenkin vielä suuremmassa vaarassa, heitä surmataan melkein kaksi kertaa EU-maiden keskiarvoa runsaammin.

Tällä vuosituhannella sekä miehiin että naisiin kohdistuneiden henkirikosten määrä on ollut laskussa. 2000-luvulla on surmattu vuosittain 1,4 naista sataatuhatta kohti, miehiä 3,3.

Suomen henkirikosluvut ovat tällä haavaa samaa luokkaa kuin useimmissa Balkanin maissa, Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Eniten henkirikoksia asukasta kohti tehdään Euroopan maista Venäjällä. Maailman mittakaavassa Euroopan unioni on maailman väkivallattomimpia alueita. Vain arabimaissa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Japanissa henkirikollisuus on vähäisempää.

Miesten tappaminen on vaihdellut sadan viime vuoden aikana tuntuvasti, mutta nais¬uhrien määrä on pysynyt melko vakaana. Euroopassa yleinen piirre on, että mitä vähemmän henkirikoksia tapahtuu, sitä lähempänä mies- ja naisuhrien määrät ovat toisiaan.

Pysyvää on myös se, että tekijä on 90 prosentissa tapauksista mies.

Uhrikin usein humalassa

Suomalaisten henkirikosten tyypillisin piirre on känni (ks. Rähinäviinan ainekset selviämässä, Tiede 8/2009, s. 56-58, tai tiede.fi/arkisto). Vuosien 2002-2008 henkirikoksista vain joka kymmenennessä molemmat osapuolet olivat selvin päin.

Sekä tappajat että uhrit kuuluvat yleensä alempiin sosiaaliluokkiin ja työelämästä syrjäytyneisiin, ja tekoa edeltää juopottelu, oli uhrina sitten mies tai nainen.

Naisuhrit eivät kuitenkaan ole päihderiippuvaisia yhtä usein kuin miehet. Naisista puolet kuolee päissään, miesuhreista neljä viidestä. Aikuisista naisuhreista on työelämässä tai opiskelemassa joka kolmas eli huomattavasti suurempi osa kuin miehistä.

Nainen kuolee kotona

Suomen yleisin henkirikoksen uhri on ystävänsä tai tuttavansa tappama mies. Miehistä kaksi kolmesta saa surmansa näin. Tavallisimmaksi motiiviksi mainitaan ryyppyriita. Väkivalta on siis leimahtanut jostain merkityksettömästä asiasta.

Toiseksi yleisin uhri on parisuhdekumppanin tappama nainen. Naisen tappaja on kahdessa kolmesta tapauksesta puoliso tai miesystävä tai entinen sellainen. Vaikka henkirikosten määrä on ollut laskussa, parisuhdetappojen määrä suhteessa asukaslukuun on jopa kasvanut. Tämä kasvu on osunut keski-ikäisiin naisiin. Alle 30-vuotiaita naisia sen sijaan tapetaan entistä vähemmän. Alle 15-vuotiaan tytön tappaa useimmin oma äiti.

Naiset surmataan useimmiten omassa kodissaan. Motiiviksi paljastuvat yleensä parisuhteen ongelmat tai mustasukkaisuus. Aikuisista miesuhreista vain viisi prosenttia tappaa vaimo tai naisystävä.

Sekä naisten että miesten surmissa yleisin tekovälinen on teräase, yleensä keittiöveitsi. Naisia kuitenkin myös ammutaan, tyypillisesti luvallisella metsästysaseella. 2000-luvun tilastossa kaikista metsästysaseella surmatuista 75 prosenttia oli naisia. Parisuhdetapoissa joka neljäs nainen oli ammuttu.

Maahanmuuttajien riski isompi

Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on lähes kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Miesten riski ei sen sijaan eroa näissä ryhmissä lainkaan. Keskimääräistä enemmän naispuolisia uhreja on Venäjän ja Irakin kansalaisissa.

Myös maahanmuuttajanaisen surmaa yleensä puoliso tai miesystävä. Vuosina 2002-2007 surmattujen maassa pysyvästi asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten tappajista enemmistö oli itsekin ulkomaalaistaustaisia, mutta 38 prosenttia kuului kantaväestöön. Kantaväestön naisten tappajista viisi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Suomalaisia henkirikosraportteja: www.optula.om.fi

Raittius paras lääke on

Karmea lapsuus tekee uroksista väkivaltaisia.

Henkirikoksen tekijä on useimmiten syrjäytynyt ja päihderiippuvainen aikuinen mies. Erittäin moni kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä ja lukemisvaikeuksista, sanoo pitkäaikainen vankilapsykiatri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma kirjassaan Pahuuden anatomia (Edita 2009). Vain joka kymmenennen teon syy on mielisairaus. (Ks. myös Miksi nuori surmaa?, Tiede 9/2008, s. 46-47, tai
tiede.fi/arkisto)

Lyötyjä ja laiminlyötyjä

Kaiken pohjalla on usein karmea lapsuus. Tappajia on lapsena laiminlyöty, pahoinpidelty ja käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tällainen jättää jälkensä muihinkin kuin ihmisiin. Reesusapinat, joilta riistetään poikasina syli ja kosketus, kärsivät serotoniiniaineenvaihdunnan vajauksesta aivan kuin alkoholisoituneet, väkivaltaiset miehet. Ilman läheisyyttä ja hoivaa myös apinauroksista kasvaa huonosti pettymystä sietäviä ja aggressiivisia.

Tästä kaikesta voisi päätellä, että henkirikollisuutta vähentäisi tehokkaimmin, jos mahdollisimman moni lapsi saisi kasvaa hyvin hoidettuna ja hellittynä. Koulussa pitäisi auttaa keskittymishäiriöisiä adhd-poikia ja lukemisvaikeuksista kärsiviä dysleksialapsia, niin että heillä olisi mahdollisuus saada kiinni oppimisesta ja myöhemmin työelämästä.

Kun ongelmakimppu kasvaa aikuiseksi, paras turva tappoon ryhtymistä vastaan olisi raittius. Päihteet vievät pitkään alamäkeen ja murentavat vähitellen lopunkin toivon elämänhallinnasta. Kahdella kolmesta henkirikokseen syyllistyneestä on ennestään muita rikostuomioita.

Viina on myös se sytytysneste, jonka avulla hillitön aggressio helposti roihahtaa. Aikuisten kohdalla panoksia kannattaa siis panna päihderiippuvuuden hoitoon. Se suojaisi uuttakin sukupolvea.

Joukkosurma paha ennustaa

Joukkosurmat ovat suomalaisten henkirikosten joukossa oma uusi lukunsa. Niissä alkoholi ei ole ollut mukana.
Lauerman mielestä näiden tekojen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Viime vuosien joukkoampumiset ovat olleet hänen mukaansa eräänlaisia amok-juoksuja, joissa häpeään ja sosiaaliseen umpikujaan joutunut mies pyrkii kohti omaa kuolemaansa. Samanaikainen joukkomurha on keino tavoitella mahdin tunnetta ja pyyhkiä pois sietämätön nöyryytys, jota muut eivät välttämättä edes tajua.

Piittaamattomuus uhrien kärsimyksistä on psykopaattinen piirre ja loukkaantumisherkkyys merkki narsistisesta häiriöstä. Toisaalta ne voivat nuorilla liittyä myös kypsymättömyyteen ja ikäkaudelle ominaisiin haasteisiin, joihin vastaaminen voi olla kiinni pienistä asioista, jopa sattumasta, Lauerma arvioi.

Puoliautomaattiset pois?

Uusien joukkosurmien ehkäisemiseksi Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta päätyi helmikuun lopussa esittämään, että puoliautomaattiset käsiaseet kerättäisiin pois eikä uusiin annettaisi lupia.

Yhden ihmisen voi helposti puukottaa leipäveitsellä, mutta monen tappamiseen useita laukauksia peräkkäin ampuva ase on ylivoimaisen kätevä. Tällaisilla aseilla tehtiin sekä Sellon, Kauhajoen että Jokelan surmat.

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018