Miehen tappaa kaveri, naisen hengen vie parisuhdekumppani

Ibrahim Shkupolli ampui uudenvuoden aattona entisen avovaimonsa tämän kotona, neljä hänen työtoveriaan espoolaisessa kauppakeskus Sellossa ja lopuksi vielä itsensä.

Sellon tapahtumien jälkeen julkisessa keskustelussa on kiistelty siitä, kuinka väkivaltainen maa Suomi on, kohdistuuko naisiin erityisen paljon uhkaa ja ovatko ulkomaalaistaustaiset miehet pahempia kuin perisuomalaiset.

Kysymyksiin löytyy vastauksia Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta henkirikoskatsauksesta sekä viimevuotisista Naiset henkirikosten uhreina -raporteista. Niihin on koottu tietoa vuodesta 2002 toimineesta seurantajärjestelmästä, johon kirjataan perustiedot kaikista poliisin tietoon tulevista henkirikoksista.

Itäeurooppalaista tasoa

Tilastojen kansainvälinen vertailu kertoo, että Suomessa tehdään paljon henkirikoksia muihin EU-maihin verrattuna. Naisia tapetaan puolitoista kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Miehet ovat kuitenkin vielä suuremmassa vaarassa, heitä surmataan melkein kaksi kertaa EU-maiden keskiarvoa runsaammin.

Tällä vuosituhannella sekä miehiin että naisiin kohdistuneiden henkirikosten määrä on ollut laskussa. 2000-luvulla on surmattu vuosittain 1,4 naista sataatuhatta kohti, miehiä 3,3.

Suomen henkirikosluvut ovat tällä haavaa samaa luokkaa kuin useimmissa Balkanin maissa, Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Eniten henkirikoksia asukasta kohti tehdään Euroopan maista Venäjällä. Maailman mittakaavassa Euroopan unioni on maailman väkivallattomimpia alueita. Vain arabimaissa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Japanissa henkirikollisuus on vähäisempää.

Miesten tappaminen on vaihdellut sadan viime vuoden aikana tuntuvasti, mutta nais¬uhrien määrä on pysynyt melko vakaana. Euroopassa yleinen piirre on, että mitä vähemmän henkirikoksia tapahtuu, sitä lähempänä mies- ja naisuhrien määrät ovat toisiaan.

Pysyvää on myös se, että tekijä on 90 prosentissa tapauksista mies.

Uhrikin usein humalassa

Suomalaisten henkirikosten tyypillisin piirre on känni (ks. Rähinäviinan ainekset selviämässä, Tiede 8/2009, s. 56-58, tai tiede.fi/arkisto). Vuosien 2002-2008 henkirikoksista vain joka kymmenennessä molemmat osapuolet olivat selvin päin.

Sekä tappajat että uhrit kuuluvat yleensä alempiin sosiaaliluokkiin ja työelämästä syrjäytyneisiin, ja tekoa edeltää juopottelu, oli uhrina sitten mies tai nainen.

Naisuhrit eivät kuitenkaan ole päihderiippuvaisia yhtä usein kuin miehet. Naisista puolet kuolee päissään, miesuhreista neljä viidestä. Aikuisista naisuhreista on työelämässä tai opiskelemassa joka kolmas eli huomattavasti suurempi osa kuin miehistä.

Nainen kuolee kotona

Suomen yleisin henkirikoksen uhri on ystävänsä tai tuttavansa tappama mies. Miehistä kaksi kolmesta saa surmansa näin. Tavallisimmaksi motiiviksi mainitaan ryyppyriita. Väkivalta on siis leimahtanut jostain merkityksettömästä asiasta.

Toiseksi yleisin uhri on parisuhdekumppanin tappama nainen. Naisen tappaja on kahdessa kolmesta tapauksesta puoliso tai miesystävä tai entinen sellainen. Vaikka henkirikosten määrä on ollut laskussa, parisuhdetappojen määrä suhteessa asukaslukuun on jopa kasvanut. Tämä kasvu on osunut keski-ikäisiin naisiin. Alle 30-vuotiaita naisia sen sijaan tapetaan entistä vähemmän. Alle 15-vuotiaan tytön tappaa useimmin oma äiti.

Naiset surmataan useimmiten omassa kodissaan. Motiiviksi paljastuvat yleensä parisuhteen ongelmat tai mustasukkaisuus. Aikuisista miesuhreista vain viisi prosenttia tappaa vaimo tai naisystävä.

Sekä naisten että miesten surmissa yleisin tekovälinen on teräase, yleensä keittiöveitsi. Naisia kuitenkin myös ammutaan, tyypillisesti luvallisella metsästysaseella. 2000-luvun tilastossa kaikista metsästysaseella surmatuista 75 prosenttia oli naisia. Parisuhdetapoissa joka neljäs nainen oli ammuttu.

Maahanmuuttajien riski isompi

Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on lähes kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Miesten riski ei sen sijaan eroa näissä ryhmissä lainkaan. Keskimääräistä enemmän naispuolisia uhreja on Venäjän ja Irakin kansalaisissa.

Myös maahanmuuttajanaisen surmaa yleensä puoliso tai miesystävä. Vuosina 2002-2007 surmattujen maassa pysyvästi asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten tappajista enemmistö oli itsekin ulkomaalaistaustaisia, mutta 38 prosenttia kuului kantaväestöön. Kantaväestön naisten tappajista viisi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Suomalaisia henkirikosraportteja: www.optula.om.fi

Raittius paras lääke on

Karmea lapsuus tekee uroksista väkivaltaisia.

Henkirikoksen tekijä on useimmiten syrjäytynyt ja päihderiippuvainen aikuinen mies. Erittäin moni kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä ja lukemisvaikeuksista, sanoo pitkäaikainen vankilapsykiatri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma kirjassaan Pahuuden anatomia (Edita 2009). Vain joka kymmenennen teon syy on mielisairaus. (Ks. myös Miksi nuori surmaa?, Tiede 9/2008, s. 46-47, tai
tiede.fi/arkisto)

Lyötyjä ja laiminlyötyjä

Kaiken pohjalla on usein karmea lapsuus. Tappajia on lapsena laiminlyöty, pahoinpidelty ja käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tällainen jättää jälkensä muihinkin kuin ihmisiin. Reesusapinat, joilta riistetään poikasina syli ja kosketus, kärsivät serotoniiniaineenvaihdunnan vajauksesta aivan kuin alkoholisoituneet, väkivaltaiset miehet. Ilman läheisyyttä ja hoivaa myös apinauroksista kasvaa huonosti pettymystä sietäviä ja aggressiivisia.

Tästä kaikesta voisi päätellä, että henkirikollisuutta vähentäisi tehokkaimmin, jos mahdollisimman moni lapsi saisi kasvaa hyvin hoidettuna ja hellittynä. Koulussa pitäisi auttaa keskittymishäiriöisiä adhd-poikia ja lukemisvaikeuksista kärsiviä dysleksialapsia, niin että heillä olisi mahdollisuus saada kiinni oppimisesta ja myöhemmin työelämästä.

Kun ongelmakimppu kasvaa aikuiseksi, paras turva tappoon ryhtymistä vastaan olisi raittius. Päihteet vievät pitkään alamäkeen ja murentavat vähitellen lopunkin toivon elämänhallinnasta. Kahdella kolmesta henkirikokseen syyllistyneestä on ennestään muita rikostuomioita.

Viina on myös se sytytysneste, jonka avulla hillitön aggressio helposti roihahtaa. Aikuisten kohdalla panoksia kannattaa siis panna päihderiippuvuuden hoitoon. Se suojaisi uuttakin sukupolvea.

Joukkosurma paha ennustaa

Joukkosurmat ovat suomalaisten henkirikosten joukossa oma uusi lukunsa. Niissä alkoholi ei ole ollut mukana.
Lauerman mielestä näiden tekojen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Viime vuosien joukkoampumiset ovat olleet hänen mukaansa eräänlaisia amok-juoksuja, joissa häpeään ja sosiaaliseen umpikujaan joutunut mies pyrkii kohti omaa kuolemaansa. Samanaikainen joukkomurha on keino tavoitella mahdin tunnetta ja pyyhkiä pois sietämätön nöyryytys, jota muut eivät välttämättä edes tajua.

Piittaamattomuus uhrien kärsimyksistä on psykopaattinen piirre ja loukkaantumisherkkyys merkki narsistisesta häiriöstä. Toisaalta ne voivat nuorilla liittyä myös kypsymättömyyteen ja ikäkaudelle ominaisiin haasteisiin, joihin vastaaminen voi olla kiinni pienistä asioista, jopa sattumasta, Lauerma arvioi.

Puoliautomaattiset pois?

Uusien joukkosurmien ehkäisemiseksi Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta päätyi helmikuun lopussa esittämään, että puoliautomaattiset käsiaseet kerättäisiin pois eikä uusiin annettaisi lupia.

Yhden ihmisen voi helposti puukottaa leipäveitsellä, mutta monen tappamiseen useita laukauksia peräkkäin ampuva ase on ylivoimaisen kätevä. Tällaisilla aseilla tehtiin sekä Sellon, Kauhajoen että Jokelan surmat.

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25799
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1194
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.