Miehen tappaa kaveri, naisen hengen vie parisuhdekumppani

Ibrahim Shkupolli ampui uudenvuoden aattona entisen avovaimonsa tämän kotona, neljä hänen työtoveriaan espoolaisessa kauppakeskus Sellossa ja lopuksi vielä itsensä.

Sellon tapahtumien jälkeen julkisessa keskustelussa on kiistelty siitä, kuinka väkivaltainen maa Suomi on, kohdistuuko naisiin erityisen paljon uhkaa ja ovatko ulkomaalaistaustaiset miehet pahempia kuin perisuomalaiset.

Kysymyksiin löytyy vastauksia Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tuoreesta henkirikoskatsauksesta sekä viimevuotisista Naiset henkirikosten uhreina -raporteista. Niihin on koottu tietoa vuodesta 2002 toimineesta seurantajärjestelmästä, johon kirjataan perustiedot kaikista poliisin tietoon tulevista henkirikoksista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itäeurooppalaista tasoa

Tilastojen kansainvälinen vertailu kertoo, että Suomessa tehdään paljon henkirikoksia muihin EU-maihin verrattuna. Naisia tapetaan puolitoista kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Miehet ovat kuitenkin vielä suuremmassa vaarassa, heitä surmataan melkein kaksi kertaa EU-maiden keskiarvoa runsaammin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällä vuosituhannella sekä miehiin että naisiin kohdistuneiden henkirikosten määrä on ollut laskussa. 2000-luvulla on surmattu vuosittain 1,4 naista sataatuhatta kohti, miehiä 3,3.

Suomen henkirikosluvut ovat tällä haavaa samaa luokkaa kuin useimmissa Balkanin maissa, Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Eniten henkirikoksia asukasta kohti tehdään Euroopan maista Venäjällä. Maailman mittakaavassa Euroopan unioni on maailman väkivallattomimpia alueita. Vain arabimaissa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Japanissa henkirikollisuus on vähäisempää.

Miesten tappaminen on vaihdellut sadan viime vuoden aikana tuntuvasti, mutta nais¬uhrien määrä on pysynyt melko vakaana. Euroopassa yleinen piirre on, että mitä vähemmän henkirikoksia tapahtuu, sitä lähempänä mies- ja naisuhrien määrät ovat toisiaan.

Pysyvää on myös se, että tekijä on 90 prosentissa tapauksista mies.

Uhrikin usein humalassa

Suomalaisten henkirikosten tyypillisin piirre on känni (ks. Rähinäviinan ainekset selviämässä, Tiede 8/2009, s. 56-58, tai tiede.fi/arkisto). Vuosien 2002-2008 henkirikoksista vain joka kymmenennessä molemmat osapuolet olivat selvin päin.

Sekä tappajat että uhrit kuuluvat yleensä alempiin sosiaaliluokkiin ja työelämästä syrjäytyneisiin, ja tekoa edeltää juopottelu, oli uhrina sitten mies tai nainen.

Naisuhrit eivät kuitenkaan ole päihderiippuvaisia yhtä usein kuin miehet. Naisista puolet kuolee päissään, miesuhreista neljä viidestä. Aikuisista naisuhreista on työelämässä tai opiskelemassa joka kolmas eli huomattavasti suurempi osa kuin miehistä.

Nainen kuolee kotona

Suomen yleisin henkirikoksen uhri on ystävänsä tai tuttavansa tappama mies. Miehistä kaksi kolmesta saa surmansa näin. Tavallisimmaksi motiiviksi mainitaan ryyppyriita. Väkivalta on siis leimahtanut jostain merkityksettömästä asiasta.

Toiseksi yleisin uhri on parisuhdekumppanin tappama nainen. Naisen tappaja on kahdessa kolmesta tapauksesta puoliso tai miesystävä tai entinen sellainen. Vaikka henkirikosten määrä on ollut laskussa, parisuhdetappojen määrä suhteessa asukaslukuun on jopa kasvanut. Tämä kasvu on osunut keski-ikäisiin naisiin. Alle 30-vuotiaita naisia sen sijaan tapetaan entistä vähemmän. Alle 15-vuotiaan tytön tappaa useimmin oma äiti.

Naiset surmataan useimmiten omassa kodissaan. Motiiviksi paljastuvat yleensä parisuhteen ongelmat tai mustasukkaisuus. Aikuisista miesuhreista vain viisi prosenttia tappaa vaimo tai naisystävä.

Sekä naisten että miesten surmissa yleisin tekovälinen on teräase, yleensä keittiöveitsi. Naisia kuitenkin myös ammutaan, tyypillisesti luvallisella metsästysaseella. 2000-luvun tilastossa kaikista metsästysaseella surmatuista 75 prosenttia oli naisia. Parisuhdetapoissa joka neljäs nainen oli ammuttu.

Maahanmuuttajien riski isompi

Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on lähes kaksinkertainen kantaväestöön nähden. Miesten riski ei sen sijaan eroa näissä ryhmissä lainkaan. Keskimääräistä enemmän naispuolisia uhreja on Venäjän ja Irakin kansalaisissa.

Myös maahanmuuttajanaisen surmaa yleensä puoliso tai miesystävä. Vuosina 2002-2007 surmattujen maassa pysyvästi asuneiden ulkomaalaistaustaisten naisten tappajista enemmistö oli itsekin ulkomaalaistaustaisia, mutta 38 prosenttia kuului kantaväestöön. Kantaväestön naisten tappajista viisi prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Suomalaisia henkirikosraportteja: www.optula.om.fi

Raittius paras lääke on

Karmea lapsuus tekee uroksista väkivaltaisia.

Henkirikoksen tekijä on useimmiten syrjäytynyt ja päihderiippuvainen aikuinen mies. Erittäin moni kärsii tarkkaavaisuushäiriöstä ja lukemisvaikeuksista, sanoo pitkäaikainen vankilapsykiatri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma kirjassaan Pahuuden anatomia (Edita 2009). Vain joka kymmenennen teon syy on mielisairaus. (Ks. myös Miksi nuori surmaa?, Tiede 9/2008, s. 46-47, tai
tiede.fi/arkisto)

Lyötyjä ja laiminlyötyjä

Kaiken pohjalla on usein karmea lapsuus. Tappajia on lapsena laiminlyöty, pahoinpidelty ja käytetty seksuaalisesti hyväksi. Tällainen jättää jälkensä muihinkin kuin ihmisiin. Reesusapinat, joilta riistetään poikasina syli ja kosketus, kärsivät serotoniiniaineenvaihdunnan vajauksesta aivan kuin alkoholisoituneet, väkivaltaiset miehet. Ilman läheisyyttä ja hoivaa myös apinauroksista kasvaa huonosti pettymystä sietäviä ja aggressiivisia.

Tästä kaikesta voisi päätellä, että henkirikollisuutta vähentäisi tehokkaimmin, jos mahdollisimman moni lapsi saisi kasvaa hyvin hoidettuna ja hellittynä. Koulussa pitäisi auttaa keskittymishäiriöisiä adhd-poikia ja lukemisvaikeuksista kärsiviä dysleksialapsia, niin että heillä olisi mahdollisuus saada kiinni oppimisesta ja myöhemmin työelämästä.

Kun ongelmakimppu kasvaa aikuiseksi, paras turva tappoon ryhtymistä vastaan olisi raittius. Päihteet vievät pitkään alamäkeen ja murentavat vähitellen lopunkin toivon elämänhallinnasta. Kahdella kolmesta henkirikokseen syyllistyneestä on ennestään muita rikostuomioita.

Viina on myös se sytytysneste, jonka avulla hillitön aggressio helposti roihahtaa. Aikuisten kohdalla panoksia kannattaa siis panna päihderiippuvuuden hoitoon. Se suojaisi uuttakin sukupolvea.

Joukkosurma paha ennustaa

Joukkosurmat ovat suomalaisten henkirikosten joukossa oma uusi lukunsa. Niissä alkoholi ei ole ollut mukana.
Lauerman mielestä näiden tekojen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Viime vuosien joukkoampumiset ovat olleet hänen mukaansa eräänlaisia amok-juoksuja, joissa häpeään ja sosiaaliseen umpikujaan joutunut mies pyrkii kohti omaa kuolemaansa. Samanaikainen joukkomurha on keino tavoitella mahdin tunnetta ja pyyhkiä pois sietämätön nöyryytys, jota muut eivät välttämättä edes tajua.

Piittaamattomuus uhrien kärsimyksistä on psykopaattinen piirre ja loukkaantumisherkkyys merkki narsistisesta häiriöstä. Toisaalta ne voivat nuorilla liittyä myös kypsymättömyyteen ja ikäkaudelle ominaisiin haasteisiin, joihin vastaaminen voi olla kiinni pienistä asioista, jopa sattumasta, Lauerma arvioi.

Puoliautomaattiset pois?

Uusien joukkosurmien ehkäisemiseksi Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta päätyi helmikuun lopussa esittämään, että puoliautomaattiset käsiaseet kerättäisiin pois eikä uusiin annettaisi lupia.

Yhden ihmisen voi helposti puukottaa leipäveitsellä, mutta monen tappamiseen useita laukauksia peräkkäin ampuva ase on ylivoimaisen kätevä. Tällaisilla aseilla tehtiin sekä Sellon, Kauhajoen että Jokelan surmat.

Julkaistu Tiede -lehdessä 3/2010

Sisältö jatkuu mainoksen alla