Aivojen epäsymmetria näkyy yllättävissä asioissa. Kädet eivät tahdo mennä puuskaan kuin yhdellä tavalla.



Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2009


Vasenkätiset ovat oikeakätisiä luovempia. Vasenkätiset ovat usein homoja. Vasenkätiset ovat parempia tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Kätisyyteen liittyy paljon uskomuksia. Ne ovat peräisin populaaripsykologiasta, joka muutama vuosikymmen sitten selitti yhden jos toisenkin ominaisuuden sillä, kumpi aivopuolisko kullakin on hallitsevampi.

Reippaat väitteet olivat tietysti liioittelua, jopa harhaa, mutta aivan aivoista irrallinen ilmiökään kätisyys ei ole.


Kaiken takana on puhe

Ihmisen aivojen epäsymmetriaan kiinnitti ensimmäisen kerran huomion ranskalainen lääkäri Pierre Paul Broca 1800-luvun lopulla.Hän hoiti lähes puhekyvytöntä potilasta, jonka ruumiinavauksessa paljastui kupan tuhoama osa vasemmassa aivopuoliskossa. Nykyään tämä puheen tuottamisen kannalta tärkeä kohta tunnetaankin Brocan alueena.

Hieman myöhemmin saksalainen lääkäri Karl Wernicke löysi kielen ymmärtämisen ongelmiin liittyvän alueen Brocan alueen vierestä, siis nimenomaan vasemmasta aivopuoliskosta.

Voi olla, että aivopuoliskojen välinen työnjako syntyi evoluutiossa miljoonia vuosia sitten, kun kädellisten varhaisimmat, eleisiin ja ääntelyyn perustuvat viestintäkeinot kehittyivät. Myöhemmin saattoi olla tehokkaampaa keskittää puheeseen liittyvät alueet lähelle toisiaan samaan aivopuoliskoon. Sama puolisko olisi sitten kehittynyt myös motorisesti hallitsevammaksi.

Kätisyydellä näyttää olevan jonkinlainen yhteys kielen käsittelyyn aivoissa. Melkein kaikilla oikeakätisillä kielialueet sijaitsevat vasemmassa aivopuoliskossa. Vasenkätisistä paljon useammalla - mutta silti vain noin kolmanneksella - kielialueet ovat oikealla.

Evolution and Human Behavior -lehdessä julkaistiin toukokuussa tutkimus, jonka mukaan heidelberginihmisten hampaat viittaavat siihen, että nämä nean¬dertalien esi-isät olivat oikeakätisiä jo puoli miljoonaa vuotta sitten. Hampaisiin jäi kätisyyden mukaisia viistoja jälkiä, kun heidelberginihmiset käyttivät lihaa leikatessaan hampaita "kolmantena kätenä", tutkijat päättelevät.


Geeneillä heikko vaikutus

Kätisyys on vain jossain määrin perinnöllistä. On siis aivan tavallista nähdä identtisiä kaksosia, joista toinen on vasenkätinen ja toinen oikeakätinen.

Ensimmäiset vasenkätisyyteen liittyvät geenit tunnisti Helsingin yliopistossa aiheesta vuonna 2007 väitellyt Juha Laurén. Tietty muoto Laurénin löytämästä LRRTM1-geenistä altistaa vasenkätisyydelle. Laurén havaitsi myös, että LRRTM1-geeni toimii niin hiiren kuin ihmisenkin aivoissa jo sikiökaudella. Tämä geeni saattaa osaltaan ohjata vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä erilaisiksi.

Keskosilla esiintyy muita enemmän vasenkätisyyttä. Kätisyyteen vaikuttavat ympäristötekijät ovat siis nekin mahdollisesti ennemmin biologisia kuin oppimiseen liittyviä.


Puolisuutta on kaikessa

Kirjoituskäsi ei ole kovin hyvä aivojen puolisuuden tuntomerkki, koska koko kulttuurimme suosii voimakkaasti oikeakätisyyttä.

Voisi olettaa, että osa niistä ihmisistä, jotka ovat aivojen kielialueen perusteella vasenkätisiä, olisi väkisin opetellut kirjoittamaan ja lusikoimaan oikealla kädellä. Todellisuudessa on juuri päinvastoin. Suurin osa vasenkätisistä on vasenkätisiä vain "ilmiasultaan", eli heillä puhekeskus sijaitsee oikeakätisten tapaan vasemmassa aivopuoliskossa.

Monessa muussakin tarkkuutta vaativassa toiminnassa toinen puoli tuntuu luontevammalta kuin toinen. Useimmat oikeakätiset heittävät palloa oikealla kädellä, vasenkätiset vasemmalla. Heittokäden puolisuus on lähes yhtä pysyvä piirre kuin kirjoituskätisyys. Tämä tuntuu loogiselta.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että kirjoituskäden puoleisella silmällä nähdään usein paremmin kuin toisella silmällä. Sama pätee korvan kykyyn kuulla.

Joskus kulttuurikaan ei painosta jäseniään samanlaisuuteen. Esimerkiksi jääkiekkojoukkueessa on hyvä olla sekä "leftin" että "rightin" pelaajia tasapuolisesti. Kätisyydet saattavat tasoittua jo juniorivalmennuksessa, oli ihmisen neurologinen taipumus pitää mailaa kumpi hyvänsä.


Kummin puolin puuskaan?

Jännittävimpiä kätisyyteen liittyviä ilmiöitä ovat kuitenkin ne, joihin on vaikea uskoa kulttuurin vaikuttavan millään tavalla. Tuskinpa kenellekään on opetettu, kumpi jalka housunlahkeeseen pitää panna ensin tai kumman peukalon pitää olla päällimmäisenä, kun sormet panee ristiin. 

Pertti ja Sami Mustajoki julkaisivat 2000-luvun alkupuolella Duodecim-lehdessä pienoistutkimuksen, jossa 60 suomalaiselta kyseltiin lomakkeella erilaisia puolisuuksia. Kuten arvata saattaa, pallon heitto korreloi voimakkaasti kätisyyden kanssa, housuihin ensimmäiseksi pantava jalka ei.

Yllättävimmät tulokset Mustajokien kysely tuotti käsien ristiin panemisesta.

Vasen ja oikea peukalo tulivat päällimmäiseksi suunnilleen yhtä usein, eli taipumus ei korreloinut vasen- ja oikeakätisyyden kanssa millään tavalla. Kuitenkin sama peukalo oli aina päällimmäisenä, eli piirre oli hyvin pysyvä. Yhtä suuri puolen pysyvyys esiintyi vain kirjoittamisessa, syömisessä ja pallon heitossa. Melko suuri pysyvyys liittyi myös käsien panemiseen puuskaan.

On erikoista, että piirre on näin pysyvä ilman että se liittyy kätisyytenä ilmenevään aivojen puolisuuteen.

Ilmiö on kuitenkin helppo vahvistaa. Tiede-lehden toimituksessa käsien ristiminen ja paneminen puuskaan jakautuivat melko tasaisesti, mutta meille kaikille oli yllätys, kuinka vieraalta ja epäluontevalta tuntui ristiä kätensä niin, että "väärä" peukalo tuli päällimmäiseksi. Kädet eivät myöskään tuntuneet pysyvän puuskassa kuin yhdellä tavalla.

Tiede-lehden nettilukijat vahvistavat käsityksen. Nettigallupissamme lähes tuhannen vastaajan joukossa oli alle kolme prosenttia henkilöitä, joilla vasen ja oikea peukalo vaihtelevat paikkaa käsiä ristiessä. Vasen peukalo oli hieman oikeaa useammin päällimmäinen.


Puolisuuden jakaumat on poimittu pienoistutkimuksesta, jonka Pertti ja Sami Mustajoki julkaisivat 2002 Duodecim-lehdessä: 118 (23), s. 2367-2371.
www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo93287.pdf


KUVAT

Kummin päin on luontevampi? 48 % meistä ristii oikean käsivarren päälle, 52 % vasemman
- muttei ihan aina. 15 % saattaa tehdä puuskan toisinkin päin, sillä puolen pysyvyys on 85 %.


45 % ristii oikean peukalon päällimmäiseksi,
55 % vasemman. Pysyvyys 98 %.


85 % kirjoittaa oikealla kädellä,
15 % vasemmalla. Pysyvyys 100 %.


97 % potkaisee palloa oikealla jalalla,
3 % vasemmalla. Pysyvyys 65 %.


47 % tarttuu mailaan oikea käsi alinna,
53 % pitää alinna vasenta. Pysyvyys 80 %.


87 % lusikoi oikealla kädellä,
13 % vasemmalla. Pysyvyys 98 %.


88 % heittää palloa oikealla kädellä,
12 % vasemmalla. Pysyvyys 97 %.


44 % tarttuu kirvesvarteen oikea käsi ylempänä,
56 % pitää ylinnä vasenta. Pysyvyys 67 %.


64 % heilauttaa repun ensin oikealle olalle,
36 % vasemmalle. Pysyvyys 59 %.


72 % näkee paremmin oikealla silmällä,
28 % vasemmalla. Pysyvyys 92 %.


Testaa silmäisyys näin. Ota kynä, katsele ovenpieltä ja ojenna kynäkäsi niin, että kynä osuu ovenpielen päälle. Sulje silmät vuoron perään. Se silmä, joka näkee kynän ovenpielen kohdalla, on parempi.

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.