Aivojen kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka kokous junaillaan. Moni asia voi mennä mönkään, ennen kuin palaveripullaa on edes haukattu.


Moni asia voi mennä mönkään, ennen kuin palaveripullaa on edes haukattu.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004


On taas viikkopalaverin paikka. Osallistujat on kutsuttu, kahvipullat katettu ja kännykät suljettu. Kaikki on valmista - vai onko?


Jos aivot on unohdettu narikkaan tai niiden tarpeet on jätetty huomiotta, kokouksesta menee terä ja tuloksia on turha odottaa. Seuraavassa Työterveyslaitoksen ylilääkärin ja neurologin Kiti Müllerin listaamia "vaaran paikkoja" ja vinkkejä niiden välttämiseen.



Tiivis ja asiapitoinen iltapäiväkokous sotii ihmisen sisäistä vuorokausirytmiä vastaan, koska harva on silloin vireimmillään. Huonoin ajankohta on tunti tai kaksi lounaan jälkeen. Mitä enemmän olet haarukoinut rasvaa ja hiilihydraatteja, sitä varmemmin vireys laskee ja aivojen toimintakyky heikkenee. Et ole terävimmilläsi etkä luovimmillasi. Pöpperöisenä ja väsyneenä tahmaavat erityisesti tarkkaavuus ja muisti, eikä asioiden edistäminen ota onnistuakseen.


Neuvo: Aamupäivä on iltapäivää parempi aika tärkeille palavereille. Jos iltapäivää ei voi välttää, nuukahtamiseen löytyy vastalääke. Kahvi ja kevyt hiilihydraattipommi, kuten mehu tai hedelmät, virkistävät. Hermosolut käyttävät energianlähteenään glukoosia. Sitä kuluu seitsemisen milligrammaa minuutissa. Vaikka aivot varastoivat osan sokerista, ne tarvitsevat jatkuvaa täydennystä verenkierrosta.



Sähköpostin aikakausi on synnyttänyt uuden vitsauksen. Kokouksiin on helppo kutsua kaikki kynnelle kykenevät. Liika on kuitenkin liikaa - myös aivoille.


Kymmenen hengen konklaavi on tehoton, jos tavoitellaan tiivistä vuorovaikutusta ja päätöksiä. Pelkkä ihmisten läsnäolo tuottaa tilaisuuteen rutkasti informaatiota. Mitä suurempi joukko, sitä useamman ihmisen sanallista ja sanatonta viestintää aivot joutuvat seuraamaan. Tilanne kuormittaa häiriöille herkkää työmuistia, joka pystyy lajittelemaan ja muokkaamaan vain rajallisen määrän tietoa. Väenpaljous luo aistiärsykkeiden tulvan, jota aivot eivät kykene sulattamaan, ja keskittymiskyky ja tarkkaavuus ovat koetuksella.






Kokouksen kannalta tärkein aivojen osa on helppo nimetä: otsalohkot. Niissä sijaitsee aivotyön työkalu työmuisti, jonka avulla ym-märretään kuultu ja luettu ja pidetään mielessä meneillään olevaan tehtävään liittyvät asiat. Ne myös säätelevät käyt-täytymistä ja pitävät orkesterinjohtajan lailla huolta siitä, että aivoalueiden yhteispeli sujuu. Lisäksi ne toimivat suodattimena. Ne estävät turhan hälyn pääsyn aivoihin ja pitävät luottamukselliset tiedot palomuurin si-sällä. Jos suodatus toimii normaalisti, ihminen ei suolla ulos, mitä sylki suuhun tuo.


Häiriintyvät herkästi


Otsalohkot ovat valitettavasti keskusher-moston heikoin lenkki. Ne reagoivat ensim-mäisinä, jos kaikki ei ole kohdallaan. Päihdyksissä, uuvuksissa tai tunnemyrs-kyissä kapellimestarin kontrolli helposti her-paantuu. Palomuurin ja itsekritiikin rakoillessa ihminen sortuu harkitsemattomiin puheisiin ja tekoihin.


Myös stressi ja väsymys verottavat otsa-lohkojen kykyä suodattaa informaatiota. Työ-paineet tai huonosti nukuttu yö herkistävät ärsykkeille ja heikentävät kykyä erotella olen-naiset asiat hälystä.


Ikä muuttaa toimintaa


Otsalohkojen hermorakenteet kypsyvät 25. ikävuoteen mennessä. Vääjäämätön alamäki on edessä, kun 40 vuotta kertyy mittariin. Otsalohkot alkavat kutistua ja niiden hermo-radat pätkivät. Kehityskaari voi selittää, miksi nuorten ja ikääntyvien aivotyössä on eroja.


Nuorelle työntekijälle hälyisä ja poukkoileva kokous ei ole kauhistus. Hänen otsalohkonsa sietävät hyvin infotulvaa, eivätkä stressi ja väsymys iske niihin kovin herkästi. Aivojen kypsymättömyyden takia nuoren on kuitenkin vaikea löytää palaverin punaista lankaa ja hahmottaa kokonaisuuksia.


Konkarin ongelmat ovat toisaalla. Otsalohkot ovat aiermpaa herkemmät häiriöille. Siksi suuri joukko ja tietotulva ylityöllistävät ne nopeasti, ja aivot väsyvät. Ikääntyvän valt-teina ovat säilömuisti ja sinne tallentuneet kokemukset. Ne pitävät huolen siitä, että asiakokonaisuudet pysyvät hallinnassa.


Neuvo: Mieti, keiden läsnäolo on kokouksen tavoitteiden kannalta välttämätöntä. Karsi ylimääräiset listalta. Havainnointi ja vuorovaikutus luonnistuvat hyvin vielä noin viiden hengen ryhmässä. Kutsumatta jätettyjen ei pidä huolestua. Ihmisen tärkeyttä työyhteisölle ei mitata kokousten määrällä.




Neuvo: Ihmiset ovat tietämättään kehittäneet hyviä tapoja aivojen lämmittämiseksi. Kuulumisten vaihtaminen, epävirallinen sanailu päivän teemasta ja edellisen kokouksen muis-tion läpikäyminen antavat aivoille mahdollisuuden kaivaa säilömuistista esille tietoja, joita hetken päästä tarvitaan.



Aina ei jaksa syttyä. Jos joukossa on monia sellaisia, joita kokous ei kiinnosta, ollaan vaarallisilla vesillä. Motivaation puute heijastuu tarkkaavuuteen ja työmuistiin. Myös kännykän näpräys on pahasta, sillä tekstaileminen ja keskustelu kuormittavat samoja aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmiä.


Neuvo: Pidä huoli siitä, että kokouksella on selvä idea ja tavoite. Varmista, että kaikki


 


läsnäolijat hahmottavat ne. Huolehdi, että kännykät pysyvät taskuissa ja kasseissa.




Neuvo: Pilko asiat useampaan palaveriin. Aivot työskentelevät parhaiten silloin, kun tietoa annostellaan kohtuullisesti.



PowerPoint-esityskalvot ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Väärissä käsissä ne ovat myrkkyä aivoille, jotka on viritetty reagoimaan poikkeaviin ärsykkeisiin, kuten liikkeeseen ja ääniin. Kalvokaraoke, jossa pilkahtelee paljon värejä ja pallukoita, uhkaa hukuttaa todellisen informaation. Erityisen koville joutuvat aivojen otsalohkot, jotka suodattavat ympäristön viestejä. Ne yrittävät epätoivoisesti pitää häiritsevät ärsykkeet kurissa ja ajatuksen asiassa - turhaan.


Neuvo: Jos käytät esitysgrafiikkaa, vältä teknokikkailua. Pelkistä, tiivistä, selitä loput.



Silloin tällöin palavereissa myrskyää ja tunteet nousevat pintaan. Pahinta, mitä voi tehdä, on lopettaa kokous ja koettaa unohtaa koko välikohtaus. Se ei nimittäin unohdu. Tästä pitää huolen aivojen mantelitumake, joka yhdistää muistoihin tunteet. Aina kun värinöitä aiheuttanut asia otetaan esiin, kuohunta voi toistua. Pelkkä avainsana, vaikkapa uusi atk-järjestelmä, saattaa herättää tunteiden palon.


Neuvo: Jos tunteet loiskuavat yli äyräiden, on syytä viheltää peli poikki ja mennä jäähylle, mutta vain hetkeksi. Kun aivot ovat hieman jäähtyneet, kiistanaihe nostetaan pöydälle ja sitä käsitellään tavalla tai toisella.



Kokouksilla on tapana pitkittyä. Venytyksellä on kuitenkin rajansa. Tupo-neuvotteluista ja budjettiväännöistä tutut öiset väsytyspalaverit ovat järjettömiä. Ne ovat luovan ongelmanratkaisun surma. Aivoriihityössä kaksi tuntia on ehdoton maksimi, sitten tarvitaan hengähdys- ja tuumaustauko.


Neuvo: Päätöstä ei pidä pakottaa. Paineessa varsinkin luovasta aivotyöstä katoaa terä. On parempi katkaista kokous ja yrittää jonkin ajan päästä uudelleen.


Lisälukemista Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos 2003).

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018