Kodinkoneiden käyttöikä on lyhentynyt, sanoo yksi asiantuntija. Koneet kestävät keskimäärin pidempään kuin ennen, väittää toinen. Kumpikin on oikeassa.


Koneet kestävät keskimäärin pidempään kuin ennen, väittää toinen.
Kumpikin on oikeassa.




Kahden vuoden ikäinen pesukone sanoo yhteistyösopimuksen irti.

Tietokoneen kovalevy hajoaa kuin ajastettuna juuri takuuajan päätyttyä.

Uusi ruuvitaltta menee käyttökelvottomaksi ensimmäistä ruuvia ruuvattaessa.

"On se kumma, kun autojen alustat - - hajoavat ja kuluvat vaihtokuntoon jo 80 000 kilometrin ajon jälkeen", valitti nimimerkki Maamu Tekniikan Maailman keskustelupalstalla kesäkuussa 2006. "Eikös uudella autolla pitäisi voida ajella vähintään 100 000 km ennen isompia remontteja?"

"Onko todella niin, että kengilläkin on parasta ennen -myyntipäivä?" kyseli Kuluttaja-lehdessä nimimerkki Sauvakävelijä, jonka kengät olivat hajonneet.

Puhutaan myös, että televisio toimi ennen moitteettomasti ties kuinka kauan mutta nykyiset digitelkkarit ja digiboksit kenkkuilevat koko ajan. Puhumattakaan kännyköistä, jotka kuulemma alkavat olla kertakäyttötavaraa.

Me kaikki olemme vähintään kuulleet värikkäitä juttuja hajoavista tuotteista. Kansa näyttää ajattelevan, että ainakin kodintekniikka kestää huonommin kuin ennen.

Löytyy vastakkaisiakin kantoja. Kahvipöydissä ja keskustelupalstoilla riittää mielipiteitä. Mutta mitä kuluttajatekniikan käyttöiästä todella tiedetään?


Suunniteltukin hajoamaan?

Itsestäänselvyyksinä on pitkään toistettu kahta väitettä. Ensiksi: Tuotteista tulee yhä lyhytikäisempiä. Toiseksi: Valmistajat varta vasten tekevät autoista, kodinkoneista ja elektroniikasta helposti hajoavia päästäkseen taas myymään uutta romua tilalle.

Yhdysvaltalainen muotoilija Brooks Stevens keksi vuonna 1954 käsitteen suunniteltu vanhanaikaisuus (planned obsolescence). Hän julisti, että pitää "juurruttaa ostajaan halu saada jotain hieman uudempaa, hieman parempaa ja hieman nopeammin kuin on välttämätöntä".

Ajatus esitettiin jo paljon aikaisemmin. Brittiläinen tekniikkahistorioitsija Tom Rolt lainaa kirjassaan Victorian Engineering (viktoriaaninen insinöörityö) tuntematonta englantilaista rautatieinsinööriä, joka sanoi vuonna 1914: "Amerikkalaiset kilpailijat eivät - - voi koskaan uhata tämän maan veturivientiä, elleivät he opi rakentamaan yhtä tarkasti ja viimeistellysti." Roltin mukaan brittiläinen insinööri, joka rakensi ylivoimaisen laadukkaita ja kestäviä koneita, oli kyvytön ymmärtämään amerikkalaisten kollegoittensa filosofiaa. Uuden ajattelun mukaan tuli varoa liian hyvää laatua ja liian pitkää käyttöikää: "Miksi haaskata niin paljon materiaalia ja työtä koneeseen, joka vanhenee paljon ennen loppuun kulumistaan?"

Giles Slade, vapaa tutkija ja kirjoittaja Kanadasta, julkaisi vuonna 2006 kirjan, jonka viesti sisältyy jo nimeen: Made to Break (hajoavaksi tehty). Hän jatkaa pitkää kritiikkiperinnettä. Vuonna 1962 ilmestyi yhdysvaltalaisen journalistin Vance Packardin kirja, jolla oli yhtä kuvaava nimi: The Waste Makers (jätteen tekijät).

Suomessa tietokoneasiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen on puhunut ja kirjoittanut kaiken hajoamisesta useaan otteeseen. "Kodintekniikan käyttöikä on lyhentynyt, koska koneita ja laitteita vanhennetaan tekniikan avulla keinotekoisesti", hän kiteytti Taloussanomissa joulukuussa 2006.


Uutta tulee, ennen kuin vanha kuluu

Slade, kuten moni muu häntä ennen, nostaa pahan alullepanijaksi Yhdysvaltojen autoteollisuuden. Autotehtaat, General Motors ensimmäisenä, keksivät 1920-luvulla uuden myyntikeinon: uudistaa malliensa ulkonäköä muutaman vuoden väliajoin eli nopeammin kuin ajoneuvot kuluivat loppuun.

On totta, että autojen käyttöikä on muodostunut lyhyemmäksi kuin teknisesti mahdollinen elinikä, mutta muuten kehityksen suunta on vaihdellut. Yhdysvalloissa autojen ikä on 40:n viime vuoden ajan tasaisesti kasvanut.

Vuonna 1969 henkilöauton mediaani-ikä oli liittovaltion liikennetilaston mukaan viisi vuotta mutta vuonna 2004 jo yhdeksän vuotta.

Suomessa auton keski-ikä oli autoalan järjestöjen kokoamien tietojen mukaan samana vuonna 10,5 vuotta. Lyhyin käyttöikä oli Britanniassa: 6-7 vuotta.

Numerot eivät ole täysin vertailukelpoisia mutta kertovat riittävän hyvin, ettei käyttöikä lyhene loputtomiin ja voi välillä pidentyäkin.


Kodinkoneen keski-ikä lyhentynyt

Auto näyttää olevan ainoa kuluttajatuote, josta on saatavana tarkkoja ikätilastoja. Jääkaappien, pesukoneiden, televisioiden ja muun kodintekniikan käyttöikää on tutkittu vähän ja satunnaisesti.

Suomessa viimeisimmät tutkimustiedot ovat vuodelta 1995, jolloin Työtehoseura kartoitti pyykkikoneiden, astianpesukoneiden, jääkaappien, mikroaaltouunien ja muiden kodinkoneiden kohtaloita. Tutkimukseen sisältyi kahden valmistajayrityksen arvio käyttöiästä:

- jääkaappi ja jääkaappipakastin 12 vuotta
- pyykinpesukone 12 vuotta
- astianpesukone 14 vuotta
- sähköliesi 18 vuotta
- mikroaaltouuni 10 vuotta.

Mitkä ovat käyttöiät nykyisin? Kodinkonevalmistaja Helkama Forsten tehdaspäällikkö Sauli Hakala ja huoltopäällikkö Jari Koivisto antavat kumpikin hieman erilaisia lukuja ja korostavat, että vuosimäärät ovat karkeita arvioita. Yhdistämällä heidän arvionsa saamme haarukat:

- jääkaappi ja pakastin 10-15 vuotta
- pyykinpesukone 5-12 vuotta
- astianpesukone 5-12 vuotta
- sähköliesi 12-15 vuotta
- mikroaaltouuni 5-10 vuotta.

Kodinkonehuoltojen Liiton puheenjohtaja Ari Järvi kertoo, että niin sanottujen valkoisten kodinkoneiden elinkaaret ovat "jonkin verran lyhentyneet" mutta keski-ikä on edelleen "kymmenisen vuotta".

- Television käyttöikä on edelleen yli 10 vuotta, 12-13 vuotta, sanoo kulutuselektroniikan johtaja Elina Yrjänheikki Philipsiltä.

- Kannettavan tietokoneen käyttöikä on 5-6 vuotta, kertoo koneita myyvän ja vuokraavan WITEC Communicationsin toimitusjohtaja Terho Makkonen.

Korjaamaton kestää nyt pidempään

Niin sanottu kännykkäilmiö eli käyttöiän nopea lyheneminen koskee vain osaa kestokulutustavaroista.

Käyttöiät ovat ajan mittaan lyhentyneet, mutta tämä ei johdu tekniikan huononemisesta vaan korjauksien suhteellisesta kallistumisesta.

- Korjaamattomana nykyinen kone kestää pitempään kuin ennen, sanoo Helkama Forsten Sauli Hakala. - Ennen jääkaappi kävi kymmenen vuotta, ja sitten vaihdettiin kompressori, jolloin kaappi toimi taas toiset kymmenen vuotta, mutta nykyään vaihtaminen ei kannata.

Vielä enemmän kuin korjauskustannusten nousu käyttöikää lyhentää monien käyttäjien tapa uusia koneita, joka toimivat moitteettomasti. Keittiöremontin tai muuton yhteydessä vaihdetaan hyväkuntoisia jääkaappeja tai liesiä. Käyttöiän lyheneminen ei siis välttämättä merkitse, että kestoikä olisi lyhentynyt.



Onko puhe koneiden hajoamisesta ennen aikojaan pelkkää suunpieksäntää? Eipä kiirehditä päätelmissä. Käännetään vielä pari kiveä.




Käyttäjä ei huolehdi tuotteesta


Väitetään, että tuottajat lyhentävät tuotteiden elinikää tahallaan. Yhtä hyvin perustein voi väittää, että niin tekevät kuluttajat.

- Jos pakastin tai jääkaappi on sijoitettu väärin ja ilmanvaihto on huonoa, kompressorin lämpötila nousee, antaa esimerkin Työtehoseuran kotitalousosaston tutkija Arja Rytkönen.

- Sähkönkulutus voi kasvaa kolminkertaiseksi, ja tietysti myös käyttöikä lyhenee.

- Huolellisuus ja käyttöohjeisiin perehtyminen on ehkä vähentynyt, Rytkönen arvelee. - Ei niin välitetä enää.
Kuluttajien toiveet käyttöiästä vaihtelevat nekin. Britanniassa Sheffieldin yliopiston kulutustutkija Tim Cooper työryhmineen selvitti vuosina 1998-1999, kuinka pitkäikäisiä tuotteita ihmiset haluavat.

Vastaajista 50 prosenttia ilmoitti kodinkoneiden kestävän tarpeeksi kauan. Melkein yhtä moni eli 45 prosenttia moitti, että koneet hajoavat liian aikaisin. Viisi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Tutkijat kysyivät myös, aiheuttaako pitkäikäisyys ongelmia. Noin 30 prosenttia vastaajista pelkäsi, että tuotteista tulee vanhanaikaisia. Toisaalta kymmenen prosenttia katsoi, että jääkaappien ja televisioiden pitäisi kestää 20 vuotta.
Tutkimuksen jatkohaastatteluissa selvisi, ettei useimmilla ihmisillä ollut aikomustakaan itse toimia niin, että heidän käyttämänsä tuotteet pysyisivät kunnossa pitkään. Monet niistäkin, joilla oli aikomuksia, eivät käytännössä tehneet mitään.


Reijo Haimi


















Materiaalit entistä heikompia

Haimi valottaa ongelmien taustaa. Hän on työuransa aikana perehtynyt etenkin elektroniikkaan ja muoveihin.

- Juotokset rikkoutuvat entistä helpommin. Lyijyä ei enää saa käyttää, eivätkä korvaavat seokset, kuten tina-kupari-hopea, ole sitkeydessä entisten veroisia. Vastaavasti muoviosat ovat heikentyneet, kun PCB:n ja muiden pehmenninöljyjen käyttö on ympäristömääräysten takia lopetettu.

Haimin mukaan myös laitteiden yleinen monimutkaistuminen ja mikroelektroniikan komponenttien ahtaminen yhä tiuhemmiksi rakenteiksi lisäävät häiriöalttiutta. Esimerkiksi nykyinen kännykkä kestää kosteutta huonommin kuin vanhat mallit. Pieni hikipisara saa laitteet pois tolaltaan tai saattaa jopa aiheuttaa niiden tuhoutumisen.

Näyttää pahalta. Tuotteisiin tulee niin paljon teknisiä ongelmia, että lyhyen takuuajan jälkeen kuluttajan turva jää heikoksi.


Parasta olisi laadun tasaisuus

Mitä ajatella, kun totuus taistelee totuutta vastaan? On totta, että tuotteiden kestoikä on useimmille enemmän kuin riittävä. Yhtä totta on, että kauhutarinat tuotteiden ennenaikaisesta hajoamisesta pitävät yleensä paikkansa.




Palveluja raudan sijasta


Miltä kuulostaisi, jos palveluyritys huolehtisi kohtuullisella hinnalla koneen kestävyydestä ja korjauksista? Ja ennen kaikkea hoitaisi laitteiden päivityksen? Kyse on vanhan idean, vuokrauksen, soveltamisesta uudella tavalla.

Esimerkiksi helsinkiläinen City Car Club myy kilometrejä ja ajoaikaa. Asiakas, klubin jäsen, käyttää autoa haluamansa ajan ja maksaa siitä. Tavallisesta autonvuokrauksesta poiketen käyttöajat voivat olla lyhyitä. Samaa autoa ajaa usein monta ihmistä samana päivänä.
Palvelun tuottaja järjestää huollot, korjaukset ja vakuutukset. Klubilaisen tarvitsee vain huristella ajokilla, joka on aina kunnossa ja verraten uusi.

- Jaettu auto korvaa 8-12 autoa, joita ajetaan tavalliseen tapaan - tai jotka oikeammin seisovat suurimman osan ajasta, huomauttaa kehitysjohtaja Kimmo Laine.

Yhdysvalloissa toimii vastaavia vene- ja lentokonepalvelujakin.
Käyttöoikeutta vuokrataan Suomessa myös kannettaviin tietokoneisiin - tosin toistaiseksi vain yrityksille.

Rahoitusyhtiöillä ei nimittäin ole yksityisasiakkaille sopivaa rahoitusjärjestelyä.

Tällaista palvelua tarjoaa atk-laitteita liisaava eli pitkäaikaisesti vuokraava tamperelainen WITEC Communications.
Vuokrauksen edut huomaa erityisesti, kun laite vioittuu. - Meillä on reservissä uudenkarheita koneita, jotka voimme antaa asiakkaan käyttöön huollon ajaksi, kertoo toimitusjohtaja Terho Makkonen.









Laadusta annetaan sigmoja

Yhdysvaltalainen laatuspesialisti Philip K. Crosby toi teollisuuteen 1970-luvulla nollavirheperiaatteen. Virheitä ja vaihtelua ei saa olla lainkaan.

Kun absoluuttiseen nollaan ei päästä, pitää määritellä, miten pieneksi vaihtelu on saatava ja saatavissa.

Kolmeen tapaukseen miljoonasta, vastaa laatumenetelmä Six Sigma. Silloin päästään maailmanluokan laatuun (World Class).

- Kriittinen kysymys on, miten laadun vaihtelua voidaan pienentää, sanoo Six Sigmaan Black Belt - tasolla perehtynyt tutkija Tuula Löytty Teknillisen korkeakoulun Lahden-keskuksesta.

- Kehityshankkeessa haetaan vaihtelun suurin syy. Jos vika paikannetaan moottoriin ja tarkemmin sen laakeriin, mennään laakerin valmistajaan asti.

Nimitys Six Sigma tulee kreikkalaisten aakkosten pienestä sigma-kirjaimesta. Sillä tilastomatemaatikot merkitsevät vaihtelua eli hajontaa keskiarvon ympärillä.

Sigmaluvut kuvaavat jakauman leveyttä. Teollisissa sovelluksissa kuusi sigmaa tarkoittaa, että 3,4 eli pyöreästi kolme tapausta miljoonasta saa jäädä alle vaatimusten. Miljoonasta lampusta kolme saa sammahtaa ennen aikojaan. Neljän sigman laatu tarkoittaisi, että viallisia lamppuja on 6 210 kappaletta miljoonasta eli noin yksi kahdestasadasta.

Hyvä esimerkki on myös sähkön jakelu. Vuodessa on 525 600 minuuttia. Kuuden sigman luotettavuus tarkoittaa silloin, että sähkö on vuoden aikana poikki alle kaksi minuuttia.

Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Carnegie Mellon Software Engineering Instituten mukaan teollisuus tavallisesti toimii neljän sigman tasolla. Äärilaidalta löytyy parempaakin kuin kuuden sigman laatua, kuten lentoturvallisuus. Yhdysvaltojen sisäisessä lentoliikenteessä miljoonasta matkustajasta alle kolme kuolee lento-onnettomuudessa.


Keskimäärin varmuus on lisääntynyt

Keskustelussa käyttöiästä viestit menevät toistensa ohi, kun toinen puhuu keskiarvosta ja toinen vaihtelusta. Kuluttajavalituslautakunnan käsittelyyn tulee poikkeuksia, tapauksia, jotka lankeavat vaihtelurajojen ulkopuolelle.

Teollisuus ja kauppa taas puhuvat mielellään keskiarvoista eli ilmiöistä, jotka jäävät sallitun vaihtelun sisään.

Kuluttajavalituslautakunnan Reijo Haimi puhuu elektroniikan kasvaneesta häiriöalttiudesta. Helkama Forsten Sauli Hakala huomauttaa tähän, että elektroniikka on ennemminkin lisännyt toimintavarmuutta. Elektroninen ajastin, esimerkiksi, toimii luotettavammin kuin mekaaninen. Kumpikin on oikeassa.

Ongelma on vaihtelussa, josta tiedetään vähän. Numerotietoja ei juuri ole saatavissa. Kysyn arviota televisioiden myyjältä:

- On vaikea antaa pois sulkevaa vastausta, mutta vikaprosentti on prosenttiyksikön kymmenesosia, sanoo Philipsin kulutuselektroniikan johtaja Elina Yrjänheikki.

Televisiot olisivat silloin tyypillistä neljän sigman laatua. Kodinkoneista löytyy vain laadullisia arvioita.

- Koneiden vikaprosentit ovat yleensä pysyneet ennallaan, sanoo Kodinkonehuoltojen liiton Ari Järvi. - Koneiden määrät ovat kasvaneet, ja siksi voi tuntua, että viat olisivat lisääntyneet.

Järvi muistuttaa myös, että hintahaitari on leveä ja laatu ja hinta edelleen kulkevat käsi kädessä. Halvimpien tuotteiden käyttöikä todennäköisesti vaihtelee eniten.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018