Kodinkoneiden käyttöikä on lyhentynyt, sanoo yksi asiantuntija. Koneet kestävät keskimäärin pidempään kuin ennen, väittää toinen. Kumpikin on oikeassa.


Koneet kestävät keskimäärin pidempään kuin ennen, väittää toinen.
Kumpikin on oikeassa.




Kahden vuoden ikäinen pesukone sanoo yhteistyösopimuksen irti.

Tietokoneen kovalevy hajoaa kuin ajastettuna juuri takuuajan päätyttyä.

Uusi ruuvitaltta menee käyttökelvottomaksi ensimmäistä ruuvia ruuvattaessa.

"On se kumma, kun autojen alustat - - hajoavat ja kuluvat vaihtokuntoon jo 80 000 kilometrin ajon jälkeen", valitti nimimerkki Maamu Tekniikan Maailman keskustelupalstalla kesäkuussa 2006. "Eikös uudella autolla pitäisi voida ajella vähintään 100 000 km ennen isompia remontteja?"

"Onko todella niin, että kengilläkin on parasta ennen -myyntipäivä?" kyseli Kuluttaja-lehdessä nimimerkki Sauvakävelijä, jonka kengät olivat hajonneet.

Puhutaan myös, että televisio toimi ennen moitteettomasti ties kuinka kauan mutta nykyiset digitelkkarit ja digiboksit kenkkuilevat koko ajan. Puhumattakaan kännyköistä, jotka kuulemma alkavat olla kertakäyttötavaraa.

Me kaikki olemme vähintään kuulleet värikkäitä juttuja hajoavista tuotteista. Kansa näyttää ajattelevan, että ainakin kodintekniikka kestää huonommin kuin ennen.

Löytyy vastakkaisiakin kantoja. Kahvipöydissä ja keskustelupalstoilla riittää mielipiteitä. Mutta mitä kuluttajatekniikan käyttöiästä todella tiedetään?


Suunniteltukin hajoamaan?

Itsestäänselvyyksinä on pitkään toistettu kahta väitettä. Ensiksi: Tuotteista tulee yhä lyhytikäisempiä. Toiseksi: Valmistajat varta vasten tekevät autoista, kodinkoneista ja elektroniikasta helposti hajoavia päästäkseen taas myymään uutta romua tilalle.

Yhdysvaltalainen muotoilija Brooks Stevens keksi vuonna 1954 käsitteen suunniteltu vanhanaikaisuus (planned obsolescence). Hän julisti, että pitää "juurruttaa ostajaan halu saada jotain hieman uudempaa, hieman parempaa ja hieman nopeammin kuin on välttämätöntä".

Ajatus esitettiin jo paljon aikaisemmin. Brittiläinen tekniikkahistorioitsija Tom Rolt lainaa kirjassaan Victorian Engineering (viktoriaaninen insinöörityö) tuntematonta englantilaista rautatieinsinööriä, joka sanoi vuonna 1914: "Amerikkalaiset kilpailijat eivät - - voi koskaan uhata tämän maan veturivientiä, elleivät he opi rakentamaan yhtä tarkasti ja viimeistellysti." Roltin mukaan brittiläinen insinööri, joka rakensi ylivoimaisen laadukkaita ja kestäviä koneita, oli kyvytön ymmärtämään amerikkalaisten kollegoittensa filosofiaa. Uuden ajattelun mukaan tuli varoa liian hyvää laatua ja liian pitkää käyttöikää: "Miksi haaskata niin paljon materiaalia ja työtä koneeseen, joka vanhenee paljon ennen loppuun kulumistaan?"

Giles Slade, vapaa tutkija ja kirjoittaja Kanadasta, julkaisi vuonna 2006 kirjan, jonka viesti sisältyy jo nimeen: Made to Break (hajoavaksi tehty). Hän jatkaa pitkää kritiikkiperinnettä. Vuonna 1962 ilmestyi yhdysvaltalaisen journalistin Vance Packardin kirja, jolla oli yhtä kuvaava nimi: The Waste Makers (jätteen tekijät).

Suomessa tietokoneasiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen on puhunut ja kirjoittanut kaiken hajoamisesta useaan otteeseen. "Kodintekniikan käyttöikä on lyhentynyt, koska koneita ja laitteita vanhennetaan tekniikan avulla keinotekoisesti", hän kiteytti Taloussanomissa joulukuussa 2006.


Uutta tulee, ennen kuin vanha kuluu

Slade, kuten moni muu häntä ennen, nostaa pahan alullepanijaksi Yhdysvaltojen autoteollisuuden. Autotehtaat, General Motors ensimmäisenä, keksivät 1920-luvulla uuden myyntikeinon: uudistaa malliensa ulkonäköä muutaman vuoden väliajoin eli nopeammin kuin ajoneuvot kuluivat loppuun.

On totta, että autojen käyttöikä on muodostunut lyhyemmäksi kuin teknisesti mahdollinen elinikä, mutta muuten kehityksen suunta on vaihdellut. Yhdysvalloissa autojen ikä on 40:n viime vuoden ajan tasaisesti kasvanut.

Vuonna 1969 henkilöauton mediaani-ikä oli liittovaltion liikennetilaston mukaan viisi vuotta mutta vuonna 2004 jo yhdeksän vuotta.

Suomessa auton keski-ikä oli autoalan järjestöjen kokoamien tietojen mukaan samana vuonna 10,5 vuotta. Lyhyin käyttöikä oli Britanniassa: 6-7 vuotta.

Numerot eivät ole täysin vertailukelpoisia mutta kertovat riittävän hyvin, ettei käyttöikä lyhene loputtomiin ja voi välillä pidentyäkin.


Kodinkoneen keski-ikä lyhentynyt

Auto näyttää olevan ainoa kuluttajatuote, josta on saatavana tarkkoja ikätilastoja. Jääkaappien, pesukoneiden, televisioiden ja muun kodintekniikan käyttöikää on tutkittu vähän ja satunnaisesti.

Suomessa viimeisimmät tutkimustiedot ovat vuodelta 1995, jolloin Työtehoseura kartoitti pyykkikoneiden, astianpesukoneiden, jääkaappien, mikroaaltouunien ja muiden kodinkoneiden kohtaloita. Tutkimukseen sisältyi kahden valmistajayrityksen arvio käyttöiästä:

- jääkaappi ja jääkaappipakastin 12 vuotta
- pyykinpesukone 12 vuotta
- astianpesukone 14 vuotta
- sähköliesi 18 vuotta
- mikroaaltouuni 10 vuotta.

Mitkä ovat käyttöiät nykyisin? Kodinkonevalmistaja Helkama Forsten tehdaspäällikkö Sauli Hakala ja huoltopäällikkö Jari Koivisto antavat kumpikin hieman erilaisia lukuja ja korostavat, että vuosimäärät ovat karkeita arvioita. Yhdistämällä heidän arvionsa saamme haarukat:

- jääkaappi ja pakastin 10-15 vuotta
- pyykinpesukone 5-12 vuotta
- astianpesukone 5-12 vuotta
- sähköliesi 12-15 vuotta
- mikroaaltouuni 5-10 vuotta.

Kodinkonehuoltojen Liiton puheenjohtaja Ari Järvi kertoo, että niin sanottujen valkoisten kodinkoneiden elinkaaret ovat "jonkin verran lyhentyneet" mutta keski-ikä on edelleen "kymmenisen vuotta".

- Television käyttöikä on edelleen yli 10 vuotta, 12-13 vuotta, sanoo kulutuselektroniikan johtaja Elina Yrjänheikki Philipsiltä.

- Kannettavan tietokoneen käyttöikä on 5-6 vuotta, kertoo koneita myyvän ja vuokraavan WITEC Communicationsin toimitusjohtaja Terho Makkonen.

Korjaamaton kestää nyt pidempään

Niin sanottu kännykkäilmiö eli käyttöiän nopea lyheneminen koskee vain osaa kestokulutustavaroista.

Käyttöiät ovat ajan mittaan lyhentyneet, mutta tämä ei johdu tekniikan huononemisesta vaan korjauksien suhteellisesta kallistumisesta.

- Korjaamattomana nykyinen kone kestää pitempään kuin ennen, sanoo Helkama Forsten Sauli Hakala. - Ennen jääkaappi kävi kymmenen vuotta, ja sitten vaihdettiin kompressori, jolloin kaappi toimi taas toiset kymmenen vuotta, mutta nykyään vaihtaminen ei kannata.

Vielä enemmän kuin korjauskustannusten nousu käyttöikää lyhentää monien käyttäjien tapa uusia koneita, joka toimivat moitteettomasti. Keittiöremontin tai muuton yhteydessä vaihdetaan hyväkuntoisia jääkaappeja tai liesiä. Käyttöiän lyheneminen ei siis välttämättä merkitse, että kestoikä olisi lyhentynyt.



Onko puhe koneiden hajoamisesta ennen aikojaan pelkkää suunpieksäntää? Eipä kiirehditä päätelmissä. Käännetään vielä pari kiveä.




Käyttäjä ei huolehdi tuotteesta


Väitetään, että tuottajat lyhentävät tuotteiden elinikää tahallaan. Yhtä hyvin perustein voi väittää, että niin tekevät kuluttajat.

- Jos pakastin tai jääkaappi on sijoitettu väärin ja ilmanvaihto on huonoa, kompressorin lämpötila nousee, antaa esimerkin Työtehoseuran kotitalousosaston tutkija Arja Rytkönen.

- Sähkönkulutus voi kasvaa kolminkertaiseksi, ja tietysti myös käyttöikä lyhenee.

- Huolellisuus ja käyttöohjeisiin perehtyminen on ehkä vähentynyt, Rytkönen arvelee. - Ei niin välitetä enää.
Kuluttajien toiveet käyttöiästä vaihtelevat nekin. Britanniassa Sheffieldin yliopiston kulutustutkija Tim Cooper työryhmineen selvitti vuosina 1998-1999, kuinka pitkäikäisiä tuotteita ihmiset haluavat.

Vastaajista 50 prosenttia ilmoitti kodinkoneiden kestävän tarpeeksi kauan. Melkein yhtä moni eli 45 prosenttia moitti, että koneet hajoavat liian aikaisin. Viisi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Tutkijat kysyivät myös, aiheuttaako pitkäikäisyys ongelmia. Noin 30 prosenttia vastaajista pelkäsi, että tuotteista tulee vanhanaikaisia. Toisaalta kymmenen prosenttia katsoi, että jääkaappien ja televisioiden pitäisi kestää 20 vuotta.
Tutkimuksen jatkohaastatteluissa selvisi, ettei useimmilla ihmisillä ollut aikomustakaan itse toimia niin, että heidän käyttämänsä tuotteet pysyisivät kunnossa pitkään. Monet niistäkin, joilla oli aikomuksia, eivät käytännössä tehneet mitään.


Reijo Haimi


















Materiaalit entistä heikompia

Haimi valottaa ongelmien taustaa. Hän on työuransa aikana perehtynyt etenkin elektroniikkaan ja muoveihin.

- Juotokset rikkoutuvat entistä helpommin. Lyijyä ei enää saa käyttää, eivätkä korvaavat seokset, kuten tina-kupari-hopea, ole sitkeydessä entisten veroisia. Vastaavasti muoviosat ovat heikentyneet, kun PCB:n ja muiden pehmenninöljyjen käyttö on ympäristömääräysten takia lopetettu.

Haimin mukaan myös laitteiden yleinen monimutkaistuminen ja mikroelektroniikan komponenttien ahtaminen yhä tiuhemmiksi rakenteiksi lisäävät häiriöalttiutta. Esimerkiksi nykyinen kännykkä kestää kosteutta huonommin kuin vanhat mallit. Pieni hikipisara saa laitteet pois tolaltaan tai saattaa jopa aiheuttaa niiden tuhoutumisen.

Näyttää pahalta. Tuotteisiin tulee niin paljon teknisiä ongelmia, että lyhyen takuuajan jälkeen kuluttajan turva jää heikoksi.


Parasta olisi laadun tasaisuus

Mitä ajatella, kun totuus taistelee totuutta vastaan? On totta, että tuotteiden kestoikä on useimmille enemmän kuin riittävä. Yhtä totta on, että kauhutarinat tuotteiden ennenaikaisesta hajoamisesta pitävät yleensä paikkansa.




Palveluja raudan sijasta


Miltä kuulostaisi, jos palveluyritys huolehtisi kohtuullisella hinnalla koneen kestävyydestä ja korjauksista? Ja ennen kaikkea hoitaisi laitteiden päivityksen? Kyse on vanhan idean, vuokrauksen, soveltamisesta uudella tavalla.

Esimerkiksi helsinkiläinen City Car Club myy kilometrejä ja ajoaikaa. Asiakas, klubin jäsen, käyttää autoa haluamansa ajan ja maksaa siitä. Tavallisesta autonvuokrauksesta poiketen käyttöajat voivat olla lyhyitä. Samaa autoa ajaa usein monta ihmistä samana päivänä.
Palvelun tuottaja järjestää huollot, korjaukset ja vakuutukset. Klubilaisen tarvitsee vain huristella ajokilla, joka on aina kunnossa ja verraten uusi.

- Jaettu auto korvaa 8-12 autoa, joita ajetaan tavalliseen tapaan - tai jotka oikeammin seisovat suurimman osan ajasta, huomauttaa kehitysjohtaja Kimmo Laine.

Yhdysvalloissa toimii vastaavia vene- ja lentokonepalvelujakin.
Käyttöoikeutta vuokrataan Suomessa myös kannettaviin tietokoneisiin - tosin toistaiseksi vain yrityksille.

Rahoitusyhtiöillä ei nimittäin ole yksityisasiakkaille sopivaa rahoitusjärjestelyä.

Tällaista palvelua tarjoaa atk-laitteita liisaava eli pitkäaikaisesti vuokraava tamperelainen WITEC Communications.
Vuokrauksen edut huomaa erityisesti, kun laite vioittuu. - Meillä on reservissä uudenkarheita koneita, jotka voimme antaa asiakkaan käyttöön huollon ajaksi, kertoo toimitusjohtaja Terho Makkonen.









Laadusta annetaan sigmoja

Yhdysvaltalainen laatuspesialisti Philip K. Crosby toi teollisuuteen 1970-luvulla nollavirheperiaatteen. Virheitä ja vaihtelua ei saa olla lainkaan.

Kun absoluuttiseen nollaan ei päästä, pitää määritellä, miten pieneksi vaihtelu on saatava ja saatavissa.

Kolmeen tapaukseen miljoonasta, vastaa laatumenetelmä Six Sigma. Silloin päästään maailmanluokan laatuun (World Class).

- Kriittinen kysymys on, miten laadun vaihtelua voidaan pienentää, sanoo Six Sigmaan Black Belt - tasolla perehtynyt tutkija Tuula Löytty Teknillisen korkeakoulun Lahden-keskuksesta.

- Kehityshankkeessa haetaan vaihtelun suurin syy. Jos vika paikannetaan moottoriin ja tarkemmin sen laakeriin, mennään laakerin valmistajaan asti.

Nimitys Six Sigma tulee kreikkalaisten aakkosten pienestä sigma-kirjaimesta. Sillä tilastomatemaatikot merkitsevät vaihtelua eli hajontaa keskiarvon ympärillä.

Sigmaluvut kuvaavat jakauman leveyttä. Teollisissa sovelluksissa kuusi sigmaa tarkoittaa, että 3,4 eli pyöreästi kolme tapausta miljoonasta saa jäädä alle vaatimusten. Miljoonasta lampusta kolme saa sammahtaa ennen aikojaan. Neljän sigman laatu tarkoittaisi, että viallisia lamppuja on 6 210 kappaletta miljoonasta eli noin yksi kahdestasadasta.

Hyvä esimerkki on myös sähkön jakelu. Vuodessa on 525 600 minuuttia. Kuuden sigman luotettavuus tarkoittaa silloin, että sähkö on vuoden aikana poikki alle kaksi minuuttia.

Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Carnegie Mellon Software Engineering Instituten mukaan teollisuus tavallisesti toimii neljän sigman tasolla. Äärilaidalta löytyy parempaakin kuin kuuden sigman laatua, kuten lentoturvallisuus. Yhdysvaltojen sisäisessä lentoliikenteessä miljoonasta matkustajasta alle kolme kuolee lento-onnettomuudessa.


Keskimäärin varmuus on lisääntynyt

Keskustelussa käyttöiästä viestit menevät toistensa ohi, kun toinen puhuu keskiarvosta ja toinen vaihtelusta. Kuluttajavalituslautakunnan käsittelyyn tulee poikkeuksia, tapauksia, jotka lankeavat vaihtelurajojen ulkopuolelle.

Teollisuus ja kauppa taas puhuvat mielellään keskiarvoista eli ilmiöistä, jotka jäävät sallitun vaihtelun sisään.

Kuluttajavalituslautakunnan Reijo Haimi puhuu elektroniikan kasvaneesta häiriöalttiudesta. Helkama Forsten Sauli Hakala huomauttaa tähän, että elektroniikka on ennemminkin lisännyt toimintavarmuutta. Elektroninen ajastin, esimerkiksi, toimii luotettavammin kuin mekaaninen. Kumpikin on oikeassa.

Ongelma on vaihtelussa, josta tiedetään vähän. Numerotietoja ei juuri ole saatavissa. Kysyn arviota televisioiden myyjältä:

- On vaikea antaa pois sulkevaa vastausta, mutta vikaprosentti on prosenttiyksikön kymmenesosia, sanoo Philipsin kulutuselektroniikan johtaja Elina Yrjänheikki.

Televisiot olisivat silloin tyypillistä neljän sigman laatua. Kodinkoneista löytyy vain laadullisia arvioita.

- Koneiden vikaprosentit ovat yleensä pysyneet ennallaan, sanoo Kodinkonehuoltojen liiton Ari Järvi. - Koneiden määrät ovat kasvaneet, ja siksi voi tuntua, että viat olisivat lisääntyneet.

Järvi muistuttaa myös, että hintahaitari on leveä ja laatu ja hinta edelleen kulkevat käsi kädessä. Halvimpien tuotteiden käyttöikä todennäköisesti vaihtelee eniten.



Kalevi Rantanen on teknistä luovuutta tutkiva diplomi-insinööri, tietokirjoittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jos rehkiminen ei huvita, syy voi olla geeneissä.

Monia liikunta palkitsee hyvän olon tunteella, mutta kaikille palkintoa ei tule, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan. Olo saattaa olla hikilenkin jälkeen enemmän runneltu kuin rento.

”Osa suomalaisten liikkumattomuudesta saattaa selittyä negatiivisilla tuntemuksilla”, sanoo jutussa liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta.

Ihmiseltä saattavat puuttua hyvät kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan mallit.

Perimälläkin on sormensa pelissä. Naisilla jopa puolet liikuntanautinnon vaihtelusta selittyy geeneillä, miehillä kolmannes.

Näin osoittaa vuonna 2014 julkaistu suomalainen tutkimus, joka perkasi perintötekijöiden osuutta liikuntamotivaatioon.

Tarkkaa syytä eroihin ei tiedetä. Yksi ehdokkaista on aivojen dopamiinirata. Se palkitsee niin syömisestä, seksistä kuin liikunnasta.

Dopamiinikylpy tuottaa aivoissa huumaavan euforian. Tutkimusten mukaan järjestelmän häiriöt vähentävät koe-eläinten liikkumishaluja.

Viime kädessä geenit ohjaavat mielihyväkoneiston toimintaa. Dopamiinin valmistukseen tarvittavat geenit toimivat toisilla kenties vilkkaammin. Erityisesti naisilla on liikuntamielihyvän kokemisessa geneettistä vaihtelua.

Yksilöiden erot ulottuvat laajemmallekin. Kaikki eivät saa liikunnasta yhtä paljon hyötyä – ainakaan heti.

Sama harjoittelu saattaa vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Yhden kunto kasvaa kohisten, mutta toinen ei saa tuloksia, vaikka kuinka rehkisi. Tutkijat puhuvat yksilöllisestä vasteesta.

Kuitenkin vaikka oma elimistö tuntuisi olevan immuuni liikunnalle, se voi olla vain harhaa. Tutkimuksissa tuijotetaan usein suorituskykyyn ja lihasvoimaan. Ne eivät ehkä hetkahda pienestä rasituksesta, mutta veren rasva- ja sokeriarvot saattavat parantua merkittävästi. Siksi liikuntaa voi suositella kaikille.

Kysely

Onko liikunta tuskien tie?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.