Itämeren etelärannalla Königsbergissä elämä muuttui tyystin kuusi vuosikymmentä sitten puna-armeijan saapuessa. Nyt kaupunki kuoriutuu sosialisminharmaasta ilmeestään, ja tulevaisuuden varalle suunnitellaan suuria. On ajan kysymys, milloin Kaliningrad ottaa vanhan nimensä, joka kantaa muistoa Preussin pitkästä ja värikkäästä historiasta.


kuusi vuosikymmentä sitten puna-armeijan saapuessa. Nyt kaupunki
kuoriutuu sosialisminharmaasta ilmeestään, ja tulevaisuuden varalle
suunnitellaan suuria. On ajan kysymys, milloin Kaliningrad ottaa vanhan
nimensä, joka kantaa muistoa Preussin pitkästä ja värikkäästä historiasta.




Saksalainen Ines Reuter valitsee postikortteja, jotka lähettäisi kotiin Kölniin. Painotuoreet mustavalkoiset valokuvakortit ovat lähes kaikki, mitä on jäljellä entisestä kotikaupungista. Ei satumaista linnaa, ei Keisari Vilhelmin aukiota, oopperataloa, tuttuja bulevardeja ja mukulakivikatuja, kotitalosta puhumattakaan. Paikallaan ovat sentään pörssitalo ja tuomiokirkko. Ja eläintarha, jossa norsu anelee kärsällään makupaloja. Voisiko se olla sama eläin, jolle hän lapsena heitteli pähkinöitä? Olisiko se voinut selvitä sotavuosien melskeistä?

Rautatieaseman kello käy Moskovan ajassa. Kellotaulun yläpuolella komeilee värikäs neuvostovaakuna: sirppi, vasara ja muhkeat lyhteet. Saksalaisryhmälle tulee kiire, sillä juna maaseudulle lähtee 20 minuutin kuluttua. Venäläinen opas haravoi ryhmää kokoon. Mihail Kalininin patsas tarkkailee saksalaisten liikkeitä jyhkeältä graniittijalustaltaan.


Muistoissa kuin Viipuri meillä

Saksalaisturisteja vetää Kaliningradiin sama nostalgia kuin suomalaisia menetettyyn Karjalaan. Viipurissa ja Sortavalassa on jäljellä paljon historiaa, mutta täällä tutun talon ja pihapiirin voi löytää vain maaseudulta. Kaliningradin kortteleissa vallan ovat ottaneet synkät betonirakennukset.

Kaliningrad on kuitenkin kuoriutumassa neuvostoajasta. V. I. Lenin on saanut väistyä Vuoden 1945 voiton aukiolta. Sen ympärille nousee toimistotaloja ja monumentaalinen ortodoksikirkko, jonka rakentamisen käynnisti presidentti Boris Jeltsin. Kultaisista sipuleista keskimmäinen yltää 71 metriin.

Uudet tuulet puhaltavat, mutta strategisesti Kaliningrad on Moskovalle yhtä tärkeä kuin on aina ollut. Siellä sijaitsevat Baltijskin sotilastukikohta ja ympäri vuoden jäätön syvänmeren satama, ja sinne on vedetty maakaasuputki Siperiasta. Oikeastaan Kaliningrad on nykyään jopa tärkeämpi kuin ennen. Euroopan unionin laajennuttua kaupungin ympärille sen poliittinen painoarvo on kasvanut.


Ensin saapuivat ristiritarit

Veikselinlahteen työntyvä Neringan niemimaa on aina ollut haluttu alue. Sitä ovat tavoitelleet omakseen niin idän kuin lännen hallitsijat.

Ensimmäisinä niemimaan valloittivat teutonien germaanikansan ristiritarit 1200-luvun alussa. He käännyttivät kristinuskoon ja osittain myös karkottivat aluetta asuneet preussit, liettua¬laisten ja lättiläisten sukulaiskansan. Alistettujen nimi jäi elämään, kun uudet hallitsijat alkoivat kutsua valloitustaan Preussiksi.

Vuonna 1255 Saksalainen ritarikunta perusti Pregeljoen alajuoksulle linnoituksen ja sen turviin kaupungin. Se nimettiin Königsbergiksi, kuninkaalliseksi vuoreksi, Böömin kuninkaan Ottokarin kunniaksi. Vuonna 1340 Königsbergistä tuli hansakaupunki ja kauppiaiden kohtauspaikka läntisen Euroopan ja Venäjän välille. Tärkein kauppatavara oli meripihka, josta hiottiin koruja ja viinilaseja, jopa hallitsijoiden muotokuvia.

Ritarit lähtivät yhä kauemmaksi käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Puolalaiset taistelivat väkevästi vastaan, ja Toruńin rauhassa vuonna 1466 naapurit anastivat Preussin länsiosan. Itäpuolen ritarit saivat pitää, joskin Puolan vasalleina.

Vuonna 1522 suurmestari Albrekt kääntyi katolisesta protestantiksi, ja kolme vuotta myöhemmin hän muodosti ritarikunnan omistuksista Itä-Preussin herttuakunnan. Königsbergistä tuli luonnostaan sen pääkaupunki ja kulttuurikeskus, jonne vuonna 1544 perustettiin myös yliopisto.


Naimakaupasta alkaa nousu

Vuonna 1618 syntyi Brandenburg-Preussi, kun Brandenburgin vaaliruhtinas Sigismund sai naimakaupalla perimysoikeuden herttuakunnan valtaistuimeen. Kaksoisvaltion kolmas ruhtinas Fredrik Vilhelm vapautti preussilaiset alueet Puolan herruudesta vuonna 1660. Hänen poikansa Fredrik uudisti valtiomuotoa ja nousi kuninkaaksi.

Yksi syy siirtyä ruhtinasvallasta kuningasvaltaan oli erikoinen etikettiongelma. Euroopan hallitsijoiden tapaamisissa brandenburgilaiset ruhtinaat joutuivat tyytymään kolmijalkaiseen jakkaraan, kun kuninkaat istuivat pehmustetuissa tuoleissa. Pulmasta päästiin, kun Fredrik vuonna 1701 kruunattiin Fredrik I:ksi Königsbergin katedraalissa.

Uusi kuningaskunta lyhensi nimensä Preussiksi ja keskitti hallintonsa Brandenburgin vanhaan pääkaupunkiin Berliiniin. Königsbergissä elämä soljui kuin ennenkin. Opiskelijat kansoittivat oluttupia, meripihkaliikkeiden ovet kävivät, ja satamassa jatkui ainainen hyörinä.




Logiikan ja metafysiikan professori Immanuel Kant kävelee pitkin Keisarinkatua. Hän on matkalla työpaikalleen Königsbergin yliopistoon. Kuninkaanlinnan kiviseinää verhoaa villiviini. Kerrostalojen julkisivut ovat koristeellisia, torneja, erkkereitä ja takorautaisia yksityiskohtia riittää. Seinissä on kauppojen ja ravintoloiden nimikylttejä.
Pregeljoen rannalla ruotsalaisesta rahtilaivasta Reginasta puretaan halkokuormaa. Viereisestä aluksesta merimiehet kantavat selkä vääränä kahvisäkkejä ja viinirypälekoreja. Kalamarketilla käy kuhina, kun tuoretta kalaa ostetaan kauppatoreille ja ravintoloihin.
Historian vaikutusvaltaisimpiin kuuluva ajattelija, moraalifilosofi Immanuel Kant on varmasti tunnetuimpia königsbergiläisiä. Kotikaupungissaan suosittu opettaja ja seuramies oli kuulu myös säntillisistä tavoistaan. Königsbergiläiset tarkistivat kellonsa Kantin jokapäiväisestä kävelyreitistä.



Muita tunnettuja kaupunkilaisia
- Christian Goldbach (1690-1764), matemaatikko. Tunnetaan nimeään kantavasta hypoteesista, jonka mukaan jokainen parillinen luku on esitettävissä kahden alkuluvun summana.
- Fanny Lewald (1811-1889), feministi ja kirjailija. Ajoi muun muassa naisten oikeutta koulutukseen, työhön ja avioeroon.
- Robert Kirchhoff (1824-1887), fyysikko. Esitti spektroskopian perusperiaatteet työtoverinsa Robert Bunsenin kanssa vuonna 1859.
- Otto Wallach (1847-1931), kemisti. Sai vuonna 1910 Nobelin kemianpalkinnon niin sanottujen alisyklisten yhdisteiden tutkimuksista.
- Erich von Drygalski (1865-1949), tutkimusmatkailija. Johti Saksan Etelämantereen-retkikuntaa vuosina 1901-1903.
- Aleksei Leonov, kosmonautti. Teki avaruuslentojen historian ensimmäisen avaruuskävelyn 18. maaliskuuta 1965.
- Ludmila Putina, Venäjän presidentin Vladimir Putinin puoliso. Haaveili opiskeluvuosinaan näyttelijän urasta, mutta vuonna 1983 solmittu avioliitto muutti suunnitelmat.


Fredrik Vilhelm I Fredrik II Suuri

Vallan huipulta osavaltioksi

Vuonna 1806 keisari Napoleonin sotilaat marssivat Berliiniin, ja Königsberg nousi uudelleen Preussin pääkaupungiksi. Wienin rauhankongressissa vuosina 1814-1815 Preussi sai menettämiään alueita takaisin, mutta Itävalta ilmaantui kilpailemaan saksalaisen maailman hegemoniasta.

Viisi vuosikymmentä myöhemmin Preussin määrätietoinen pääministeri Otto von Bismarck otti tavoitteekseen kaikkien saksalaisalueiden yhdistämisen yhdeksi valtioksi. Kun Saksan keisarikunta vuonna 1871 syntyi, Preussin kuninkaasta tuli sen keisari ja pääministeristä valtakunnankansleri. Pääkaupunki palasi Berliiniin.

Ensimmäisen maailmansodan jälkinäytöksessä, vuoden 1919 Versailles’n sopimuksessa, Saksan keisarikunta tuomittiin syypääksi sotaan ja siltä riistettiin alueita Tanskalle, Ranskalle, Liettualle ja Puolalle. Monarkian raunioille perustettiin uusi Saksa, Weimarin tasavalta.

Weimarissa osavaltioiden, varsinkin Preussin, asema oli vahva, mutta Puolalle menetetty alue jätti Itä-Preussin ikävästi eristyksiin muusta maasta. Königsberg oli juna- tai laivamatkan takana, kunnes kaupunkiin vuonna 1922 avattiin lentokenttä.

Vuonna 1933 valtaan nousseen Adolf Hitlerin mieltä itäisen Preussin tilanne vaivasi. Asia korjautui, kun Hitler vuonna 1939 valtasi Puolan ja rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin.


Maailmansota jyrää historian

Vanha mies yrittää korottaa ääntään yli Leninskij Prospektin mylvinnän. Videokamera on suunnattu kohti saarta, jossa seisoo goottilainen katedraali. Lehmukset havisevat. Kellotaulu välkähtää kultaisena laskevan auringon säteissä. Nauhalle tallentuu kuvaa ja kommentteja lapsuuden miljööstä, Königsbergin vanhasta kaupungista.

Britit pommittivat Königbergiä neljä päivää elokuun lopussa 1944. Tammikuussa 1945 kenraalieversti Tšernjahovin johtamat neuvostojoukot pääsivät Königsbergin porteille, vain 20 kilometrin päähän kaupungista.

Suurpako alkoi. Helmikuun puoliväliin mennessä yli puolet asukkaista oli jättänyt kotinsa. Ankara talvi hidasti puna-armeijan tuloa, mutta pommikoneet pääsivät kaupungin ylle. Tuhansia ihmisiä kuoli. Huhtikuussa 1945 kaupunki vallattiin muutamassa päivässä.

Königsberg oli tuhottu lähes täysin. Kuninkaanlinna ja yliopisto olivat raunioina, samoin monet kirkot, teatteri ja satama. Vanhasta kaupungista ei ollut jäljellä juuri muuta kuin katedraali, pörssitalo ja maailmankuulun filosofin Immanuel Kantin hautamuistomerkki.


Neuvostokaupunki sulkeutuu

Generalissimus Josef Stalin halusi ja sai konkreettisen voitonsymbolinsa, palan Saksaa. Kesällä 1945 Potsdamin konferenssissa kolmannes itäisestä Preussista, pääkaupunki Königsberg mukaan lukien, siirtyi Neuvostoliitolle. Eteläiset osat annettiin Puolalle.

Huhtikuussa 1946 Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi asetuksen, jolla uudesta omistuksesta tehtiin oma alueensa Sosialististen neuvostotasavaltojen yhteyteen. Niin alue kuin sen alueellinen keskus nimettiin uudelleen Korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajan Mihail Kalininin mukaan.

Muutenkin fasismin muistot kitkettiin kartalta. Kaliningradin Hitlerin aukio muutettiin Vuoden 1945 voiton aukioksi, ja vartijaksi pystytettiin Lenin. Kirkot muuttuivat varastoiksi ja teattereiksi. Hautausmaasta tuli kulttuuripuisto. Linnoituksen säilyneestä osasta tehtiin meripihkamuseo.

Kaupungissa vielä oleskelleet 25 000 saksalaista karkotettiin vuosina 1947-1948. Pieni joukko kuitenkin jäi ja hankki Venäjän kansalaisuuden. Neuvostokansalaisia muutti Siperiasta, Kaukasiasta ja Karjalasta. Parissa vuodessa lähes 60 000 ihmistä saapui kaupunkiin.

Kaliningrad sulkeutui saarekkeeksi, jonne ulkomaalaisilla ei ollut mitään asiaa. Siitä tuli Neuvostoliiton militarisoiduimpia alueita. Baltijskista, entisestä Pillausta, kehittyi 1950-luvulla Itämeren-laivaston tärkein tukikohta, jonka esikunnan alaisuuteen sijoitettiin myös suuri määrä maajoukkoja.


Pikku-Venäjä aikoo suuria

Kaliningradin eläintarhan tummanvihreät portit ovat auki. Puistomaisessa zoossa on käyty katsomassa Afrikan eläimiä jo vuodesta 1896. Toisessa maailmansodassa se jäi keskelle verisiä taisteluja. Sodasta selvisi hengissä neljä eläintä: kuusipeura, aasi, virtahepo ja mäyrä. Emme siis saa norsun muistista tukea historian palapeliin.

Kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi, Kaliningradin alue jäi eroon äiti-Venäjästä. Vuonna 1996 siitä tuli Venäjän federaation erityisalue, Kaliningradin enklaavi. Toukokuusta 2004 Euroopan unioni on motittanut enklaavia, jossa asuu lähes miljoona ihmistä.

Viime vuonna Kaliningradissa vietettiin neuvostomiehityksen 60-vuotisjuhlaa - eurooppalaistuvissa puitteissa. Bisnescity on rakenteilla, ja erityislait tarjoavat ulkomaisille sijoittajille verohelpotuksia ja tullivapauksia. Jos yritys investoi kaupunkiin viisi miljoonaa euroa, se vapautetaan tulo- ja omaisuusverosta kuudeksi vuodeksi.

Kaliningradia visioidaan Itämeren Hongkongiksi. Siitä voi kehittyä myös Monacon tyyppinen veroparatiisi. Kimi Räikkönen, Heikki Kovalainen ja muut urheilusankarimme voisivat muuttaa lähemmäs synnyinmaata. Kaliningradin upeat hiekkarannat vetävät vertoja Monte Carlon rannoille, ja kasinoissa syntyy joka päivä ruplamiljonäärejä.

Kaliningradin nuoret kokevat jo olevansa enemmän eurooppalaisia kuin venäläisiä. Uusi sukupolvi näkee erilaisen kaupungin kuin kaksi edellistä. Todennäköisesti myös erinimisen. Königsbergin palauttamisesta on keskusteltu jo jonkin aikaa.


Kerttuli Korhonen on valtiotieteiden maisteri ja toimittaja, joka työskentelee Finohtassa, Stakesin Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikössä, Impakti-lehden toimitussihteerinä.



 

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

Tieteessä 5/2018

 

PÄÄKIRJOITUS

Päätön paremmuus järjestys 

Suosituissa lukiovertailuissa ei ole kovin paljon järkeä.

 

PÄÄUUTISET

Etevä laskee sormin

Menetelmä toimii paremmin kuin päässälasku.

Kuitu vaalii verensokeria

Runsaskuituinen dieetti korjasi diabeetikoiden glukoosiarvot.

Vapaus vie vakiouralle

Tasa-arvon maissa tytöt karttavat teknisiä ja tieteellisiä aloja.

Ihminen pihistelee unta

Muut kädelliset vetävät sikeitä jopa 15 tuntia vuorokaudessa.

 

ARTIKKELIT

Liiku viisaasti

Monen into lopahtaa vaativiin harjoitusohjelmiin.
Treeni maistuu, kun tuntee muutaman faktan.

Koira syntyi pohjoisessa

Ihminen ja susi tutustuivat jääkauden haaskalla.
Vanhin näyttö elämäntoveruudesta tulee Belgiasta.

Taivaallamme kulkevat sään jättiläiset

Keskileveyksien matalat ovat ilmojen titaaneja.
Ne selittävät, miksi Suomessa on niin epävakaista.

Aivot näkevät harhoja

Kalliotaiteen oudot kuvajaiset tuotti muuntunut
tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Metso kukkoilee koko kevään

Tiluksilla rehvastelu alkaa jo helmikuussa.
Sodaksi taistelu naaraista yltyy vapun tienoilla.

Rooma kaatui rahapulaan

Supervallan tuhoon on tarjottu satoja syitä.
Tapahtumat etenivät luultua raadollisemmin.

 

TIEDE VASTAA

Miksi ensimmäinen lettu epäonnistuu?

Miten gorilla saa lihakset kasvisruoalla?

Miksi pikaliima ei tartu tuubinsa sisäseiniin?

Kuinka kaukana on etäisin galaksi?

Onko hyönteisillä reviirejä?

Mistä juontuvat sanat minä ja itse?

 

KIRJAT

Rikos ei houkuta niin kuin ennen

Länsimaat löysivät uudelleen itsehillinnän.

 

KUVA-ARVOITUS

Siinähän on ihan selvästi...

Klassikkopalsta kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia
lehden Facebook-sivustolle.

 

OMAT SANAT

Tässä on itua

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.