Vastaiskuun herättiin auttamattoman myöhään. Helsingin villikaniinien hävittäminen on mahdotonta, eikä kannan harventamiseenkaan ole ilmiselviä keinoja.


Teksti: Marko Hamilo



Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2009

Kun tulokaslaji saapuu luontoon, menee usein vuosia, ennen kuin sen kanta kasvaa niin suureksi, että siitä alkaa olla merkittävää haittaa alkuperäislajeille tai ihmisille. Kun vihdoin päätetään ryhtyä vastatoimiin, juuri mitään ei ole enää tehtävissä. Maantieteellisesti rajallisesta, pienestä populaatiosta olisi voinut päästä kokonaan eroon, mutta riesaksi levinnyttä kantaa on mahdollista vain rajoittaa. Juuri näin näyttää käyneen villikanien kanssa Helsingissä.


Kanikonttori tutkii vaihtoehtoja

- Helsingin koko villikanipopulaation sukupuuttoon tappaminen eli eradikaatio ei ole enää mahdollista, toteaa Helsingin kanivirkamieheksi joulukuussa nimitetty rakennusviraston projektisuunnittelija Antti Rautiainen.

Netissä Rautiaisen kanikonttoria on jo pilkattu veronmaksajien rahojen tuhlaukseksi. Tarvitaanko oikein virkamiestä, kun metsästysseurat voisivat hoitaa homman harrastuspohjalta?

Ei Helsinki ole kanivirkamiehelleen virka-asetta ostamassakaan.

- Etsin kanien elinpiirit ja pesäpaikat. Sitten arvioin, sopiiko paikka ylipäätään metsästykseen ja minkälaista metsästystä siellä voisi harjoittaa, Rautiainen selventää.

Jos kohde soveltuu vaikkapa ampuma-asein tapahtuvaan metsästykseen, Rautiainen esittelee sen poliisille, joka päättää, saako ampuma-aseita alueella käyttää.

- Sitten on metsästäjäryhmän valinta ja mahdollinen haastattelu, metsästyslupien vireillepano, paikan esittely metsästäjille, metsästäjien ohjeistaminen ja niin edelleen, Rautiainen luettelee. Vasta kun lupabyrokratia ja muut järjestelyt on hoidettu, alkaa metsästys ampumatorneista ruokintapaikalle.

Helsingissä on tarkoitus kokeilla myös joitakin elävänä pyytäviä loukkumalleja ja pitkiä verkkoja. Myös frettejä eli kesyhillereitä aiotaan päästää kanien perään.


Luonnolliset viholliset eivät riitä

Kaneilla on jopa Helsingissä myös joitakin luonnollisia vihollisia. Cityhuuhkajat ovat yleistyneet samaan aikaan kanien kanssa. Urbaaneja kettuja tavataan Meilahdessa, vain kolmen kilometrin päässä rautatieasemalta, ja tätäkin lähempänä keskustaa, Töölönlahden rannalla, ketun kerrotaan liikkuneen.

- Huuhkajien ja kettujen reviireitä ei kaupunkialueelle niin paljon mahdu, että nämä pedot pelkästään pitäisivät kanikannan kasvun kurissa, kertoo Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen projektitutkija Päivi Leikas.


Taudit vaaraksi muille

Myös kaksi infektiotautia tappaa kaneja. Niitä on käytetty muun muassa Australiassa.

1950-luvulla yritettiin päästä kaneista eroon myksoomaviruksella, jonka jälkitaudit ovat tappavia. Kanta heikkeni, mutta kehittyi sittemmin vastustuskykyiseksi. 1990-luvulta alkaen kantoja on kontrolloitu kalikiviruksella, joka aiheuttaa kaneille verenvuototaudin.

Rautiainen ei innostu taudinaiheuttajista.

- Menetelmä on eettisesti arveluttava, ja tautien mahdollinen leviäminen muihin eläimiin tai ihmisiin saattaisi olla ongelma, hän perustelee.

- Ja yleensä tautiepidemioista, oli niiden alkuperä mikä tahansa, jää jäljelle vastustuskykyinen populaatio.


Ehkäisyvälineistä ei apua

Teoriassa kaneista pääsisi siististi eroon ruokkimalla niitä ehkäisyhormoneilla. Tämäkään idea ei saa kannatusta.

- Australialaiset ovat tehneet joitakin ehkäisykokeita. Jos menetelmä toimisi, se olisi jo laajassa käytössä, Rautiainen arvelee.

- Kemikaalien, esimerkiksi hormonien, levittämien maastoon aiheuttaa yleensä merkittäviä haittoja muulle luonnolle ja eläimille, hän lisää.


Tilauksessa perinteinen lumitalvi

Ilmastonmuutos on kanien puolella. Kaneja on vuosikymmenien mittaan aina silloin tällöin päässyt vapaaksi luontoon, mutta aiemmin eläimet ovat eläneet vain muutaman talven yli.

Rautiaisen mukaan lumen ja pakkasen piti hoitaa myös nykyisen riesan alkupopulaatio, Arabianrantaan 1970-luvulla ilmaantunut kanijoukko.

- Näin ei vain käynytkään.

Jos kaneista todella haluttaisiin päästä kokonaan eroon, ainoa toivo olisikin ehkä kunnon lumi- ja pakkastalvi. Sen verottamaa kantaa voisi sitten heikentää heti keväällä vaikka ampumalla.

Hyvällä onnella henkiin jäisi vain hyvin vähän kaneja. Silloin voisi toivoa sitä, mitä luonnonsuojelussa yleensä pelätään: pienet, siellä täällä sirpaleisilla laikuilla elävät populaatiot eivät olisi kyllin vahvoja selvitäkseen seuraavista talvista.

Luonnonvalinta on tosin jo saattanut vahvistaa villikanien kykyjä. Ehkä ne kestävät pakkasia luontoon vasta karannutta lemmikkiä paremmin.


Harventaminen välttämätöntä

Kun muuta ei ole tehtävissä, Helsinki tyytyy rajoittamaan kanien määrää. Tosin suurempi intressi lisääntymisen hillintään olisi oikeastaan Espoolla ja Vantaalla, joiden portteja pioneerikanit jo kolkuttelevat.

- Helsingin kaupungille syöntituhot ja kaivutoiminta maksavat jo satojatuhansia euroja vuodessa. Jos kanikanta jatkaisi erittäin nopeaa kasvuaan, vahingot lisääntyisivät ja ajan myötä saattaisi aiheutua ongelmia rakennuksien, rataverkoston tai muiden rakenteiden turvallisuudelle, Rautiainen varoittaa.

Maailmalla kanien kaivutoiminta on merkittävä ongelma esimerkiksi laidunalueilla, kun karja katkoo jalkojaan maaperän pettäessä.


Tee itse, mitä voit

Myös kotipuutarhurin on siis paras tunnustaa tosiasiat: kanit ovat tulleet jäädäkseen. Niiden leviäminen yhä uusille alueille pääkaupunkiseudulla on kuitenkin ehkä vielä estettävissä. Helsinkiläisen pihanomistajan kannattaa tehdä se, mitä pystyy: suojata puuvartiset kasvit ja pesäksi kelpaavat rakenteet.



Ohjeita kotipuutarhureille:
Kotipuutarha-lehti, syys-lokakuu 2008.
www.hel.fi > rakennusvirasto > viheralueet > ajankohtaista > villikani
Sivusto löytyy myös hakukoneilla sanoilla rakennusvirasto, villikani.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018