Sisarusparven vanhin ja nuorin menestyvät elämässä selvästi paremmin kuin keskimmäisinä syntyneet. Selitys ei kuitenkaan löydy lasten luonteesta, kuten yleensä ajatellaan, vaan vanhemmista, väittää yhdysvaltalainen sosiologi Dalton Conley.


paremmin kuin keskimmäisinä syntyneet. Selitys ei kuitenkaan
löydy lasten luonteesta, kuten yleensä ajatellaan, vaan vanhemmista,
väittää yhdysvaltalainen sosiologi Dalton Conley.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla


Tätä taustaa vasten on yllättävää, että amerikkalaisten tuloeroista kolme neljäsosaa on perheen sisäisiä, sisarusten välisiä, ja vain neljännes perheiden välisiä. Koulutuksen ja ammattiase-mien vaihtelu noudattaa samaa kaavaa.

New Yorkin yliopiston sosiolo-gian ja yhteiskuntapolitiikan professori Dalton Conley otti haasteekseen selvittää, miksi saman perheen lapset sijoittuvat aikuisina hyvin eriarvoisiin yhteiskunnallisiin asemiin. Havaintonsa hän kertoo viime vuonna julkaistussa kirjassaan The Pecking Order.


Geenit karkaavat tutkijoilta

Jos ihmisiltä kysyy, mikä selittää sisarusten erilaisia kohtaloita, tarjokkaita on yleensä kaksi: geenit tai syntymäjärjestys. Conley kritisoi kumpaakin lähestymistapaa.

Hän arvostelee käyttäytymisgeneetikkojen kaksostutkimuksiin perustuvia arvioita siitä, miten paljon geenit vaikuttavat sosiaalisiin taipumuksiin. Hänen mukaansa tutkimusasetelmat eivät kykene sulkemaan ympäristön vaikutusta täysin pois edes identtisiä kaksosia vertailtaessa. Geenien ja ympäristön umpisolmua on lähes mahdoton avata.

Sitä vastoin sosiologille identtiset kaksoset tarjoavat luonnollisen koetilanteen ympäristövaikutusten tutkimiseksi: geenit ovat täsmälleen samat, joten kaikki kaksosparien erot johtuvat ympäristöstä.

Conley tukeutui tähän ajatukseen edellisessä, 2003 ilmestyneessä kirjassaan The Starting Gate. Hän osoitti, että suurempi syntymäpaino ennustaa monia myönteisiä asioita, esimerkiksi korkeampia elinikäisiä tuloja. Myös syntymäjärjestyksellä näytti olevan merkitystä: kaksosista ensiksi syntyneillä oli paremmat tulevaisuudennäkymät.


Unohtakaa persoonallisuus

Syntymäjärjestyksen vaikutus sisarusten persoonallisuuteen ja siten myös elämänkohtaloihin on populaaripsykologian suosikkiaiheita. Usein esiin nostetaan yleistys, jonka Berkeleyn yliopiston käyttäytymistutkija Frank Sulloway esitti 1996 kirjassaan Born to Rebel: esikoiset ovat hyvään osaansa tyytyväisiä konservatiiveja, kun taas nuoremmista tulee kapinallisia, jotka raivaavat itselleen tien menestykseen.

- Polttakaa kaikki syntymäjärjestystä ja persoonallisuutta käsittelevät kirjoitukset, Conley kehottaa. - Syntymäjärjestyksen vaikutuksesta persoonallisuuteen ei ole näyttöä.

- Unohtakaa myös persoonallisuuden ja taloudellisen menestyksen välinen kytkös. Niin konservatiivi kuin kapinallinen voi nyky-yhteiskunnassa menestyä tai olla menestymättä, Conley jatkaa.

Hänen mukaansa syntymäjärjestys vaikuttaa sisarusten taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen lentorataan sosiaalisten, ei psykologisten mekanismien kautta. Kyse on siitä, miten perheen kakku jaetaan.


Sisaruksilla nokkimisjärjestys

Conleyn tutkimuksesta piirtyvä perhe ei ole amerikkalaisten perhearvojen onnela, jossa raha, tila sekä vanhempien aika ja huomio jakautuvat lasten kesken tasan. Todellisuudessa sisarukset kilpailevat näistä resursseista, ja vanhemmat investoivat niitä jälkeläisiinsä eri määrin. Kahden lapsen perheissä eroja ei juuri näy, mutta kun lapsia on kolme tai enemmän, pätee sääntö, että ensimmäinen ja viimeinen saavat eniten resursseja.

Ensimmäiseen jälkeläiseen investoiminen tuntuu varsin luonnolliselta, mutta mikä selittää kuopusten loppukirin?
Varsinkin isoissa perheissä viimeinen vesa näyttää syntyvän jonkinlaisena iltatähtenä. Vanhemmat sisarukset ovat jättämässä tai jo jättäneet pesän, ja vanhemmilla on nyt keskimääräistä enemmän vaihtoehtoja, kun he miettivät, meneekö kuopus yksityiskouluun vai ei.

Syntymäjärjestyksen ja pesyekoon lisäksi sisarusten elämänkohtaloita eriyttää sukupuoli. Se vaikuttaa etenkin tytöillä, joille ulkonäkö on menestystekijä. Elintasoa laskee erityisesti ylipaino, sillä se kaventaa avioliittomarkkinoita ja aiheuttaa syrjintää työelämässä. Sen sijaan äidin työssäkäynti epäamerikkalaisesti parantaa tyttärien tulevaisuudennäkymiä.


Suomessa tilanne tutkimatta
Conleyn tulokset eivät ole mitä tahansa kyselytutkimuksen tuottamia luuloja. Niiden pohjana on viidentuhannen perheen pitkäaikainen seurantatutkimus, uusimpien väestölaskentatietojen analyysi, kaksi laajaa kyselytutkimusta sekä parinsadan sisaruksen haastattelut ja heidän sosiaalisia verkostojaan kartoittanut koe.
Myös Conleyn menetelmät ovat sosiologiassa poikkeuksellisia. Hän käyttää taloustieteessä kehitettyjä keinoja syiden ja vaikutusten päättelemiseksi.

Syiden päättelyhän on kaikille tuttua. Voisimme esimerkiksi olettaa -- asiasta kun ei tietääkseni ole tietoa - että Suomessa Conleyn havaitsemaa yhteyttä syntymäjärjestyksen ja taloudellisen menestyksen välillä ei ole. Syynä voisi olla peruskoulu ja sen jälkeinen ilmainen koulutus.

Koulujärjestelmän vaikutusta sisarusten menestymiseroihin emme kuitenkaan saa selville vertaamalla Suomea ja Yhdysvaltoja vaan vertaamalla ilmaisen koulujärjestelmän Suomea sellaiseen Suomeen, jossa koulutus maksaa. Viime aikoina onkin näkynyt merkkejä siitä, että tällainen "luonnollinen koe" saattaa olla tekeillä.


Pertti Töttö on Kuopion yliopiston sosiaalitutkimuksen menetelmien professori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla