Nykykäsityksen mukaan dinosaurukset olivat vilkkaita ja sosiaalisia, monesti lintumaisia otuksia, jotka elivät kiihkeän nuoruuden.

66 miljoonaa vuotta sitten dinosauruksista viimeinen laski päänsä maahan ja tunsi vielä yhden uloshengityksen kulkevan sieraimissaan. Sen myötä sammui sukukunta, joka oli ollut planeettamme menestyksekkäimpiä edelliset 165 vuosimiljoonaa. Niiden aikana dinosaurukset olivat ehtineet kehittyä niin monimuotoisiksi, ettei nykypäivän tutkijoilla vieläkään ole niistä koko kuvaa.

Alan tutkimus on nyt vilkkaampaa kuin koskaan, ja tieteelle uusia dinosauruslajeja karttuu useita joka vuosi. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana lajeja löytyi yhtä paljon kuin aiemman tieteenhistorian aikana yhteensä. Buumin suurin syy on kasvanut panostus fossiilien etsintään muun muassa Kiinassa ja Argentiinassa.

Toinen syy tiedon lisääntymiseen on tutkimusmenetelmien kehitys. Tietokoneilla pystytään nykyään mallintamaan dinosaurusten liikkumista niiden luuston rakenteen perusteella. Tomografiakuvaus taas päästää kurkistamaan fossiilien sisään. Kun vanhojakin fossiileja tutkitaan uusin menetelmin, on pystytty päättelemään lisää eri lajien elämäntavoista.

Kontaten elämän alkuun

Elämän alku ei ole hassumpi, jos heti munasta kuoriutuessaan saa huolehtijakseen emon, jolla on dinosauruksen kyvyt. Jo varhaiset dinosauruslajit hoitivat poikasiaan. Tämä näkyy vanhimmista tieteen tuntemista dinosaurussikiöiden fossiileista eli pesyeellisestä Massospondylus carinatuksen munia.

190 miljoonaa vuotta vanha Massospondyluksen pesä löytyi Etelä-Afrikasta jo vuonna 1978, mutta tuolloisella tekniikalla munien sisältöä ei uskallettu tutkia, koska ne olisivat voineet vahingoittua. Vasta vuonna 2005 Toronton yliopiston tutkijaryhmä Robert Reiszin johdolla alkoi avata niitä uusimmilla paleontologinvälineillä. Ilmeni, että vaikka poikaset olivat kuoriutumaisillaan, niillä ei ollut vielä lainkaan hampaita. Siispä tällä lajilla vähintään toisen vanhemmista on täytynyt aluksi ruokkia jälkikasvuaan.

Poikasista paljastui harvinaisempikin piirre. Massospondylus carinatus on ihmisen ohella ainoa tunnettu eläinlaji, jonka poikaset kulkevat ensin neljän ja myöhemmin kahden raajan varassa. Pään, niskan ja etujalkojen rakenteesta päätellen poikasten on nimittäin täytynyt kuoriuduttuaan liikkua aluksi neljällä jalalla, ennen kuin ne myöhemmin siirtyivät vanhempiensa tavoin kaksijalkaisuuteen. Vasta myöhemmät dinosauruslajit alkoivat kuoriutua valmiiksi kaksijalkaisina.

Myöhempien lajien joukossa on niitäkin, jotka olivat aikuisina nelijalkaisia. Tähän ryhmään sisältyvät kaikkien aikojen kookkaimmat maaeläimet, kuten 60-tonninen Sauroposeidon, joka olisi vaivatta voinut kurkistaa kuudennen kerroksen ikkunasta sisään. Myös jättiläisten alkuperä saattaa piillä Massospondyluksen kaltaisissa "konttaavissa" vauvoissa. Tutkijat pitävät mahdollisena, että nelijalkaiset dinosaurukset saivat alkunsa mutaatiosta, jonka seurauksena poikaset eivät enää nousseet kahdelle jalalle.

Teininä äidiksi

Tutkijoille oli pitkään mysteeri, miksi nuorten dinosaurusten fossiileja löytyy niin harvoin. Suhteettoman suuri osuus kivettymistä on aikuisia eläimiä. Nykyään vallitseva käsitys on, että dinosaurukset vain eivät kuolleet nuorina. Ainakin kookkaiden lajien nuorista yksilöistä valtaosa selviytyi täysikokoisiksi, mutta sitten kuolleisuus nousi jyrkästi. Usein elämää oli jäljellä vain kolme tai neljä vuotta sen jälkeen, kun dinosaurus parinkympin iässä saavutti sukukypsyyden.

Paras lisääntymisstrategia olikin teiniäitiyteen panostaminen. Jos dinosaurus alkoi tuottaa perheenlisäystä kesken oman kasvunsa, se sai täysikokoisena aloittamiseen verrattuna kymmenisen vuotta lisää lisääntymisaikaa. Tuoreet, vuosina 2007 ja 2008 julkaistut tutkimukset vahvistavat, että näin todella tapahtui. Tyrannosaurus rex -fossiileihin sisältyy 18-vuotias naaras, joka ei ollut vielä täysikasvuinen mutta oli alkanut jo munia. Vastaavia löytöjä on sen edeltäjästä Allosauruksesta ja kookkaasta kasvinsyöjästä Tenontosauruksesta.

Flirttiä dinojen tapaan

Vähintään osalla dinosauruslajeista on ilmeisesti ollut monimutkaisia kosiorituaaleja. Arvelut nojaavat koristuksiin, joille on vaikea keksiä muuta käyttöä.

Eteläamerikkalaisen, nelijalkaisen Amargasauruksen jokaisesta selkänikamasta törrötti kaksi melkein metrin mittaista luupiikkiä. Nämä omituiset tangot olivat niin hauraita, etteivät ne olisi suojanneet petoja vastaan. Tutkijat arvelevat luurivien kannatelleen kahta purjemaista ihopoimua. Niiden tehtävänä lienee ollut vaikutuksen tekeminen: niillä joko houkuteltiin vastakkaista sukupuolta tai lannistettiin kilpakosijoita.

Yksi mystisimmistä löydetyistä dinosauruksenluista on pohjoisamerikkalaisen kasvinsyöjän Parasaurolophuksen otsan yli kulkeva ontto luu, joka sojottaa päälaelta taaksepäin yli metrin mittaisena putkena. Sen käyttötarkoituksesta on esitetty monia arvauksia. Käyttiköhän eläin sitä aseena? Hengitysputkena sukeltaessaan? Vai oliko sillä huippuherkkä hajuaisti ja ennätysmäärä aistinsoluja tässä taaksepäin venähtäneessä nenässään?

Tietokonemallinnuksella tehtyjen kokeilujen jälkeen todennäköisimpänä pidetään sitä, että Parasaurolophus tuotti luuputkellaan ääniä. Lisäke nimittäin muistuttaa akustisilta ominaisuuksiltaan puhallinsoittimia. Putkeen saattoi vielä olla kiinnittyneenä värikäs ihopoimu, jolla tehtiin vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen.

Tyrannosaurus - aikansa hyeena?

Dinosaurustenkaan elämä ei ollut pelkkää flirttiä ja ruusuilla tanssimista. Suurin osa huomiosta oli kohdistettava ruoan hankkimiseen. Pitkään on tiedetty, että monien lajien ruokalistan kärjessä olivat toiset dinosaurukset, mutta tiedot saalistustavoista tarkentuvat edelleen.

Hirmuliskojen ikoni Tyrannosaurus rex on viime vuosina ollut uudelleenarvioinnin kohteena. Tutkijat pitävät nyt luultavana, ettei se ollutkaan saalistava peto vaan raadonsyöjä. Sen lyhyillä ja heiveröisillä etujaloilla ei oikein saisi otetta saaliista, eivätkä sen tylpät, banaaninmuotoiset hampaatkaan vaikuta sopivilta tarttumiseen. Sen sijaan tällaiset hampaat käyvät mainiosti raatojen syömiseen, koska niillä voi murskata paksuimmatkin luut.

Eräät muut dinosaurukset olivat aktiivisia saalistajia ilman epäilyksen häivää. Ihmisen kokoinen, Pohjois-Amerikassa elänyt Deinonychus oli kahdella jalalla juokseva peto, jolla oli takajaloissa suuret sirppimäiset kynnet. Niillä sen on oletettu potkineen saaliinsa hengiltä, mutta nyttemmin onkin osoittautunut, että Deinonychus saalisti samaan tapaan kuin leijona. Philip Manning Manchesterin yliopistosta on rakentanut fossiilien perusteella sen raajoista robottiversion, joka valaisee, mihin eläin on aikoinaan kyennyt ja mihin ei. Uusi oletus on, että Deinonychus juoksi saaliinsa kiinni ja loikkasi sen selkään. Sitten se kietoi kauhistuneen uhrin pitkien etujalkojensa tiukkaan halaukseen, riippui siinä kiinni ja viilteli takajalkojensa kynsillä, kunnes saalisparka kuoli verenhukkaan.

Sirommat pöytätavat oli pienellä pohjoisamerikkalaisella Bambiraptorilla. Sen ruumiinrakenteeseen sisältyi erikoisuus, jota ei sen lisäksi tunneta miltään muulta lajilta kuin ihmiseltä: sormien tarkkuusote. Bambiraptor pystyi painamaan kahden uloimman sormensa päät yhteen kuten ihminen peukalonsa johonkin muista sormista. Lajia tutkinut Phil Senter texasilaisesta Lamarin yliopistosta arvelee, että näin se saattoi siepata yhdelläkin kädellä sammakoita tai pikkunisäkkäitä, joista viimeksimainittuihin lukeutuivat myös omat tuolloiset esimuotomme.

Yhteistyö on voimaa

Yksi kaikkien aikojen suurimmista tunnetuista maaeläimistä oli Etelä-Amerikassa elänyt kasvinsyöjä Argentinosaurus. Se painoi sata tonnia eli saman verran kuin 30 norsua. Sen elämä ei kuitenkaan ollut niin huoletonta kuin voisi luulla. Samalla seudulla eli nimittäin petodinosaurus Mapusaurus rosae. Aikuinen Mapusaurus oli "vain" bussin kokoinen: 12-13 metrin mittainen ja painoi kuusi tonnia. Silti tutkijat arvelevat, että Mapusaurukset ovat metsästäneet yhteisvoimin jopa nuoria Argentinosauruksia, jollaisen kaataminen ei yksinäiseltä pedolta onnistuisi.

Eräiden muidenkin petodinosaurusten uskotaan metsästäneen laumoina, joskin päätelmät ovat niiden osalta epävarmempia. Joukkoon kuuluvat muun muassa Allosaurus, joka näyttää Tyrannosaurukselta pienoiskoossa, ja Giganotosaurus, yksi kookkaimmista koskaan eläneistä petodinosauruksista. Giganotosaurus kasvoi enimmillään 14-metriseksi ja kahdeksantonniseksi. Sekin näytti Tyrannosaurukselta, mutta kuono oli pidempi ja hampaat terävät kuin lihaveitset.

Kun lauma puoliperävaunurekan kokoisia petoja ryntää kohti, saaliilla ovat vitsit vähissä. Kokemuksen hyytävyyttä lisäsi Giganotosaurusten saalistustaktiikka. Sen uskotaan olleen sama kuin nykypäivien komodonvaraanilla, nelimetrisellä liskolla, joka on kenties ollut alkuna Aasian lohikäärmetaruille. Peto iskee saaliiseen hampaillaan syvät haavat mutta ei jää kamppailemaan sen kanssa ja riskeeraamaan omaa vahingoittumistaan. Sen sijaan se odottaa, että uhri ennemmin tai myöhemmin menehtyy. Verivanan perusteella saalista on helppo seurata, vaikka se yrittäisi paetakin.

Leikkuupuimureita ja varpusia

Uudet fossiililöydöt muuttavat käsitystämme dinosaurusten muotojen ja elintapojen moninaisuudesta jatkuvasti laajemmaksi.

Oman alansa äärimmäisyys oli Saharasta löytynyt, pitkälle erikoistunut ruohonsyöjä Nigersaurus taqueti, joka oli lähinnä leikkuupuimurin näköinen ja kokoinen.

Nykyisen Mongolian alueella puolestaan eli saksanpaimenkoiran kokoinen, kaksijalkainen Mononykus. Sen etujalat olivat pikkuriikkiset, ja kumpikin niistä päättyi yhteen ainokaiseen varpaaseen, mutta sen jatkeena olikin sitten vaikuttava kynsi. Kenties se repi niillä auki termiittikekoja.

Harva dinosaurus sopii yhtä huonosti perinteiseen käsitykseen hirmuliskosta kuin Kiinasta löytynyt Epidendrosaurus, jolla oli huikeasti pidentynyt keskisormi ja joka ilmeisesti vietti elämänsä puissa kiipeillen. Tämä toistaiseksi vain yhden fossiilin perusteella tunnettu höyhenpeitteinen eläin oli varpusen kokoinen.

Suurimmat aivot suhteessa ruumiin kokoon oli Troodonilla, joka eli aivan dinosaurusten valtakauden lopulla. Sen uskotaan olleen paitsi dinosauruksista fiksuin myös älykkäämpi kuin yksikään silloinen nisäkäs. Jos asteroidi ei olisi sattunut iskeytymään maapalloon juuri noihin aikoihin, kenties jokin Troodonin jälkeläinen saattaisi nyt olla tilallasi ja lukea juttua sukupuuttoon kuolleista nisäkkäistä.

Helena Telkänranta on eläin- ja ympäristöaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja ja tietokirjailija sekä Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2008.

Vain linnut jäljellä

Tietyssä mielessä dinosaurukset eivät kuolleet sukupuuttoon. Pienikokoisista kaksijalkaisista petodinosauruksista erkani 150 miljoonaa vuotta sitten kehityshaara, joka johti Archaeopteryx-liskolintuun ja sen seuraajiin. Ne selviytyivät dinosaurusten joukkotuhosta 66 miljoonaa vuotta sitten, ja niistä polveutuvat linnut, dinosaurusten ainoat yhä elävät suorat jälkeläiset.

Uudet fossiililöydöt todistavat monien pienten kaksijalkaisten dinosaurusten lintumaisuudesta:
- höyhenpeite
- keuhkoja auttava ilmapussijärjestelmä
- munien hautominen ja poikasten hoitaminen.

 

Dinosaurus juoksee tietokoneessa

Kuinka kovaa dinosaurukset juoksivat? William Sellers ja Philip Manning Manchesterin yliopistosta kehittivät vuonna 2007 tietokoneohjelman, jolla eläinten liikkeitä mallinnettiin luuston rakenteen perusteella.

Tulosten mukaan Tyrannosaurus rex olisi pinkonut samaa vauhtia kuin esimerkiksi huippujalkapalloilijat.

Jurassic Park -elokuvasta tuttu älykäs ja nopea laumaeläin Velociraptor oli nopeampi: se olisi vaivatta ottanut ihmisen kiinni, kuten elokuvassakin. Eläinten ulkonäön puolesta filmi on kuitenkin ehtinyt jo vanhentua, sillä uusien fossiilien perusteella Velociraptor oli höyhenpeitteinen.

Sellersin ja Manningin mallintamiin juoksijoihin sisältyi myös kanan kokoinen Compsognathus, jonka yllättäen päihitti kaikki muut: sen huippunopeudeksi saatiin huikeat 64 kilometriä tunnissa. Tämä on herättänyt myös epäilyksiä muiden tutkijoiden keskuudessa.

 

Ruumiinlämpö rajoitti kokoa?

Biofyysikot ovat arvioineet dinosaurusten ruumiinlämpöä muun muassa sydämen rakenteen ja ruumiin koon perusteella. Pienikokoisimmat lajit ovat olleet vaihtolämpöisiä kuten nykyiset matelijat. Kookkaat lajit taas ovat osoittautuneet kirjaimellisesti lämminverisiksi.

Mitä isompi eläin, sitä vähemmän sillä on pinta-alaa ruumiin tilavuuteen nähden. Dinosauruksen kasvaessa sen aineenvaihdunnan tuottama lämpö siis haihtuu yhä huonommin. 13-tonnisen Apatosauruksen (aiemmin Brontosaurus) ruumiinlämmön on laskettu olleen 41 astetta.

Sauroposeidon, yksi suurimmista tunnetuista dinosauruksista, oli laskelmien mukaan ruumiinlämmöltään 48-asteinen. Paljon kuumempi se ei olisi voinut ollakaan, sillä tämä alkaa olla korkein lämpötila, jonka elimistön kudokset kestävät. Tutkijat arvelevat, että juuri ruumiinlämmön kohoaminen saattoi estää dinoja kasvamasta vielä suuremmiksi.

 

Valtaosa vielä löytymättä

Jatkuvista uudista löydöistä huolimatta suurin osa maailman dinosauruslajeista on yhä tieteelle tuntemattomia. Tämä paljastui, kun tilastotieteilijä Steve Wang ja paleontologi Peter Dodson Pennsylvanian yliopistosta vertasivat tiedettyjen lajien sukulaisuussuhteita.

Jos jokin dinosaurus on sukupuussa kaukana lähimmistä serkuistaan, erilaisuuden asteesta pystytään arvioimaan, millainen määrä puuttuvia oksia välissä on täytynyt olla. Wangin ja Dodsonin laskelman mukaan dinosaurussukuja lienee ollut yhteensä noin 1 850. Tähän mennessä on löydetty 527 eli alle kolmasosa. Lajeista on löytynyt vielä pienempi osuus.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018