Vuonna 2030 emme ehkä enää pane kännykkää korvalle - se on jo siellä, sisäkorvaimplanttina. Silmikän 3D-näyttö taas on laadukas ja kevyt kantaa.



Julkaistu Tiede:lehdessä 10/2009


Kahvia sillä ei voi keittää.

Suunnilleen kaikkea muuta parisataa grammaa painavalla nykyaikaisella älykännykällä voikin tehdä. Siinä voi olla esimerkiksi musiikkisoitin ja levykokoelma, televisio, videot, kirjoituskone, internet, herätyskello, taskulamppu, kamera ja videokamera, radio, karttakirja ja satelliittinavigaattori, ja tietysti puhelin.

Vielä joskus 1970-luvulla nämä olo- ja työhuoneen laitteet olisivat painaneet hyvinkin sata kiloa.

Nyt ihmiset eivät halua taskuunsa tai käsilaukkuunsa kuin yhden kapulan, jossa on kaikkien mahdollisten laitteiden ominaisuudet. Voisi ajatella, että tulevaisuudessa kännykkään liitetään yhä vain uusia toimintoja. Näin ehkä käykin, mutta vain lähitulevaisuudessa.


Kohta mukana terveysasema

Esimerkiksi taskukokoisia multimediaprojektoreita on jo myynnissä, ja ominaisuus on myös integroitu joihinkin uusimpiin matkapuhelimiin.

- Kunhan saamme vihreän puolijohdelaserin, niin valovoima tulee riittäväksi ja pääsemme käyttämään projektoria ilman pimennysverhoja, kertoo Nokia Research Centerin tutkija Leo Kärkkäinen.

Ehkä kännykkä mittaa kohta myös verenpaineen, sykkeen ja verensokerin - tai erilaiset kehoon upotetut anturit lähettävät mittausarvonsa kännykkään.

- Halpojen nanosensoreiden diagnoosikyky yhdistettynä maailman lääketieteelliseen tietovarantoon tulee mullistamaan terveydenhuollon, Kärkkäinen povaa.

Tekstiviestillä voi jo nyt maksaa, ja kännykällä maksaminen yleistynee piankin. Matkapuhelimeen voi tietysti myös liittää vaikka avaimena toimivan langattoman rfid-sirun. Tätäkään ei tarvitse odottaa vuoteen 2030.

- 2030 taitaa jo olla niin, että ovet tunnistavat kävijät ja avaimet ovat historiallinen jäänne, Kärkkäinen arvelee.


Soittaa, kun itse unohdat

Matkapuhelinta käytetään samantyyppisellä näppäimistöllä kuin 1990-luvun alussa. Ennakoivaa tekstinsyöttöä ja kosketusnäyttöä ihmeellisempiä uusia piirteitä kännykän käyttöliittymissä ei ole vielä nähty.

Lähitulevaisuudessa verkkoselailua voi ohjata laitetta kallistamalla, silmän liikkeillä ja merkitsevillä katseilla, Kärkkäinen veikkaa.

- Tuskin naputteluakaan unohdetaan - näppäin on hyvä käyttöliittymä. Niitä varmaan kasvatellaan tarpeen mukaan laitteen pintaan. Laite venyy ja taipuu, zoomailu voi olla hyvinkin konkreettista. Laite myös seuraa käyttäjän eleitä ja päättelee, että nyt ei ole hyvä paikka olla monimutkainen.

Tai ehkä ohjelmat tulevat sen verran älykkäiksi, ettei laitetta juuri tarvitse ohjailla. - Se huomaa, ettet soittanut isoäidille, ja sitten kun kummallakin on sopiva hetki, se soittaa itsekseen - aivan kuin kohtaisitte sattumalta, Kärkkäinen visioi.


Akku latautuu langatta

Niin sanotun Mooren lain mukaan prosessorien teho tuplaantuu noin 18 kuukauden välein, ja suunnilleen samaa vauhtia kasvaa tallennuskapasiteetti.

Fysiikan rajat tulevat aikanaan vastaan, mutta viimeistään 2020-luvulla kännykkään mahtuu kaikki musiikki, mitä ihminen elinaikanaan ehtii kuunnella. Laitteen suoritin vastaa nykyistä supertietokonetta, ja laajakaista on kaikkialla.

Ainoa hitaasti kehittyvä osa matkapuhelimessa on ollut akku, ja tässä fysiikan rajat ovat jo tulleet vastaan (ks. Tiede 10/2008, s. 48-51). Tulevaisuudessa langaton sähkö voi olla yhtä luonnollinen asia kuin langaton tiedonsiirto. Pikkulaitteet lataavat itsensä aina, kun langattomalla sähköllä varustettu seinä on lähellä.


Omat aistit laajenevat

Kysymys siitä, mitä kaikkea uutta kännykkään tulee, on kuitenkin väärä - pikemmin pitäisi kysyä, mitkä uudet laitteet sisältävät kännykän.

- Kommunikaatiosta tulee perushyödyke, jokapäiväisten tavaroiden ominaisuus, kuten isosta sisäisestä muististakin. Kun ympäristön esineet kommunikoivat ja muistavat menneisyytensä, maailma on erilainen, Kärkkäinen selittää.

Parinkymmenen vuoden päästä meillä tuskin on enää yhtä erillistä laitetta, jonka voisi tunnistaa kännykäksi. Kaiutin voidaan asentaa sisäkorvaimplanttiin, mikrofoni ties vaikka hampaaseeen. Pienen näyttöruudun tihrustaminenkin jäänee historiaan.

- Kännykkä ei ole kännykkä vaan silmikkä, joka vapauttaa kädet muuhun järkevään. Silmikkä tuo ison näytön nähdä, mutta pienen kantaa, Kärkkäinen sanoo. - Uudet laitteet ja lisukkeet parantavat aistejamme. Näemme pimeällä, keskustelemme juhlissa hiljaa yli meluisan seurueen, näemme pienenkin printin paketeista.

Miksi mukana kulkevaa medialaitetta vuonna 2030 kutsutaankaan, yksi ominaisuus siitä todennäköisesti puuttuu. Kahvia sillä ei voi keittää.