Vuonna 2030 emme ehkä enää pane kännykkää korvalle - se on jo siellä, sisäkorvaimplanttina. Silmikän 3D-näyttö taas on laadukas ja kevyt kantaa.



Julkaistu Tiede:lehdessä 10/2009


Kahvia sillä ei voi keittää.

Suunnilleen kaikkea muuta parisataa grammaa painavalla nykyaikaisella älykännykällä voikin tehdä. Siinä voi olla esimerkiksi musiikkisoitin ja levykokoelma, televisio, videot, kirjoituskone, internet, herätyskello, taskulamppu, kamera ja videokamera, radio, karttakirja ja satelliittinavigaattori, ja tietysti puhelin.

Vielä joskus 1970-luvulla nämä olo- ja työhuoneen laitteet olisivat painaneet hyvinkin sata kiloa.

Nyt ihmiset eivät halua taskuunsa tai käsilaukkuunsa kuin yhden kapulan, jossa on kaikkien mahdollisten laitteiden ominaisuudet. Voisi ajatella, että tulevaisuudessa kännykkään liitetään yhä vain uusia toimintoja. Näin ehkä käykin, mutta vain lähitulevaisuudessa.


Kohta mukana terveysasema

Esimerkiksi taskukokoisia multimediaprojektoreita on jo myynnissä, ja ominaisuus on myös integroitu joihinkin uusimpiin matkapuhelimiin.

- Kunhan saamme vihreän puolijohdelaserin, niin valovoima tulee riittäväksi ja pääsemme käyttämään projektoria ilman pimennysverhoja, kertoo Nokia Research Centerin tutkija Leo Kärkkäinen.

Ehkä kännykkä mittaa kohta myös verenpaineen, sykkeen ja verensokerin - tai erilaiset kehoon upotetut anturit lähettävät mittausarvonsa kännykkään.

- Halpojen nanosensoreiden diagnoosikyky yhdistettynä maailman lääketieteelliseen tietovarantoon tulee mullistamaan terveydenhuollon, Kärkkäinen povaa.

Tekstiviestillä voi jo nyt maksaa, ja kännykällä maksaminen yleistynee piankin. Matkapuhelimeen voi tietysti myös liittää vaikka avaimena toimivan langattoman rfid-sirun. Tätäkään ei tarvitse odottaa vuoteen 2030.

- 2030 taitaa jo olla niin, että ovet tunnistavat kävijät ja avaimet ovat historiallinen jäänne, Kärkkäinen arvelee.


Soittaa, kun itse unohdat

Matkapuhelinta käytetään samantyyppisellä näppäimistöllä kuin 1990-luvun alussa. Ennakoivaa tekstinsyöttöä ja kosketusnäyttöä ihmeellisempiä uusia piirteitä kännykän käyttöliittymissä ei ole vielä nähty.

Lähitulevaisuudessa verkkoselailua voi ohjata laitetta kallistamalla, silmän liikkeillä ja merkitsevillä katseilla, Kärkkäinen veikkaa.

- Tuskin naputteluakaan unohdetaan - näppäin on hyvä käyttöliittymä. Niitä varmaan kasvatellaan tarpeen mukaan laitteen pintaan. Laite venyy ja taipuu, zoomailu voi olla hyvinkin konkreettista. Laite myös seuraa käyttäjän eleitä ja päättelee, että nyt ei ole hyvä paikka olla monimutkainen.

Tai ehkä ohjelmat tulevat sen verran älykkäiksi, ettei laitetta juuri tarvitse ohjailla. - Se huomaa, ettet soittanut isoäidille, ja sitten kun kummallakin on sopiva hetki, se soittaa itsekseen - aivan kuin kohtaisitte sattumalta, Kärkkäinen visioi.


Akku latautuu langatta

Niin sanotun Mooren lain mukaan prosessorien teho tuplaantuu noin 18 kuukauden välein, ja suunnilleen samaa vauhtia kasvaa tallennuskapasiteetti.

Fysiikan rajat tulevat aikanaan vastaan, mutta viimeistään 2020-luvulla kännykkään mahtuu kaikki musiikki, mitä ihminen elinaikanaan ehtii kuunnella. Laitteen suoritin vastaa nykyistä supertietokonetta, ja laajakaista on kaikkialla.

Ainoa hitaasti kehittyvä osa matkapuhelimessa on ollut akku, ja tässä fysiikan rajat ovat jo tulleet vastaan (ks. Tiede 10/2008, s. 48-51). Tulevaisuudessa langaton sähkö voi olla yhtä luonnollinen asia kuin langaton tiedonsiirto. Pikkulaitteet lataavat itsensä aina, kun langattomalla sähköllä varustettu seinä on lähellä.


Omat aistit laajenevat

Kysymys siitä, mitä kaikkea uutta kännykkään tulee, on kuitenkin väärä - pikemmin pitäisi kysyä, mitkä uudet laitteet sisältävät kännykän.

- Kommunikaatiosta tulee perushyödyke, jokapäiväisten tavaroiden ominaisuus, kuten isosta sisäisestä muististakin. Kun ympäristön esineet kommunikoivat ja muistavat menneisyytensä, maailma on erilainen, Kärkkäinen selittää.

Parinkymmenen vuoden päästä meillä tuskin on enää yhtä erillistä laitetta, jonka voisi tunnistaa kännykäksi. Kaiutin voidaan asentaa sisäkorvaimplanttiin, mikrofoni ties vaikka hampaaseeen. Pienen näyttöruudun tihrustaminenkin jäänee historiaan.

- Kännykkä ei ole kännykkä vaan silmikkä, joka vapauttaa kädet muuhun järkevään. Silmikkä tuo ison näytön nähdä, mutta pienen kantaa, Kärkkäinen sanoo. - Uudet laitteet ja lisukkeet parantavat aistejamme. Näemme pimeällä, keskustelemme juhlissa hiljaa yli meluisan seurueen, näemme pienenkin printin paketeista.

Miksi mukana kulkevaa medialaitetta vuonna 2030 kutsutaankaan, yksi ominaisuus siitä todennäköisesti puuttuu. Kahvia sillä ei voi keittää.

Suomalaistutkija havaitsi, että maaseudun monimuotoinen luonto saattaa suojata koiria allergialta. Se antaa tukea biodiversiteettihypoteesille.

Kaupunkilaiskoirilla on enemmän allergioita kuin maaseudulla asuvilla. Vähiten allergioita on koirilla, jotka elävät maalla maalaismaiseen tapaan monilapsisessa, muitakin eläimiä omistavassa perheessä ja saavat ulkoilla vapaasti kotipihalla.

Tällaisia asioita koirista Jenni Lehtimäki sai selville väitöstutkimuksessaan, josta Helsingin Sanomat kertoo jutussaan.

Ihmisistä tosin ei samanlaista yhteyttä löytynyt allergioiden ja asuinpaikan väliltä.

Lehtimäki testasi biodiversiteettihypoteesia. Sen mukaan immuunijärjestelmämme häiriintyy ja allergian tapaiset tulehdusperäiset sairaudet lisääntyvät, kun ympäristön monimuotoisuus hupenee ja me altistumme entistä vähemmille luonnon mikrobeille.

Väitöskirja koostui neljästä tutkimuksesta, joista kaksi käsitteli lapsia ja kaksi lemmikkikoiria.

Kummassakaan lapsitutkimuksessa ei löytynyt merkittävää yhteyttä allergioiden ja ihon mikrobien tai luonnon monimuotoisuuden välillä.

Toisin oli lemmikkien laita. Koiranomistajille suunnatun kyslytutkimusken mukaan sairaimpia olivat kaupunkilaiskoirat, joista noin 17 prosentilla oli allergiaa. Maalla osuus oli viitisen prosenttia.

”Kysely osoittaa ensimmäistä kertaa urbaanin ympäristön ja muun nisäkkään kuin ihmisen allergian välisen yhteyden”, Lehtimäki kertoo.

Vielä selvemmän näytön tarjoaa neljäs tutkimus, johon osallistui yhteensä 170 labradorinnoutajaa ja suomenlapinkoiraa.

Se paljasti, että eniten allergioista kärsivät kaupungissa esimerkiksi kerrostalossa asuvat koirat, joilla on ”urbaani elämäntyyli”. Niiden hoidosta vastaa yksi ihminen, joka harrastaa monenlaista ja lenkkeilee paljon koiran kanssa.

Harvinaisimpia allergiat ovat maalaiseen tapaan maalla elävillä koirilla. Niiden iholla on viljalti ympäristöstä peräisin olevia bakteereja.

Lehtimäki ihmettelee, miksi ympäristön ja allergian yhteys tuli ilmi koirilla muttei lapsilla.

”Allergia on monimutkainen sairaus ja ihmiselämä on monimutkaista, mikä saattaa piilottaa ympäristön vaikutuksen”, hän miettii.

Täysin piiloon ihminen ei kuitenkaan jäänyt. Kyselytutkimuksessa paljastui, että jos allergia vaivaa koiraa, omistajakin on todennäköisesti allergikko. Tämä johtuu epäilemättä jostain yhteisestä tekijästä koiran ja omistajan elämäntavoissa tai ympäristössä.

”Maaseutumaisessa ympäristössä koiran ja ihmisen elimistö altistuu mikrobeille, jotka jollakin tavalla tukevat immuunijärjestelmän toimintaa”, Lehtimäki toteaa.

Kysely

Uskotko biodiversiteettihypoteesiin?

Tutustu sisältöön ja lue uusi lehti digilehdet.fi:ssä.

 

Tieteessä 2/2018 

 

PÄÄKIRJOITUS

Kun viha vie

Vihapuhuja ratsastaa alkukantaisella reaktiolla.

 

PÄÄUUTISET

Unissa puhutaan rumia

Myöntisen päiväminän takaa kurkkii
kielteinen yöminä – hyvästä syystä.

Alienkivi on yksi miljoonista

Tähtienvälisiä asteroideja syöksyy
aurinkokunnan läpi jatkuvasti.

Nykyihminen seikkaili
ulos Afrikasta useita kertoja

Yhden ulostulon malli ei enää mitenkään
istu Aasian löytöihin.

Korallit kalpenevat kiihtyvää tahtia

Lämpenevät vedet riistävät
polyypilta elintärkeän kumppanin.

 

ARTIKKELIT

Migreeni vyöryy aivorungosta

Kun sähköt sekoavat hermokeskuksessa,
kipuviestit kiihdyttävät aivot hälytystilaan.

Esinisäkkäät
Maailman valtiaat ennen dinosauruksia

Kehitys kohti meitä käynnistyi jo silloin,
kun maapallon mantereet olivat vielä yhtä.

Siittiöt hukassa

Enää hälytyskellot eivät kilise van kumisevat.
Miesten siittiömäärät ovat romahtaneet.

James Bond
Harmaa agentti hurmasi maailman

Vastoin odotuksia huomaamaton vakooja sai
valtavan huomion. Kohu teki fiktiosta faktaa.

Liikenne jättää tiet

Visio on villi muttei utopiaa. Jokainen sopiva
maapala tarvitaan luonnolle ja ruoalle.

Ennen paras mies oli poikamies

Naiset ja seksi eivät ole aina olleet miehen mitta.
Elämän tärkeät asiat löytyivät pitkään toisaalta.

 

TIEDE VASTAA

Voiko pissa jäätyä kaarelle?

Haudataanko vainajat ilmansuuntien mukaan?

Mikä on puujalkavitsi?

Miksi kuusi kestää lumen painon?

Miten norppa löytää takaisin avannolle?

Voiko avaruusaseman palauttaa Maahan?

 

KIRJAT

Oma dna kantaa suvun historiaa

Marja Pirttivaara teki suomalaisille sukututkijoille uudenlaisen kätevän oppaan.

 

KUVA-ARVOITUS

Klassikkopalsta

kutsuu lukijoita tulkitsemaan kuvia lehden Facebook-sivustolle: facebook.com/tiede.fi

 

OMAT SANAT

Valoa kohti

Entisinä aikoina kantasana tarjosi myös lämpöä.

 

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea uusimman numeron jutut Sanoman Digilehdet-palvelussa.

Ellet vielä ole ottanut tilaukseesi kuuluvaa digiominaisuutta käyttöön, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.