Kännykkäsukupolvi luottaa itseensä; Koululaisille lisää nukkumisaikaa!; Kerran kuussa hehkeänä; Äidin hyvä koulutus ennustaa hyvää lapselle

TEKSTI:Jarno Forssell

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 6/2004


 


Kännykkäsukupolvi luottaa itseensä



Usko omaan etevyyteen tekee parikymppisistä itsevarmoja.

Pitkästä aikaa Suomessa on itsetietoinen sukupolvi. Edellistä polvea yhdistivät vain kokemukset lamasta ja kuulumattomuudesta oikeastaan mihinkään, mutta 2000-luvun nuorilla suomalaisilla on myönteisesti sävyttynyt tunne yhteisestä tietotekniikka- tai kännykkäsukupolvesta.

- Kännykkäsukupolven merkittävä piirre on itsevarmuus. Parikymppiset ovat paljon varmempia kuin nykyiset kolmevitoset. Yksi syy tähän on se, että he kokevat olevansa tiedollisesti vanhempia edellä, kertoo elokuussa julkistetun Nuorisobarometrin toimittaja, tutkija Terhi-Anna Wilska. Vastaava tulos näkyy myös alkukesällä julkistetusta Nuoret ja työ -barometristä, jonka mukaan nuoret uskovat työssä omiin kykyihinsä ja taitoihinsa.

Wilskan mukaan kännykkäsukupolvi ei välttämättä saa aikaan massaliikkeitä esimerkiksi 60-lukulaisten tavoin. Sukupolvea yhdistävät tekijät liittyvät elämäntapaan, eivät poliittiseen muutokseen.

- Se ei ole välttämättä mitään konkreettista tai yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, mutta se on tätä sukupolvea yhdistävää ja positiivista.




Suurimmat riskit nuorten mielestä

1. Huumausaineet


2. Lainojen takaus


3. Osakesijoitus


4. Rahapelit


5. Yrityksen perustaminen


6. Satunnaiset sukupuolisuhteet


7. Kulutusluotot


8. Alkoholi


9. Asuntolainan ottaminen


10. Opintolainan ottaminen


Potentiaalia yrittäjiksi

Tämänvuotisen Nuorisobarometrin keskeinen teema on yrittäjyys, jota on toistettu eri yhteyksissä niin paljon, että se alkaa olla 2000-luvun alun mantra. Näyttää siltä, että se on myös tehonnut: nuorten yrittäjämyönteisyys on selvästi suurempi kuin muun väestön.

- Haastatelluista nuorimmat ovat luottavaisimpia ja pelkäävät vähiten riskejä. Siinä vaiheessa, kun nuoret joutuvat itse vastaamaan toimeentulostaan, varovaisuus lisääntyy, sanoo Turun kauppakorkeakoulun tutkija Jani Erola.

Kovin yrittäjyysinto hiipuu noin 25-vuotiaana ja koulutuksen lisääntyessä. Tässä onkin suomalaisen yhteiskunnan dilemma: samaan aikaan, kun yrittäjiä halutaan lisää, nostetaan myös koulutustasoa, mikä vähentää yrittäjyysintoa. Ratkaisuksi tutkijat tarjoavat laaja-alaisempaa ja monitaitoisempaa koulutusta ja positiivisia esikuvia.

Oli miten oli, Etla Tiedossa työskentelevä tutkija Lotta Väänänen uskoo, että hyvien tietojen ja terveen itsetunnon ansiosta nykynuorilla on aiempia sukupolvia paremmat mahdollisuudet synnyttää innovatiivisia, kasvuhakuisia ja kansainvälisesti suuntautuneita yrityksiä.




Elämässä tärkeintä nuorten mielestä

1. Terveys


2. Rakkaus ja ihmissuhteet


3. Lasten oikeudet


4. Itsekunnioitus


5. Vapaa-aika


6. Puhdas ympäristö


7. Kansallinen turvallisuus


8. Sukupuolten välinen tasa-arvo


9. Työ


10. Tunne, että on saanut jotain merkittävää aikaan


Arvot kovanpehmeitä

Nuorisobarometri antaa monimuotoisen kuvan nuorten arvoista. Toisaalta heillä on hyvin liberalistiset näkemykset työstä - jokainen on oman onnensa seppä. Työ- ja opiskeluelämästä syrjäytyminen johtuu heidän mielestään enimmäkseen omasta laiskuudesta, ei yhteiskunnallisista syistä.

- Nuoret suhtautuvat työhön vakavasti. He eivät halua olla vapaamatkustajia. Tästä kertoo se, että he ovat valmiita mieluummin ottamaan vastaan mitä tahansa työtä kuin jäämään työttömiksi, kertoo Terhi-Anna Wilska.

Kovien asenteiden vastapainoksi nuoret kuitenkin arvostavat elämässään eniten terveyttä, rakkautta ja ihmissuhteita sekä lasten oikeuksia, itsekunnioitusta ja puhdasta ympäristöä. He pitävät perhettä ja ystäväpiiriä keskeisinä samastumisryhminään. Ja jos taloudellisten syiden vuoksi jostakin pitää leikata, terveydenhuolto, vanhusten huolto ja lapsiperheiden tuki pitää ainakin jättää rauhaan.

- Tämän sukupolven mielestä kilpailu ja yhteisvastuu, kannustaminen ja välittäminen, individualismi ja sosiaalinen omatunto voivat elää samassa maailmassa. Näiltä nuorilta voisi kenties oppia jotakin, kun tulevaisuudessa tehdään tärkeitä ratkaisuja, uskoo tutkija Petri Paju.

Lähde: Oman elämänsä yrittäjät? Nuorisobarometri 2004

Koululaisille lisää nukkumisaikaa!

Kiireinen elämä, joka edellyttää pitkiä työpäiviä ja vuorotyötä, on vähentänyt unen arvostusta. Unen merkitystä hyvän elämän osana pitäisikin nostaa kansallisella uniremontilla, vaativat professori Mikko Härmä ja erikoistutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

Unen yhteys moniin sairauksiin ja muun muassa lihavuuteen on raportoitu useissa tutkimuksissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan alle kuusi tuntia nukkuvilla nuorilla aikuisilla on yli seitsenkertainen lihavuuden riski. Unettomuus ja vähän nukkuminen ennustavat myös muun muassa sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja aikuisiän sokeritaudin esiintymistä.

Sitä paitsi tiedetään, että unta tarvitaan tehokkaaseen oppimiseen. Unessa päivällä opitut asiat järjestyvät oivaltamista helpottavaan muotoon ja aivojen neurokemialliset reaktiot vahvistavat muistijälkiä.- Uni tavallaan pelastaa rapistuvia muistijälkiä, kuvailee Mikael Sallinen. Alkuyön syvä uni edistää tietojen oppimista, loppuyön vilkeuni taitojen oppimista.

Mikko Härmän mukaan työssäkäyvät ihmiset menevät nykyisin nukkumaan tuntia myöhemmin kuin oli tapana 20 vuotta sitten. Vanhempien esimerkin myötä myös koululaisten ilta on pidentynyt. Koulu kuitenkin alkaa keskimäärin samaan aikaan kuin ennenkin.

- Mielestäni voisi harkita koulun aloittamista myöhemmin. Yhdysvalloissa sitä on testattu, ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Olisi se ainakin kokeilemisen arvoista, Härmä arvelee.

"Mitä pidempi uni, sen tehokkaampaa oppiminen. Tässäkin lienee tosin jokin raja: ei oppiminen sentään yksin nukkumalla parane."

Mikko Härmä ja Mikael Sallinen: Hyvä uni - hyvä työ, 2004

Kerran kuussa hehkeänä

Ensivaikutelma on tärkein, sanotaan. Nyt on löytynyt uusi keino tehdä mahdollisimman hyvä vaikutus vaikkapa työpaikkahaastattelussa tai ensimmäisillä treffeillä. Ikävä kyllä, vain naisille.

Newcastlen yliopiston Craig Roberts on ryhmineen havainnut, että naiset ovat viehättävimmillään kuukautiskiertonsa hedelmällisimmässä vaiheessa. Tutkijat eivät osaa vielä varmasti sanoa, mistä hehkeys syntyy, mutta he arvioivat sen liittyvän ihon kuntoon ja värisävyyn.

Tutkimusryhmä valokuvasi puolensataa 19-33-vuotiasta naista kahteen otteeseen kuukautiskierron eri vaiheissa. Kuvia vertaillut testiryhmä piti useimpia hedelmällisen hetken otoksia viehättävimpinä. Etenkin testiryhmän naisjäsenet olivat herkkiä huomaamaan eron.

Äidin hyvä koulutus ennustaa hyvää lapselle

Yliopistoihin päätyvät useammin maisterien kuin ammattikoululaisten lapset, ja koulutus taas auttaa pärjäämään elämässä. Sehän tiedetään. Nyt on kuitenkin saatu tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät ennustavat nuorten elämässä pärjäämistä.

Kasvatussosiologi Tuulikki Kärkkäinen tutki väitöskirjassaan kahden espoolaisen koululuokan oppilaat sekä näiden vanhemmat ja opettajat kahdenkymmenen vuoden välein. Hän havaitsi, että parhaiten myöhemmässä elämässä selviytyivät lapset, joiden äidillä oli hyvä koulutus ja joiden suhde erityisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaan oli hyvä. Hyvää tulevaisuutta ennakoivat myös koulussa pärjääminen 14-15-vuotiaana ja vanhempien toiveet koulutustasosta.

- Jatkossa kannattaisi tutkia tarkemmin huonon isä-poikasuhteen vaikutusta siihen, miksi osa miehistä selviytyy elämässä huonosti, Kärkkäinen sanoo.

- Kuitenkin yksikin emotionaalisesti kypsä vanhempi voi kasvattaa tasapainoisen lapsen, sukupuolesta riippumatta.

Palstan kokoaja Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018