Kännykkäsukupolvi luottaa itseensä; Koululaisille lisää nukkumisaikaa!; Kerran kuussa hehkeänä; Äidin hyvä koulutus ennustaa hyvää lapselle

TEKSTI:Jarno Forssell

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 6/2004

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 


Kännykkäsukupolvi luottaa itseensä



Usko omaan etevyyteen tekee parikymppisistä itsevarmoja.

Pitkästä aikaa Suomessa on itsetietoinen sukupolvi. Edellistä polvea yhdistivät vain kokemukset lamasta ja kuulumattomuudesta oikeastaan mihinkään, mutta 2000-luvun nuorilla suomalaisilla on myönteisesti sävyttynyt tunne yhteisestä tietotekniikka- tai kännykkäsukupolvesta.

- Kännykkäsukupolven merkittävä piirre on itsevarmuus. Parikymppiset ovat paljon varmempia kuin nykyiset kolmevitoset. Yksi syy tähän on se, että he kokevat olevansa tiedollisesti vanhempia edellä, kertoo elokuussa julkistetun Nuorisobarometrin toimittaja, tutkija Terhi-Anna Wilska. Vastaava tulos näkyy myös alkukesällä julkistetusta Nuoret ja työ -barometristä, jonka mukaan nuoret uskovat työssä omiin kykyihinsä ja taitoihinsa.

Wilskan mukaan kännykkäsukupolvi ei välttämättä saa aikaan massaliikkeitä esimerkiksi 60-lukulaisten tavoin. Sukupolvea yhdistävät tekijät liittyvät elämäntapaan, eivät poliittiseen muutokseen.

- Se ei ole välttämättä mitään konkreettista tai yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, mutta se on tätä sukupolvea yhdistävää ja positiivista.




Suurimmat riskit nuorten mielestä

1. Huumausaineet


2. Lainojen takaus


3. Osakesijoitus


4. Rahapelit


5. Yrityksen perustaminen


6. Satunnaiset sukupuolisuhteet


7. Kulutusluotot


8. Alkoholi


9. Asuntolainan ottaminen


10. Opintolainan ottaminen


Potentiaalia yrittäjiksi

Tämänvuotisen Nuorisobarometrin keskeinen teema on yrittäjyys, jota on toistettu eri yhteyksissä niin paljon, että se alkaa olla 2000-luvun alun mantra. Näyttää siltä, että se on myös tehonnut: nuorten yrittäjämyönteisyys on selvästi suurempi kuin muun väestön.

- Haastatelluista nuorimmat ovat luottavaisimpia ja pelkäävät vähiten riskejä. Siinä vaiheessa, kun nuoret joutuvat itse vastaamaan toimeentulostaan, varovaisuus lisääntyy, sanoo Turun kauppakorkeakoulun tutkija Jani Erola.

Kovin yrittäjyysinto hiipuu noin 25-vuotiaana ja koulutuksen lisääntyessä. Tässä onkin suomalaisen yhteiskunnan dilemma: samaan aikaan, kun yrittäjiä halutaan lisää, nostetaan myös koulutustasoa, mikä vähentää yrittäjyysintoa. Ratkaisuksi tutkijat tarjoavat laaja-alaisempaa ja monitaitoisempaa koulutusta ja positiivisia esikuvia.

Oli miten oli, Etla Tiedossa työskentelevä tutkija Lotta Väänänen uskoo, että hyvien tietojen ja terveen itsetunnon ansiosta nykynuorilla on aiempia sukupolvia paremmat mahdollisuudet synnyttää innovatiivisia, kasvuhakuisia ja kansainvälisesti suuntautuneita yrityksiä.




Elämässä tärkeintä nuorten mielestä

1. Terveys


2. Rakkaus ja ihmissuhteet


3. Lasten oikeudet


4. Itsekunnioitus


5. Vapaa-aika


6. Puhdas ympäristö


7. Kansallinen turvallisuus


8. Sukupuolten välinen tasa-arvo


9. Työ


10. Tunne, että on saanut jotain merkittävää aikaan


Arvot kovanpehmeitä

Nuorisobarometri antaa monimuotoisen kuvan nuorten arvoista. Toisaalta heillä on hyvin liberalistiset näkemykset työstä - jokainen on oman onnensa seppä. Työ- ja opiskeluelämästä syrjäytyminen johtuu heidän mielestään enimmäkseen omasta laiskuudesta, ei yhteiskunnallisista syistä.

- Nuoret suhtautuvat työhön vakavasti. He eivät halua olla vapaamatkustajia. Tästä kertoo se, että he ovat valmiita mieluummin ottamaan vastaan mitä tahansa työtä kuin jäämään työttömiksi, kertoo Terhi-Anna Wilska.

Kovien asenteiden vastapainoksi nuoret kuitenkin arvostavat elämässään eniten terveyttä, rakkautta ja ihmissuhteita sekä lasten oikeuksia, itsekunnioitusta ja puhdasta ympäristöä. He pitävät perhettä ja ystäväpiiriä keskeisinä samastumisryhminään. Ja jos taloudellisten syiden vuoksi jostakin pitää leikata, terveydenhuolto, vanhusten huolto ja lapsiperheiden tuki pitää ainakin jättää rauhaan.

- Tämän sukupolven mielestä kilpailu ja yhteisvastuu, kannustaminen ja välittäminen, individualismi ja sosiaalinen omatunto voivat elää samassa maailmassa. Näiltä nuorilta voisi kenties oppia jotakin, kun tulevaisuudessa tehdään tärkeitä ratkaisuja, uskoo tutkija Petri Paju.

Lähde: Oman elämänsä yrittäjät? Nuorisobarometri 2004

Koululaisille lisää nukkumisaikaa!

Kiireinen elämä, joka edellyttää pitkiä työpäiviä ja vuorotyötä, on vähentänyt unen arvostusta. Unen merkitystä hyvän elämän osana pitäisikin nostaa kansallisella uniremontilla, vaativat professori Mikko Härmä ja erikoistutkija Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

Unen yhteys moniin sairauksiin ja muun muassa lihavuuteen on raportoitu useissa tutkimuksissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan alle kuusi tuntia nukkuvilla nuorilla aikuisilla on yli seitsenkertainen lihavuuden riski. Unettomuus ja vähän nukkuminen ennustavat myös muun muassa sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja aikuisiän sokeritaudin esiintymistä.

Sitä paitsi tiedetään, että unta tarvitaan tehokkaaseen oppimiseen. Unessa päivällä opitut asiat järjestyvät oivaltamista helpottavaan muotoon ja aivojen neurokemialliset reaktiot vahvistavat muistijälkiä.- Uni tavallaan pelastaa rapistuvia muistijälkiä, kuvailee Mikael Sallinen. Alkuyön syvä uni edistää tietojen oppimista, loppuyön vilkeuni taitojen oppimista.

Mikko Härmän mukaan työssäkäyvät ihmiset menevät nykyisin nukkumaan tuntia myöhemmin kuin oli tapana 20 vuotta sitten. Vanhempien esimerkin myötä myös koululaisten ilta on pidentynyt. Koulu kuitenkin alkaa keskimäärin samaan aikaan kuin ennenkin.

- Mielestäni voisi harkita koulun aloittamista myöhemmin. Yhdysvalloissa sitä on testattu, ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Olisi se ainakin kokeilemisen arvoista, Härmä arvelee.

"Mitä pidempi uni, sen tehokkaampaa oppiminen. Tässäkin lienee tosin jokin raja: ei oppiminen sentään yksin nukkumalla parane."

Mikko Härmä ja Mikael Sallinen: Hyvä uni - hyvä työ, 2004

Kerran kuussa hehkeänä

Ensivaikutelma on tärkein, sanotaan. Nyt on löytynyt uusi keino tehdä mahdollisimman hyvä vaikutus vaikkapa työpaikkahaastattelussa tai ensimmäisillä treffeillä. Ikävä kyllä, vain naisille.

Newcastlen yliopiston Craig Roberts on ryhmineen havainnut, että naiset ovat viehättävimmillään kuukautiskiertonsa hedelmällisimmässä vaiheessa. Tutkijat eivät osaa vielä varmasti sanoa, mistä hehkeys syntyy, mutta he arvioivat sen liittyvän ihon kuntoon ja värisävyyn.

Tutkimusryhmä valokuvasi puolensataa 19-33-vuotiasta naista kahteen otteeseen kuukautiskierron eri vaiheissa. Kuvia vertaillut testiryhmä piti useimpia hedelmällisen hetken otoksia viehättävimpinä. Etenkin testiryhmän naisjäsenet olivat herkkiä huomaamaan eron.

Äidin hyvä koulutus ennustaa hyvää lapselle

Yliopistoihin päätyvät useammin maisterien kuin ammattikoululaisten lapset, ja koulutus taas auttaa pärjäämään elämässä. Sehän tiedetään. Nyt on kuitenkin saatu tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät ennustavat nuorten elämässä pärjäämistä.

Kasvatussosiologi Tuulikki Kärkkäinen tutki väitöskirjassaan kahden espoolaisen koululuokan oppilaat sekä näiden vanhemmat ja opettajat kahdenkymmenen vuoden välein. Hän havaitsi, että parhaiten myöhemmässä elämässä selviytyivät lapset, joiden äidillä oli hyvä koulutus ja joiden suhde erityisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaan oli hyvä. Hyvää tulevaisuutta ennakoivat myös koulussa pärjääminen 14-15-vuotiaana ja vanhempien toiveet koulutustasosta.

- Jatkossa kannattaisi tutkia tarkemmin huonon isä-poikasuhteen vaikutusta siihen, miksi osa miehistä selviytyy elämässä huonosti, Kärkkäinen sanoo.

- Kuitenkin yksikin emotionaalisesti kypsä vanhempi voi kasvattaa tasapainoisen lapsen, sukupuolesta riippumatta.

Palstan kokoaja Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla