Kuluttaminen olisi nyt kansalaisteko, mutta taantumapuheet pitävät kukkarot kiinni.





Epätieteellinen kysely tuttavapiirissä osoitti, että ilmassa on nuukailua. Joku odottaa auton vaihdossa parempia kelejä, toinen lensi kaukomaiden sijasta Teneriffalle. Nyt uppoaa hyvin edullisempikin punaviini - ja muutama päätti jopa pitää huikattoman helmikuun!

Kun Tilastokeskus vuodenvaihteessa kysyi kuluttajien luottamusta talouteen, viisari oli 6,5 miinuksella. Se näkyy kulutuksessa.

Akatemiatutkija Mika Pantzar Helsingin kauppakorkeakoulusta hakee vertailukohtaa 1990-luvun alun lamasta, jonka kuluttajat itse asiassa ennakoivat ennen talousviisaita.

- Syksyllä 1989 kukaan Suomessa ei puhunut lamasta mitään, mutta kuluttajat alkoivat muuttaa käyttäytymistään. Kestokulutushyödykkeiden, kuten autojen ja kotitalouskoneiden, kauppa hiipui.

Käsi sydämelle: kuinka monen perheessä nytkään suunnitellaan asunnon tai auton vaihtoa? Tai edes taulutelevision päivittämistä paria tuumaa isompaan?


Uskon puute jarruttaa

Tilastokeskuksen erikoistutkijan Kirsti Ahlqvistin mukaan kulutuksen suuret linjat noudattelevat yleensä ihmisten käytettävissä olevia tuloja: käyrät seurailevat uskollisesti toisiaan. Muutostilanteissa ne voivat kuitenkin erkaantua, ja esimerkiksi viime laman aikana kulutus väheni enemmän kuin käytettävissä olevat tulot.

- Sellaisetkin ihmiset, joiden ei olisi tarvinnut säästää, leikkasivat kulutustaan, Ahlqvist sanoo.

Vaikka oma työpaikka olisi toistaiseksi turvattu ja lompakossa rahaa, taantumapuheet ja uskon puute tulevaisuuteen vähentävät hankintoja. Kauppatilastot kertovat, että kulutus hidastui jo viime vuoden lopussa, ennen kuin pahimmat uutiset joukkoirtisanomisista ja tehtaiden sulkemisista alkoivat levitä.

- Kyseessä on overshooting-ilmiö eli ylireagointi, selittää Mika Pantzar. - Kun lama on kaikkien huulilla, kuluttajistakin osa tekee äkkijarrutuksen. Myöhemmin todennäköisesti palataan takaisin jollekin aiemmalle tasolle.

Tutkijan mukaan kuluttajat eivät ole tässä suhteessa yhtään sen tyhmempiä tai fiksumpia kuin muutkaan talouden toimijat - yrityspäättäjät tai valtiovarainministeriön virkamiehet. Kaikki yrittävät ennakoida ja varmistella omaa tulevaisuuttaan.


Neljä tapaa tinkiä

- Ensimmäinen ja helpoin strategia on lykätä hankintoja, Mika Pantzar tietää. Ajamme autolla yhtä paljon kuin ennenkin, mutta koko ajan vanhemmalla autolla. Sama pätee muihin tuotteisiin, ja vanhan korjaaminenkin alkaa tuntua hyvältä ajatukselta.

Seuraavaksi vaihdamme halvempaan: naudanfileen jauhelihaan ja loman Roomassa viikonloppuun Tallinnassa. Kohta kansoitamme kirpputorit ja soitamme halpahallien ovipumppua.

Kolmas tapa tinkiä on ostaa entistä vähemmän. Kirsti Ahlqvistin mukaan viime lama iski melko tasaisesti kaikkiin tuoteryhmiin, mutta kestokulutustavaroiden ohella vapaa-ajanhyödykkeiden kysyntä kärsi eniten. Se tiesi huonoa esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalle sekä harrastekaupalle.

Neljäs ja äärimmäisin tinkimisen muoto on saneeraus, downsizing, eli koko elämäntapaa reivataan vähemmän kuluttavaksi ja edullisemmaksi. Muutamme ahtaampaan asuntoon tai lähemmäs työpaikkaa, ettemme tarvitsisi autoa.

Mika Pantzarin mukaan tällaisia merkkejä ei Suomessa nyt ole näkyvissä, mutta Tilastokeskuksen Ahlqvist muistuttaa, että 1990-luvun lama lisäsi vuokralla asumista tässä perinteisessä  omistusasujien maassa.


Nyt kuuluisi kuluttaa

Jokin on kuitenkin muuttunut 20 vuodessa: yhteiskunnallinen ilmapiiri. Kirsti Ahlqvistin mukaan 1990-luvun alussa ihmisiä syyllistettiin kuluttamisesta, nyt kuluttamista pidetään kansalaiskunnon osoituksena. Mika Pantzar on samaa mieltä.

Kuluttajien tulevaisuudenuskoa vahvistamaan perustetun markkinointikampanjan internet-sivustolla tarjotaan keinoja, joilla taistella lamaa vastaan:

1. Osta kuin ennenkin.

2. Älä vaihda halvempaan.

3. Suosi kotimaisia palveluita ja tuotteita.

4. Älä anna yleisen kauhistelun pelotella.

5. Jos se on vallassasi, älä jaa potkuja.

6. Muista, että on niitä lamoja ollut ennenkin.

www.alaruokilamaa.fi

Kun kehotukset kääntää toisinpäin, tietää miten me kuluttajat oikeasti toimimme.

- Ei lama 1990-luvullakaan ollut kaikille katastrofi. Jos he olisivat kuluttaneet normaalisti, se olisi voinut auttaa monia pienyrityksiä.

Miten kulutustutkija itse on nyt osallistunut laman nujertamiseen?

- Olen lisännyt jonkin verran kotimaisten palvelujen käyttöä: käynyt teatterissa, golf-valmennuksessa ja Pilates-kurssilla. Jostakin näkökulmasta ne ovat rahan tuhlausta, mutta pitäähän talouden pyöriä!


Palstan pitäjä Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.


 


Onko nimellä merkitystä?


Nimistöntutkimuksessa on oltu monta mieltä siitä, onko erisnimillä merkityssisältöä vai onko niiden ainoa tehtävä viitata tiettyyn henkilöön, paikkaan tai muuhun yksilöityyn kohteeseen, joka syystä tai toisesta on katsottu nimeämisen arvoiseksi.

Esimerkiksi monet kaupunkien nimet ovat yleisnimiä, joilla on selvä ominaismerkitys: kotka, lahti, varkaus. Toiset nimet taas ovat sisällöltään aivan hämäriä, vaikka äänneasu näyttääkin suomen kielen mukaiselta: Ikaalinen, Imatra, Kuopio.


Myös yleisniminä käytettyjen erisnimien merkitys haalistuu. Kukapa tulee ajatelleeksi, että Kurikka tarkoittaa sananmukaisesti puunuijaa ja Jyväskylä alueellisen kokonaisuuden muodostavaa maaseutuasutusta, jossa on paljon jyviä.

Vaikka nimen voisi ymmärtää sananmukaisesti, ei ole itsestään selvää, miten se liittyy puheena olevaan paikkakuntaan. Voimme vain arvailla, miksi Rusko on Rusko ja Haukivuori Haukivuori.


Suuri osa paikannimistä on ikivanhoja. Vaikka niille alkuaan olisi ollut järkevä selitys, se on ajan mittaan voinut unohtua.

Paikan kuvailu ei ole ainoa mahdollinen nimeämisperuste, ja selvittelyn tueksi tarvitaan asiakirjoja etenkin silloin, kun paikkoja on nimetty muinaisten asukkaiden mukaan. Esimerkiksi Lemin takana piilee Klemi eli Klemetti, ja Lusi on muunnelma nimestä Ambrosius.


Kysymys nimen merkityksestä on saanut uuden ulottuvuuden, kun tuoreiden kuntaliitosten yhteydessä on valittu nimiä uusille kaupungeille.

Useissa valinnoissa näkyy alueen keskuskunta päässeen voitolle. Esimerkiksi Kouvola ja Salo jatkavat kaupunkeina Suomen kartalla, joskin entistään huomattavasti laajempina.

Maan lounaiskolkassa keskustelu jatkuu. Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Paraisten liitoksesta ei syntynyt Merikruunua eikä Nauvostoliittoa, eikä Länsi-Turunmaan lopullinen voittokaan ole vielä kirkossa kuulutettu, sillä asiasta on tekeillä kansanäänestys. Rinnakkaistapausten perusteella voittajaksi kannattaa veikata Paraista. Saapa nähdä, miten kunnan käy!


Kaisa Häkkinen
Kirjoittaja on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018