Riskit voittavat yhä hyödyt. Hehkutus on ollut ennenaikaista. Kantasoluista ei olekaan kaivatuksi kaikkien tautien parantajaksi. Niissä väijyy syövän vaara.





Kantasoluista rakennetaan sairaan kehon varaosia ja niillä hoidetaan kaikki maailman taudit. Tähän tyyliin kantasoluhoidot esiintyvät lehtien palstoilla. Asiassa ei ole kuin yksi mutta: unohtuu, että kantasoluhoidot ovat yhä kokeellisia ja valtaosa tuloksista on peräisin laboratoriohiirestä. Vain luuytimen kantasolusiirrot ovat vakiinnuttaneet asemansa veri- ja syöpätautien tukihoitoina.

Luuytimen kantasolusiirto korjaa syövän lääkehoidon aiheuttaman luuydinvaurion, joka tekee potilaan herkäksi muun muassa infektioille. Ensimmäiset onnistuneet luuydinsiirrot tehtiin 1960-luvun lopulla, ja nykyään niiden vuosittainen maailmansaldo on 30 000-40 000. Kaikki muut ihmisen kantasoluhoidot ovat tähän asti olleet pienimuotoisia kokeita. Ehkä näin onkin hyvä.

Viimeaikaisten tulosten perusteella hoitoihin saattaa liittyä odottamattoman suuri syöpäriski. Useat tutkijat ovat kehottaneet ottamaan sen vuoksi aikalisän. "Monet meistä ovat sitä mieltä, että seuraavien vuosien aikana olisi järkevintä olla kokeilematta kantasoluhoitoja", totesi Columbian yliopiston Thomas Jessell New York Timesin haastattelussa jo joitakin vuosia sitten.


Erilaistumiskyky epäilyttää

Jarruttelun syynä ei ole ainoastaan mahdollinen syöpäriski. Myös kantasolujen monikykyisyys on joutunut kritiikin kohteeksi.

Kuuluisin esimerkki on Minnesotan yliopiston Catherine Verfaillien tiedelehti Naturessa vuonna 2002 julkaisema artikkeli. Siinä Verfaillie esitti, että luuytimen kantasolut erilaistuvat käytännössä miksi tahansa elimistön soluksi. Muut tutkimusryhmät eivät onnistuneet toistamaan artikkelissa kuvattuja kokeita, ja kaiken lisäksi New Scientist -lehti huomasi, että Verfaillie julkaisi tuloksensa samaan aikaan ja samoin kuvin myös Journal of Experimental Hematology -lehdessä. Kuvateksteissä kuvien kuitenkin kerrottiin esittävän eri asioita.

Kukaan ei voi tätä nykyä varmasti tietää, mitä kokeita Verfaillien ryhmä teki ja miten. Verfaillien tukala asema helpottui kuitenkin hivenen viime vuonna, kun Journal of Clinical Investigation -lehdessä ilmestyi tutkimus, jossa oli osittain onnistuttu toistamaan hänen tuloksensa.

Suuri osa esitetystä kantasolujen erilaistumisesta on kuitenkin selitettävissä solujen yhteensulautumisella. Luuytimen solut eivät siis erilaistuisikaan suuressa määrin maksa-, hermo- ja sydänlihassoluiksi. Sen sijaan ne kykenevät sulautumaan yhteen näiden solujen kanssa. Luuytimen kantasolujen erilaistumiskyky muuksi kuin veren solukoksi jää ainakin osittain arvailujen varaan.


Kantasoluista kasvaimia

Kantasoluhoitojen ja syövän kytköstä kannattaa tarkastella monesta eri näkökulmasta. Muuttuvatko siirretyt tai elimistön omat kantasolut syöpäsoluiksi? Vaikuttavatko kanta- ja syöpäsolut toisiinsa? Onko tähän mennessä tehdyissä ihmiskokeissa nähtävissä merkkejä syöpäriskistä?

Tutkin itse kiveskantasoluja ja osoitin muuntogeenisillä hiirillä, että GDNF-kasvutekijä säätelee kivesten kantasolujen uusiutumista ja erilaistumista. GDNF:ää ylen määrin tuottavassa hiirikannassa siittiöiden muodostuminen loppui, mutta niiden kantasolut lisääntyivät ja muodostivat kookkaita rypäitä siementiehyisiin.

Eräänä päivänä eläintenhoitaja soitti ja kertoi, että hiirille oli ilmestynyt kiveskasvaimia. Kun eläimet lopetettiin, vain yhdellä kymmenestä ei ollut niitä. Kasvaimet muistuttivat yhtä ihmisen kivessyöpää.

Omien kantasolujen lisäämisestä siis seurasi syöpä. Vastaavia tuloksia on julkaistu nyt muualtakin.


Esikasvatus ei pelasta

Ehkä kantasolut kannattaisi erilaistaa halutuksi solukoksi, kuten sydänlihas- ja hermosoluiksi tai haiman soluiksi, jo ennen siirtoa potilaaseen. Estäisikö se syövän synnyn? Valitettavasti tämäkään ei välttämättä auta.

Timothy Wang Columbian yliopistosta on julkaissut Science-lehdessä kokeen, jossa helikobakteeri tartutettiin hiiriin. Niihin ilmaantui pian mahalaukun kasvaimia samaan tapaan kuin ihmisessä helikotartunnan seurauksena.

Wangin nokkela oivallus oli, että ennen bakteerin tartuttamista hiiriin ruiskutettiin kantasoluja, jotka oli tehty fluoresoiviksi eli hohtaviksi siirtämällä niihin meduusan geeni. Yksittäisiä fluoresoivia soluja löytyi muun muassa mahalaukun limakalvosta, jossa ne olivat erilaistuneet mahalaukun pintasoluiksi.

Kuten odotettua, tartunnan jälkeen hiiriin muodostui kasvaimia - ja nimenomaan kasvaimet loistivat fluoresoivina. Ne olivat siis peräisin siirretyistä kantasoluista. Vaikka kantasolut olivat ensin erilaistuneet mahalaukun soluiksi, ne olivat bakteerien ärsyttäessä tavallista herkempiä muuttumaan syöpäsoluiksi.


Viljelmässä mutaatioita

Muissa kokeissa syöpäriski on tullut yllätyksenä. Stem Cells -lehdessä julkaistiin taannoin kansainvälinen tutkimus, jonka alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä luuytimen kantasoluista loppujen lopuksi erilaistuu. Tässäkin tutkimuksessa kantasolut leimattiin tunnistusta varten meduusan fluoresoivalla geenillä. Sen jälkeen ne siirrettiin hiiriin. Muutaman viikon jälkeen hiiret rupesivat voimaan huonosti ja niihin ilmaantui syöpäkasvaimia.

Kasvaimet muistuttivat ihmisen luusyöpää. Ensin tutkijat epäilivät syyksi meduusan geeniä tai syövälle altista hiirikantaa, mutta kasvaimet olivatkin peräisin siirretyistä soluista. Syyksi osoittautui solujen kasvattaminen maljalla ennen siirtoa. Kasvatuksen aikana kantasolujen geeneissä tapahtui mutaatioita, joiden vuoksi ne muuttuivat herkästi syöpäsoluiksi.


Syöpä osaa hyödyntää

Syöpätutkimuksen suurmiehiin kuuluva Robert Weinberg yhdysvaltalaisesta Whitehead-instituutista julkaisi viime vuonna Naturessa artikkelin syövän ja kantasolujen tuhoisasta vuorovaikutuksesta.

Aikaisemmin oli havaittu, että syöpäsolut houkuttelevat kantasoluja ympärilleen. Weinberg osoitti, että niiden kierona tavoitteena on edistää syövän kasvua.

Weinberg siirsi hiiriin rintasyöpäsoluja ja kantasoluja yhdessä ja erikseen. Kun vähän etäpesäkkeitä tekeviä syöpäsoluja siirrettiin kantasolujen kanssa, etäpesäkkeitä muodostui paljon enemmän ja niitä syntyi myös uusiin elimiin. Syöpäsolut osasivat käyttää hyväkseen kantasoluja, ja kantasolut muuttivat syöpäsolut entistä aggressiivisemmiksi.


Luuydinsiirrossakin riski

Entä kokemukset potilaiden kantasoluhoidoista? Palataan ainoaan vakiintuneeseen kantasoluhoitoon.
Luuytimen kantasolusiirtoja on tehty yli 30 vuotta. Seuranta-aikaa ja potilaita on riittävästi. Niiden perusteella luuytimen siirto lisää uuden syövän riskin 2-20-kertaiseksi - sellaisen syövän riskin, jota potilas ei sairastanut saadessaan siirteen.

Tähän asti on uskottu, että syöpähoidot aiheuttavat mutaatioita geeneissä tai että potilaat ovat muutoin tavallista alttiimpia syöville. Nämä selitykset ovat mahdollisia, mutta oikea vastaus saadaan vasta, kun siirteiden jälkeen ilmenneiden syöpien geneettinen rakenne on tutkittu. Se on mahdollista mikrosatelliittimerkkien avulla. Niillä selviää, ovatko syövät peräisin potilaasta itsestään vai häneen siirretystä solukosta. Vielä laajoja tutkimuksia ei ole tehty.

Kaksi vuotta sitten Yasuo Imain ryhmä japanilaisesta Dokkyon yliopistosta kuitenkin osoitti, että leukemian takia luuytimen kantasolusiirteen saaneen potilaan myöhemmin kehittynyt mahasyöpä oli peräisin siirteestä. Kuten Science-lehdessä julkaistuissa hiirikokeissa, myös tässä tapauksessa potilaalla oli helikobakteeritartunta.


Hoitoja kannattaa lykätä

Eläinkokeissa kantasolusiirteen syöpäriski on selvä. Ihmisen kantasoluhoidoissa siitä on viitteitä. Kantasoluhoitojen aloittamista onkin suositeltu lykättäväksi silloin, kun ei hoideta potilaan henkeä välittömästi uhkaavia tauteja.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten syöpäosaston ylilääkäri Ulla Pihkala totesi tutkimusten nostamista epäilyistä napakasti: - Älä höpötä. Ilman näitä hoitoja lapset kuolisivat.

Hän on oikeassa. Moni muu lääkäri saattaa olla väärässä.


Hannu Sariola on Helsingin yliopiston kehitysbiologian professori.



- Kantasolu osaa tuottaa soluja elimistön eri tehtäviin. Erilaistuessaan solut kadottavat kykynsä toimia kantasoluina. Aikuisen elimistössä kantasoluja on vain paikoin ja niukasti. Jos sairaus tuhoaa ne, uusia ei omin avuin synny.

- Kantasoluhoito pyrkii korvaamaan elimistön menetettyjä kantasoluja tai jopa elimiä.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018