Moraalinen tsunami on ohi, ja työ jatkuu. Solukorvaushoitojakin uskalletaan luvata, sillä takapakkia tuli vain vuosi pari

Yhdysvaltain tiedeviikko 2006



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Solukorvaushoitojakin uskalletaan luvata,
sillä takapakkia tuli vain vuosi pari

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2006


Laurie Zoloth, Chicagon North¬western-yliopiston bio¬etiikan professori, on juuri kysynyt, kuinka moni meistä oli paikalla kaksi vuotta sitten, kun tässä samaisessa tapahtumassa, maailman suurimmassa tiedekongressissa, juhlittiin totena eteläkorea¬laisen kantasolupioneerin Woo Suk Hwangin valheita (ks. Tiede 3/2004, s. 22-25).

- Meidän kaikkien, jotka olimme, vaikka tahattomastikin, levittämässä väärää tietoa, on syytä pyytää anteeksi, Zoloth sanoo. - Olemme osaltamme olleet murtamassa ihmisten luottamusta lääketieteen pitkään aikaan lupaavimpaan tutkimukseen, hän jatkaa painokkaasti.

- Jos ihmisten usko on palautettavissa anteeksipyynnöin, olen valmis kaikkiin tarvittaviin rituaaleihin, ilmoittaa päätoimittaja Donald Kennedy. Hänen luotsaamansa arvostettu Science-lehti julkaisi kummankin viime vuoden lopussa väärennökseksi osoittautuneen tutkimusraportin: ensimmäisen, jossa Hwang kirjoitti ensimmäisenä maailmassa kloonanneensa ihmisalkion ja keränneensä siitä kantasoluja, ja toisen, jossa hän kertoi luoneensa maailman ensimmäiset räätälöidyt kantasolut.

Huono maine huolestuttaa

Kantasoluskandaali näyttää kolhineen pahiten nimenomaan tutkimuksen julkista kuvaa. Ryvettyneestä maineesta kantaa huolta paikallaolija toisensa jälkeen. Huijaus voi leikata rahoitusta ja nostattaa vastustusta ennestäänkin kritisoitua tieteenalaa kohtaan. Kantasolututkimus itsessään ei huoleta näitä alansa huippuja.

-  Ala on loistokunnossa, määrittelee Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteen professori John Gearhart, joka 1998 oli käynnistämässä nykyisen kaltaista kantasolututkimusta. Juuri hän ja hänen kollegansa James Thomson todistivat ensimmäisinä maailmassa, että ihmisalkiosta voidaan kerätä kaikkikykyisiä kantasoluja, jotka pystyvät muuntumaan miksi tahansa elimistön soluksi ja jopa uudeksi yksilöksi.

- Minäkin olen edelleen innoissani, Laurie Zoloth tunnustaa. - Alalla on paljon hyviä miehiä ja naisia. He tekevät parhaansa löytääkseen keinot, joilla kantasoluihin ladatut poikkeuksellisen suuret lupaukset voidaan lunastaa.

Pahin pettymys väistynyt

Jos Hwang olisi onnistunut siinä, missä hän väitti onnistuneensa, kantasolututkimus oli nyt hyvän matkaa pidemmällä kuin on. Alkion kloonauksella somaattisia soluja palautettaisiin kaikkivoipaiseen alkutilaansa laboratorioissa ympäri maailmaa. Terapeuttisella kloonauksella räätälöitäisiin solusiirteitä. Potilaat eivät toki niistä vielä hyötyisi, mutta tumansiirtotekniikka treenautuisi rutiinimenetelmäksi, joka tuottaisi kantasoluja niin takuuvarmasti, että hoidot päästäisiin aloittamaan seuraavan kymmenluvun taitteessa.

Tutkijat eivät kuitenkaan näytä maansa myyneiltä. Pahin pettymys on selvästi ohi.

- Mitään ei ole menetetty. Meidän pitää vain tehdä työt, jotka luulimme jo tehdyiksi, muotoilee Michiganin yliopiston kantasolukeskuksen johtaja Sean Morrison.

- En epäile yhtään, ettei ihmisalkion kloonaus ja räätälöityjen kantasolujen tuottaminen onnistuisi. Tekniikat toimivat eläinten soluilla, joten ne saadaan toimimaan myös ihmisen soluilla, vakuuttaa Lawrence Goldstein, Kalifornian San Diegon yliopiston solu- ja molekyylibiolo¬gian professori. Hänen mukaansa toiveikkuuteen on syytä, sillä tähänastisten selvitysten perusteella Hwang näyttää huijaamatta luoneen blastokystin eli alkion¬ kantasolujen parhaan lähteen, viiden-seitsemän päivän ikäisen varhaisalkion.

- On vain ajan kysymys, milloin joku ilmoittaa läpimurrosta, arvioi Howard Hughesin lääketieteellisen instituutin tutkija Leonard Zon. - Se tapahtuu viimeistään vuoden parin päästä.





Tiedepiireissä veikataan nyt, kuka ensimmäisenä todella
KLOONAA IHMISALKION eli korvaa munasolun tuman tavallisen solun tumalla ja saa munasolun
kasvamaan alkiorakkukaksi, joka sisältää kantasoluja.
Niin ikään arvaillaan, kuka ensimmäisenä aidosti

RÄÄTÄLÖI KANTASOLUJA eli tuottaa niitä tietylle ihmiselle tämän omasta somaattisesta solusta
joko alkion tai kantasolujen kloonauksella.
Viimeksi mainitussa menetelmässä alkion kantasolun tuma korvataan somaattisen solun tumalla ja solu
ohjelmoidaan tuottamaan uusia kantasoluja, joiden perimä vastaa solunluovuttajan perimää.


Solujen säilytys helpottuu



Peter Donovan





Perustutkimus kunniaan




















Etiikasta erimielisyyttä

WillianHurlbutGeorge W. Bu

Rudolf Jaenischin









Sisältö jatkuu mainoksen alla