Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Metsästys syntyi kiertoilmaukseksi, jolla haluttiin välttää metsän jumalien viha.

Suomen kieli on todellinen sampo, kun on kysymys sanaston kartuttamisesta. Sananmuodostuksen taito opitaan samalla kuin itse kielikin. Kun ainekset ovat hallussa, uusia sanoja voi muodostaa ja tulkita kuka tahansa.

Vaikka uusista sanoista suurin osa on yhdyssanoja, suomen omimpana sananmuodostuskeinona on perinteisesti pidetty johtamista. Johdoksia on muodostettu tuhansien vuosien ajan, ja osa niistä on kiteytynyt kieleen valmiina kokonaisuuksina.

Pyydystämistä tai keräämistä ilmaisevat johdosverbit ovat muistoa ajalta, jolloin luonnon antimien keräily oli tärkeä elinkeino. Tähän ryhmään vakiintuneita johdoksia ovat esimerkiksi kalastaa, linnustaa, marjastaa, ravustaa, sienestää.

Saman mallin mukaan voitaisiin periaatteessa tehdä uusiakin johdoksia, mutta näin tapahtuu vain harvakseltaan. Esimerkiksi kielentutkija voi nimestää tai sanastaa, kun hän kerää nimiä tai sanoja tutkimusaineistokseen. Bussinkuljettaja rahastaa, kun hän kerää kyytimaksuja matkustajilta. Uusissa oppitekoisissa linnunnimityksissä on tähän johdostyyppiin perustuvia edelleenjohdoksia, esimerkiksi kukastajat (Dicaeidae) ja medestäjät (Nectariniidae).

Johdosryhmälle on ominaista se, että kantasana ilmoittaa pyydystämisen tai keräämisen kohteen. Niinpä tuntuu kummalliselta, että eläinten pyydystämisestä käytetään verbiä metsästää. Tähän löytyy kuitenkin selitys kansankielestä ja kansanuskomuksista.

Pyyntionnen varmistamiseksi ja metsän jumalien vihan välttämiseksi ei riistaeläimistä käytetty niiden varsinaisia nimiä, vaan erilaisia kiertoilmauksia. Arvokkainta saalista eli karhua on kutsuttu metsäksi. ”Mehtä kuuluu olovan toas liikkeellä”, on sanottu Puolangalla, kun karhu on käynyt hätyyttämässä karjaa.

Metsä ei ole ollut pelkästään karhuun viittaava kiertoilmaus. Viron kansankielessä se on tarkoittanut sutta. Samaa metsä-nimitystä on käytetty myös metsänhaltijasta. Kainuussa on karhusta käytetty nimitystä iso metsä, ja muuta metsää ovat olleet pienemmät riistaeläimet.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen professori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2012