Moni kertoo laihtuneensa nopeasti ja ilman nälkää syömällä voita ja läskiä, toiset pitävät moista vaarallisena. Tiede-lehti selvitti asiantuntijoiden kanssa, onko väitteissä perää.

Teksti: Jukka Ruukki

Moni kertoo laihtuneensa nopeasti ja ilman nälkää syömällä voita ja läskiä, toiset pitävät moista vaarallisena. Tiede-lehti selvitti asiantuntijoiden kanssa, onko väitteissä perää.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2012

+ Eroon huonoista hiilareista

Luopuminen hötöhiilareista, kuten sokerista ja valkoisista viljatuotteista, on pelkästään hyväksi, koska ne ovat ravitsemuksellisesti köyhiä ja turhaa energiaa. Pastaa, riisiä ja perunaa voi myös huoletta vähentää.

+ Tehokkain tapa laihtua

Hiilihydraattien vähentäminen karistaa kiloja tehokkaammin kuin mikään muu ruokavalio. Kolmessa kuukaudessa painosta lähtee keskimäärin 3–5 kiloa. Puolen vuoden jälkeen etumatka hiipuu.

Ongelmat ovat samat kuin kaikissa kuureissa: uusissa mitoissa pysyminen on työläämpää kuin itse laihtuminen.

+ Oikaisee rasva- ja sokeriarvoja

Karpatessa veren haitalliset triglyseridit laskevat ja hyvä hdl-kolesteroli nousee tavallista nopeammin – pääasiassa rivakan painonpudotuksen ansiosta. Maksa sylkee ylenmäärin rasvoja ja tulehdustekijöitä ja puhdistuu jo muutamassa viikossa.

Myös veren sokeritasapaino palautuu, ja kudosten herkkyys insuliinille paranee.

+/– Olo kevenee – tai sitten ei

Osa VHH-ruokavaliota noudattavista raportoi olon keventymisestä ja unen laadun ja keskittymiskyvyn parantumisesta. Kokemus on yksilöllinen eikä välttämättä liity itse ruokavalioon vaan painonpudotukseen.

Yhtä paljon on ihmisiä, jotka kärsivät kuidun puutteen takia kovasta ummetuksesta. Joitakin kiusaa lihasten väsyminen, joka vaikeuttaa työntekoa ja urheiluharrastusta. Karppaajalla on pulaa hiilihydraateista, jotka ovat lihasten pääpolttoaine.

– Karsii turhaan terveellistä

Jos haluaa valita yhden ruoka-aineen, jonka terveyshyödyt ovat merkittävät ja tieteellisesti vankalla pohjalla, ylitse muiden nousee viljakuitu ja erityisesti täysjyvävilja. Se suojaa aikuistyypin diabetekselta ja sydäntaudeilta sekä auttaa hallitsemaan painoa.

Viljaa karttava karppaaja jää paitsi tästä kaikesta.

– Rasvaus pahin riski

VHH-dieetin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vankkaa tutkimusnäyttöä. Kuolemanvaara kuitenkin kasvaa vuosien saatossa selvästi, jos hiilarit korvaa punaisella lihalla ja eläinrasvoilla. Rasvaajan riskeinä ovat sydän- ja verisuonitaudit ja syöpä, erityisesti paksusuolensyöpä. Kasvispainotteisesti täsmäkarppaavan kuolemanriski voi sen sijaan olla alhaisempi kuin keskivertosyöjän.

– Voi sulattaa lihaksia

Laihtuessa häviää veden ja rasvan lisäksi aina hieman lihasmassaa. Karppaajalla riskin pitäisi olla keskimääräistä pienempi, koska proteiinipitoisen ruokavalion aminohapot ovat hyvää rakennusainetta lihaksille.

Tosikarppaajan hiilihydraattiensaanti on kuitenkin niin niukkaa, että elimistö joutuu pilkkomaan aminohapot käyttöenergiaksi, glukoosiksi. Tällöin lihaksetkin voivat olla vaarassa.

– Vaikutukset arvaamattomia

Joillekin ihmisille vähähiilihydraattinen ruokavalio näyttää sopivan hyvin. Heillä veren triglyseridit laskevat ja hyvä kolesteroli kohoaa hieman, vaikka paino ei laskisikaan. Monilla proteiini- ja rasvatankkaus tehoaa toisin päin: sekä paha ldl-kolesteroli että triglyseridit nousevat. Perimä ratkaisee, kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Jos käy karppaamaan, veren rasva-arvot kannattaa mittauttaa parin kuukauden päästä, etteivät paha kolesteroli ja triglyseridit pääse kohoamaan taivaisiin.

Osa karppaa, osa rasvaa

Vähähiilihydraattisen ruokavalion (VHH) noudattajat voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

Tosikarppaajat karsivat hiilihydraattien osuuden alle 20 prosenttiin päivän kokonaisenergiasta.

Täsmäkarppaajat voivat päästä 40 prosenttiin luopumalla lähinnä leivästä, pastasta ja perunasta. Niiden sijasta he nauttivat vähähiilihydraattisia kasviksia, vihanneksia, proteiineja ja rasvaa.

Vertailla voi keskivertosyöjään, joka saa noin 50 prosenttia päivittäisestä energiastaan hiilihydraateista.

Joillekin karppaus tarkoittaa lupaa syödä rajattomasti tyydyttynyttä rasvaa, kuten lihaa ja voita. Rasvaus ei kuulu vähähiilihydraattisten ruokavalioiden alkuperäiseen ideaan. Myös nimi on vaihtunut: entinen alakarppaus (low carbohydrate diet) on nykyisin pelkkä karppaus.

Mikä selittää tehon?

1 Rajoitukset purevat. Ihmisen perusbiologiaan kuuluu, että vatsa vetää enemmän, jos on valinnanvaraa. Koska VHH-dieetti karsii rajusti ruoka-ainevaihtoehtoja, ihminen laihtuu väkisinkin.

2 Proteiini vie nälän. Energiaravintoaineista proteiinit ylläpitävät parhaiten kylläisyyttä. Kun niillä korvataan hiilihydraatit, nälkä yllättää harvemmin ja energiansaanti pienenee.

3 Energiankulutus lisääntyy. Hiilihydraatit ovat elimistölle mieluisin polttoaine. Ne menevät sukkana läpi solumoottoreista, mitokondrioista, jotka tahkoavat energiaa hermostolle, aivoille ja lihaksille. Proteiinien pilkkominen pikaenergiaksi on työläämpää. Voi olla, että ruokailun aiheuttama energiankulutus kasvaa hieman.

4 Vettä poistuu. Laihtumisen alussa katoavat kilot ovat käytännössä vettä, jota on kehon koostumuksesta jopa 60 prosenttia. Elimistö tyhjentyy hiilihydraateista, ja glykogeenivarastojen purkautuessa poistuu niihin sitoutunut vesi. Tosikarppaaja voi viikossa karistaa 400 grammaa glykogeenia ja 1 600 grammaa siihen sitoutunutta vettä.

Asiantuntijat: ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja dosentti, lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta. 

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25795
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.