Kasveja pienestä asti tutkinut Jussi Tammisola vastusti alkuun geenitekniikkaa. Nyt hän pitää perinteistä risteytystä likaisena menetelmänä, joka sekoittaa kasvien hyvät ominaisuudet. Mikä muutti miehen mielen?
 

Teksti: Jarno Forssell

Kasveja pienestä asti tutkinut Jussi Tammisola vastusti alkuun geenitekniikkaa. Nyt hän pitää perinteistä risteytystä likaisena menetelmänä, joka sekoittaa kasvien hyvät ominaisuudet. Mikä muutti miehen mielen?

Julkaistu Tiede -lehdessä 7/2010.Puutarhassa helsinkiläisellä omakotialueel¬la rehottaa villikasveja, joita isäntä on haalinut eri puolilta kuin harvinaisuuksia Nooan arkkiin. Evakot – kuten hämäläisen tietyömaan alta pelastettu niittykukka masmalo – eivät tahdo pärjätä rikkaruohojen kanssa, joten niitä pitää auttaa. Onneksi apu on lähellä: puutarhuri on Jussi Tammisola, Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti.– Yritän saada puutarhan sellaiseen kuntoon, etteivät naapurit täysin hermostu. He eivät osaa oikein arvostaa näitä – paitsi tienvarressa kasvavaa kaunista rohtoraunioyrttiä, Tammisola sanoo ja aloittaa opettavaisen tarinan.Rohtoraunioyrtti on lahja perheystävältä, joka antoi taimen mustajuurena, hyvänä keittokasvina. Sitä markkinoidaan myös rohdosvalmisteena, jonka luvataan päivittäin käytettynä parantavan monia tauteja syövistä sydänsairauksiin ja maksavaurioihin. Kasvin juuret ovatkin makeita, ja eräänä vuonna ne maistuivat myös Tammisolan tontilla majailleille rotille.– Ne olivat keväällä aivan sekaisin ja kuolivat muutaman päivän kuluttua. Kasvin sisältämä alkaloidi oli tuhonnut rottien maksan.Tapaus avasi dosentin silmät: – Hyvänen aika, millaista oppia ihmisille myydään.

Punainen vaate luomuväelleJussi Tammisola on tuttu nimi lehtien yleisönosastoista ja haastatteluista. Hän puolustaa avoimesti kasvien jalostusta geenitekniikalla ja kritisoi paitsi rohdosvalmisteita myös luomuaatetta.– Luomuaate perustuu vähäiseltä osin nykyaikaiseen biotieteeseen, mutta se on lyöty yhteen tieteenvastaisen humpuukin kanssa. Yhdistelmä on kauhea, luonnon ja ihmisen suurimpia uhkia. Jos luonnontiedettä ei kunnioiteta, siitä ei hyödy ihminen eikä luonto.Dosentti on punainen vaate luomuväelle ja muille geenimuuntelun vastustajille, joiden ääni Tammisolan mielestä kuuluu vahvasti mediassa ja päätöksenteossa.– Se, mitä suomalaisessa lehdistössä kerrotaan biologiasta, on liian usein potaskaa. Median kuva on täysin vääristynyt. Meillä on muutama lehti, jotka kertovat, mitä tieteessä oikeasti tehdään.Tammisola sanoo itse aiemmin yrittäneensä toimia tulkkina kansainvälisen biologian ja suomalaisen median välillä. Nyttemmin hänen aikansa riittää vain oman pienen tiedotuslehtisen toimittamiseen ja www.geenit.fi-verkkosivuston ylläpitämiseen. Sivustolle hän kerää tieto- ja linkkivarastoa geeneistä ja kasveista – pienellä suomenkielisellä johdatuksella.– Tietoa olisi hirveän paljon enemmänkin, mutta aika ei riitä, Tammisola huokaa.

Bongari sai hyvän lähdönJussi Tammisola aloitti biologin uransa jo koulupoikana bongaamalla kasveja ja eläimiä. Jyväskylään asettuneet opettajavanhemmat pakkasivat aina kesäkuun ensimmäisenä päivänä nelilapsinen katraansa moottoriveneeseen ja ajoivat huvilalle Leppävedelle. Lapset viettivät koko kesän takamailla. Kun muutakaan tekemistä ei ollut, Jussi urheili ja tutki, mitä luonnosta löytyi. Koulukasvio alkoi karttua.– Varsinainen biologian harrastukseni kuitenkin virisi, kun kerran yksi ylempien luokkien oppilas oli jättänyt pulpettiin biologiankirjansa ja pääsin katsomaan, millaisia aiheita parin vuoden kuluttua oli tulossa. Se näytti Gregor Mendelin lakeineen todella kiinnostavalta.Jyväskylän normaalilyseossa luontokerho Silmu keräsi yhteen biologiasta kiinnostuneet oppilaat. Kasviharrastajia oli pieni porukka, ja Jussi pääsi nopeasti eturiviin keräämällä yli 800 putkilokasvilajia kotiseudultaan ja luontokerhon retkiltä, jotka suuntautuivat muun muassa Ahvenanmaalle ja Norjaan.– Lukioiässä keräilyssä alkoi tulla seinä vastaan, joten erikoistuin kasvien sienitauteihin. Bongasin niitä ja lähettelin näytteitä Turun yliopiston kasvimuseoon.Tammisola sanoo bongailun olevan tärkeä tausta biologille. Ilman omaa tuntumaa luontoon ja yksityiskohtaista luonnon seurantaa ei voi oppia ymmärtämään biologian olennaisuuksia.

Laajuus viivytti opintojaTuoreena ylioppilaana Jussi Tammisola haki Turun yliopistoon biologiaa lukemaan. Turkuun työnsi siellä opiskellut biologianopettaja, joka kehui yliopiston hienoja laboratoriotiloja, ja sinne veti kuvitelma, että Turku olisi ”vähän lähempänä suurta maailmaa” kuin Helsinki.Kummassakaan ei oikein ollut perää, mutta varsinainen kulttuurisokki oli se, ettei opiskelu ollutkaan hauskaa bongailua. Tammisola alkoi perehtyä genetiikkaan, kasvitieteeseen, matematiikkaan ja biokemiaan. Luonnontieteiden kandidaatin paperit tulivat nopeasti, mutta ylemmässä tutkinnossa meni seitsemisen vuotta. Moneen suuntaan opintojaan levittäneen biologin opintokirjaan jäi valmistumisen jälkeen vielä suuri määrä kursseja ilman loppumerkintää. Tieto kuunnelluista luennoista jäi kuitenkin päähän.– Kaikki se, mitä osaan, perustuu siihen, että minulla on laaja opiskelutausta. Jos olisin opiskelija nyt, en varmaan koskaan valmistuisi. Nyt pitää opiskella kapeassa putkessa ja päästä nopeasti jaloista pois, eikä mitään tarvitse ymmärtää laajasti, Tammisola harmittelee.

Ei syttynyt stalinismiin1960-luvun lopussa yliopistomaailman yli löi vahva vasemmistoaalto, joka vei myös Tammisolan mukanaan muun muassa Sadankomitealiiton puheenjohtajaksi ja Ydin-lehden päätoimittajaksi.Etenkin helsinkiläisiä ylioppilaita houkutelleeseen taistolaiseen liikkeeseen Tammisola ei kuitenkaan liittynyt. – Minulle tärkeä oli tieto, mitä Josif Stalin oli tehnyt biologialle. Hänen suosikkinsa agrologi Trofim Lysenkon mukaanhan kasvi saatiin muuttumaan toiseksi kovalla kädellä kouluttamalla, ja nämä hankitut ominaisuudet myös siirtyivät jälkeläisille. Aatteeseen ei mahtunut Mendelin ajatus periytymisestä. Koko geeni-käsite oli punainen vaate, koska se rajoitti ihmisen kehittymistä.Tammisola sanoo oppineensa, että silloin, kun on tieteestä kysymys, mikä tahansa aate on pahasta. Jos tieteen tilalle laitetaan poliittinen ideologia tai epämääräinen filosofia, siitä on ikävät seuraukset luonnolle ja ihmiselle. Neuvostoliitossa tieteen mukana romukoppaan menivät maatalous ja lopulta koko talous. Ympäristön jälkiä siivotaan vielä pitkään.

Löysi kasvien elämäntehtävänValmistumisensa jälkeen Tammisola veti Turussa kasvigenetiikan työkursseja ja teki Unescon rahoittamassa ohjelmassa ekologisia malleja Lapin kasveista. Kun Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen laitokseen haettiin assistenttia 1971, hän päätti vaihtaa yliopistoa, sillä vaimokin oli löytänyt työpaikan pääkaupungista.– Kasvinjalostus oli minulle aivan uusi alue. Huomasin, että opinnoistani huolimatta en tiennyt siitä mitään.Ajatus, että kasvit ovat ruokaa, oli vieras teoreettiselle kasvitutkijalle, joka vielä puolusti luonnonmukaisuutta. Vei useita vuosia, ennen kuin Tammisolalle alkoi selvitä ravinnontuotanto kasvien kannalta.– Kasvit ovat myrkyllisiä – ja ovat sellaisia tahallaan. Ne torjuvat ulkopuolisia niin kauan kuin se on taloudellista. Eivät ne tarjoudu ihmisen ruoaksi vapaaehtoisesti, vaan me olemme vallanneet ruokamme kasvikunnasta. Tammisola pyörittää päätään geenitekniikan vastustajien ideologialle, jonka mukaan luonto haluaa ruokkia ihmiskuntaa ja saimme lajikkeet ”valmiina”.– Se on täysin poskellaan! Esimerkiksi perunan mukulan tarkoituksena on turvata iduille ravinteet, ei tarjoutua ihmisen ruoaksi. Peruna on myrkyllinen kasvi, jonka viljelylajista on jalostuksella saatu suurin piirtein turvallinen.

Väitös näytti sekamelskanUransa aikana Jussi Tammisola on perehtynyt sekä perinteiseen kasvinjalostukseen että geenitekniikan mahdollisuuksiin. Väitöskirjansa hän teki mesimarjan ekologisesta genetiikasta, ja sen sivupolkuna hän yritti jalostaa mesimarjasta viljeltävää lajiketta sen amerikkalaisen lähilajin avustuksella.– Hyötykasveihin haetaan geneettistä vaihtelua risteyttämällä niitä villilajien kanssa. Niistä voi kuitenkin siirtyä tuhansia geenejä, jotka on suurella työllä poistettu vuosisatojen kuluessa. Sitten jalostaja yrittää siivota sekamelskaa, jotta jäljelle jäisi vain hyviä ominaisuuksia.Risteyttäminen on myös erittäin työläs ja aikaa vievä jalostuskeino. Esimerkiksi Tammisolan väitösmarjat olisivat perinnäisellä tavalla vaatineet 30 000 risteytystä, ja työ olisi vienyt kymmenen vuotta. Hänen kehittämänsä tekoälysovelluksen avulla risteytyksiä vaadittiin lopulta ”vain” 3 000.Väiteltyään Tammisola meni tutkijaksi VTT:n biotekniikan laboratorioon. Hän halusi tutustua kunnolla biotekniikkaan ja sai tehtäväkseen kehittää menetelmiä alalle ja arvioida riskejä, joita muuntogeenisiin kasveihin mahdollisesti liittyy.Askel oli reipas tutkijalle, joka oli Suomen ensimmäisiä geenitekniikan vastustajia. Tammisola epäili tekniikan turvallisusutta ja uskoi, että kallista tekniikkaa voisivat käyttää vain suuryritykset. Tutustuttuaan geenimuunteluun tarkemmin hän joutui korjaamaan käsityksiään.– Muuntelun kustannukset alkoivat laskea, ja minulle kirkastui, että menetelmää voi käyttää julkisen puolen kasvinjalostuksessa ja köyhien pienviljelijöiden hyväksi, Tammisola muistaa. Nykyisen huipputarkan geenitekniikan päivinä Tammisola ei näe syytä tuhlata aikaa ja rahaa ”likaiseen jalostukseen”, joksi hän perinteistä tapaa kutsuu. Hyvää lajiketta ei hänen mielestään saisi pilata risteyttämällä, vaan haluttu parannus pitäisi tuottaa puhtaasti siirtämällä geenejä. Tämä koskee erityisesti kasvullisesti lisättäviä kasveja, kuten perunaa, marjoja ja hedelmäpuita.– Biotieteet ovat edistyneet viiden viime vuoden aikana niin huimasti, että vain vastuuton henkilö jalostaisi kasveja vanhalla arpapelillä, jos saisi valita. Ikävä kyllä Euroopan unionissa lainsäädäntö estää ottamasta käyttöön parhaita mahdollisuuksia.

Maailma menee edelläMuualla maailmassa on kuitenkin käynnissä yksityisten säätiöiden projekteja, joilla pyritään kehittämään kehitysmaiden kasveista parempaa ihmisravintoa. Kultainen riisi, joka hoitaa A-vitamiinin puutteen, saattaa olla käytössä jo ensi vuonna. Kehitteillä on myös puuvilla, jonka siemenet olisivat syötäviä. Se voisi taata proteiinin saannin puolelle miljardille ihmiselle.Tammisola antaa kolmannen esimerkin kassavasta, joka kasvaa ympäri tropiikkia hyvin vaatimattomissakin oloissa. Nyt sen ongelmana on muun muassa myrkyllisyys: viljelylajike voi tuottaa tappavaa syaanivetyä, jota ei mausta erota.– Ainoa tapa välttää myrkky varmasti on käsitellä juurakoita viiden päivän ajan. Lisäksi lyhyt säilyvyys estää niiden käyttöä myyntiartikkelina. Geenitekniikalla jalostettu myrkytön kassava voisi ratkaista ongelmat, ja kasvissa olisi myös vitamiineja, proteiineja ja mineraaleja.Kehityksellä on kuitenkin jarruttajansa, eikä Jussi Tammisola arastele kertoa, keitä he ovat. – Olen toistakymmentä vuotta tarkkaillut keskustelua ja huomannut, että vastustuksen takana on lähinnä kaksi new age -ryhmää: Yhdysvalloissa joogalentäjät ja Euroopassa antroposofit, joilla on vahva edustus esimerkiksi Bioturvayhdistyksessä, GMO-vapaa Suomi -liikkeessä ja Vihreässä liitossa.

Ministeriö aika lailla pihallaHaastattelua on tehty jo pari tuntia, mutta Jussi Tammisola alkaa vasta päästä vauhtiin. Miehellä riittää pitkään tarinaa jo puolesta kysymyksestä, ja vastauksia tulee sähköpostilla vielä peräänkin. Kun järjestykseen on pistetty jo luomu, perinnäinen jalostus ja geenitekniikka vastustajineen, kysytään vielä kommenttia suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon.Työuransa viimeiset 13 vuotta Tammisola toimi maa- ja metsätalousministeriön erikoistutkijana, ja sinä aikana hän näki viisi maatalousministeriä – ”pari hyvää ja loput surkeita”. Tutuksi tuli myös se, miten lait valmistellaan ja maatalouselinkeinoa ohjataan.– Tätä en ole uskaltanut yliopistolla kertoa, sillä kollegat stressaantuisivat liikaa. Tieteen kunnioitus on ministeriössä mitätöntä, eikä siellä ymmärretä tieteen merkitystä. Talossa oli töissä noin 500 ihmistä, joista ehkä kymmenellä oli tohtorin koulutus. Se on hävyttömän vähän.– Joukossa on tietysti niitä, jotka haluaisivat tehdä ylpeästi työtä maatalouden puolesta, mutta he ovat aina vähemmistönä.Dosentin jeremiadi on tältä erää lopussa, ja Tammisola palaa villikasviensa pariin. Edessä on ensimmäinen kesä eläkeläisenä – ja töitä aivan mahdottomasti.

Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.

Jussi TammisolaIkä: 66Arvo: kasvinjalostuksen dosentti, maatalous- ja metsätieteiden tohtori, filosofian lisensiaattiYliopisto: Helsingin yliopistoLaitos: Maataloustieteiden laitosHarrastukset:  kakuro-peli, klassinen ja uusi musiikki, valokuvaus, vesijumppa, villikasvipuutarha, tiede ja kasvigenetiikan sivusto: www.geenit.fi

Etappeja1944 syntyy Lappeenrannassa.1950 muuttaa perheensä kanssa Jyväskylään.1955 aloittaa kasvien bongauksen.1962 kieltäytyy aseista ekologisin perustein.1964 aloittaa biologian opinnot Turun yliopistossa.1970 valmistuu filosofian kandidaatiksi, toimii Ydin-lehden päätoimittajana ja Sadankomitealiiton puheenjohtajana.1971 aloittaa Helsingin yliopistossa kasvinjalostuksen assistenttina.1974 työskentelee vanhempana atk-suunnittelijana Tilastokeskuksessa.1989 väittelee tohtoriksi ja aloittaa tutkijana VTT:ssä.1997 siirtyy erikoistutkijaksi maa- ja metsätalousministeriöön, nimitetään kasvinjalostuksen dosentiksi ja valitaan jäseneksi Geenitekniikan lautakuntaan.2009 jää eläkkeelle, mutta jatkaa opetusta dosenttina.

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018