Kuka etsii ikuista rakkautta? Kenelle sopii pelkkä seksi? Kasvonpiirteet kertovat, väittää uunituore brittitutkimus.


Kasvonpiirteet kertovat, väittää uunituore brittitutkimus.




Kukapa ei miettisi mahdollisen kumppanin tavatessaan, millaiseen suhteeseen tämä pyrkii. Kannattaa ehkä luottaa intuitioonsa. Useimmat meistä osaavat tiedostamattaan lukea vieraan aikeet hänen kasvoistaan. Nainen näkee miehestä ja mies naisesta, kiinnostaako toista vain satunnainen hauskanpito vai onko hän valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen suhteeseen.

Tämä kävi äskettäin ilmi kolmen brittiyliopiston, Aberdeenin, Durhamin ja St. Andrewsin, tutkimuksessa, johon Evolution and Human Behavior -lehdessä julkaistun raportin mukaan osallistui 700 vähintään 20 vuotta täyttänyttä nuorta naista ja miestä.


Seitsemän kymmenestä tietää

Tutkijat näyttivät nuorille kasvokuvia suurin piirtein samanikäisistä naisista ja miehistä. Koehenkilöiden piti kertoa, millaiseen suhteeseen he uskoivat tuntemattomien ikätoveriensa olevan valmiit, ja sitten arvioida, miten puoleensavetävältä kukin katsottava näytti.

Tutkijoiden yllätykseksi 72 prosenttia vastaajista tunnisti sitoutujat ja satunnaisseurustelijat yli puolessa tapauksista. Oikeat osumat pystyttiin laskemaan näin tarkasti, koska tutkijat tiesivät, mitä kuvien nuoret suhteista ja seksistä ajattelivat. Heille oli näet etukäteen tehty sosioseksuaalisuutta mittaava psykologinen testi, joka kertoo, miten seksuaalisesti vapaamielinen tai pidättyväinen ihminen on.

- Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että monet meistä pystyvät kasvonpiirteistä päättelemään uuden tuttavan persoonallisuudenpiirteitä, mutta tämä on ensimmäinen selvitys, joka osoittaa, että olemme herkkiä myös tällaisille seksuaalisille signaaleille, korostaa tutkimusta Aberdeenin yliopistossa luotsannut psykologi Ben Jones.


Odotukset aivan päinvastaiset

Toisten sukupuolista käyttäytymistä tunnistavien antureiden lisäksi tutkimus paljasti toisenkin, tutkijoiden mielestä jopa seksuaa¬lista lukutaitoa kiinnostavamman seikan: myös nuorissa ikäluokissa sukupuolten käsitykset unelmapartnerista ovat aivan vastakkaiset.

Naiset tuntevat vahvinta vetoa miehiin, jotka eivät välitä satunnaisista heiloista vaan etsivät elämänsä kumppania. Miehiä taas miellyttävät eniten naiset, joille sopivat myös lyhyet seksisuhteet. Viehtymyspisteet jakautuivat tällä tavoin silloinkin, kun vastaajat eivät osanneet sanoa, oliko kuvan henkilö sukupuolisesti antelias vai säästeliäs.

- Naisten ja miesten erilaiset halut ovat niin vahvat, että niiden täytyy juontua evoluutiosta. Miehet ovat laskeneet sen varaan, että villikot varmistavat heidän geeniensä levityksen, ja naiset arvostaneet vakaita tyyppejä, jotka asettavat etusijalle jälkikasvusta huolehtimisen, sanoo Lynda Boothroyd, koko hanketta johtanut Durhamin yliopiston psykologian professori.




Mistä sen tietää?


Silmät, nenä, leukaluu, niistä tutkijoiden mukaan paljastuvat seksuaaliasenteet.

Miehessä pienet silmät ja vahva nenä ja leuka viestivät, että mies on naisten perään. Feminiiniset piirteet, kuten pehmeä leuankaari, lupaavat, että mies on ideaalia isäainesta: välittää ja sitoutuu.

Naisessa suuret silmät ja kapea leuka merkitsevät seksuaalista vapaamielisyyttä. Vahvemmat, eräällä tavalla maskuliinisemmat piirteet taas kertovat, että nainen kavahtaa kevyitä suhteita.


Huono uutinen machoille

Boothroydin ja kumppaneiden mukaan alitajuiset ensivaikutelmat ovat hyödyksi kumppanin etsinnässä. Ne helpottavat liikkeellelähtöä. Vaikutelmiensa avulla itse kukin voi tehdä perustellumpia valintoja sen mukaan, millaista suhdetta tavoittelee.

Osalle miehistä tulos on sikäli huono uutinen, että se vahvistaa Boothroydin aiemmat havainnot, joiden mukaan naiset vierastavat hyvin miehisiä miehiä. Heitä pidetään tunteettomina, määräilevinä ja uskottomina, juuri sellaisina kuin naiset näkivät yhden yön kumppanin etsijät nyt tehdyssä tutkimuksessa.

- Miesten on turha laskea sen varaan, että myös naisissa on seksuaalisesti vapaamielisiä. Useimpia naisia maskuliiniset miehet eivät kiinnosta sen enempää satunnaisina kuin pitkäaikaisina partnereina, summaa St. Andrewsin  psykologian professori David Perrett.



Seksuaaliasenteiden ja kasvojen kartoitus jatkuu netissä. Jos haluat osallistua:
www.boothlab.org
www.perceptionlab.com



 

Hyvä harrastus – ja helppo. Lukemista löytyy aina. Kuva: Shutterstock

Kieli rikastuu, ajattelu syvenee ja sosiaalinen taju kehittyy.

Tietokirjan järki on selvä: saa tietoa, jolla jäsentää maailmaa ja vaientaa mutuilijat. Riittävästi tietoa hankkimalla tulee asiantuntijaksi, ja sillä on selvä hyötyarvo.

Entä missä on fiktion lukijan tulosvastuu? Mitä itua on kuluttaa aikaansa tuntitolkulla hatusta vedettyjen ihmisten hatusta vedettyihin edesottamuksiin? Paljonkin: romaani tai novelli opettaa toimimaan muiden ihmisten kanssa.

Fiktio simuloi sosiaalista maailmaa, esittää asiaa tutkinut Toronton yliopiston psykologian professori Keith Oatley. Niin kuin lentosimulaattori opettaa lentotaitoja, sosiaalisten tilanteiden simulaattori – romaani – opettaa sosiaalisia taitoja.

Kokeet vahvistavat, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin so­siaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet. 

Suvaitsevaisuus kasvaa

Kuvitteellisesta tarinasta on sekin ilo, että pääsee väliaikaisesti jonkun toisen nahkoihin. Samastuminen tarinan henkilöön voi muuttaa lukijan käyttäytymistä ja pistää asenteet uusiksi, ovat kokeillaan osoittaneet Ohion yliopiston tutkijat.

Samastumisella on vaaransa. Romaanin aiheuttama itsemurha-aalto koettiin 1700-luvun lopulla, kun nuoret onnettomat miehet matkivat Johan Wolfgang von Goethen päähenkilön tekoa Nuoren Wertherin kärsimyksissä.

Ohiolaistutkimuksessa vaikutus oli rakentavampi: kun nuoret aikuiset olivat lukeneet tarinan miehestä, joka meni äänestämään, he menivät hanakammin vaaliuurnille vielä viikon kuluttua lukemisesta. He olivat saaneet kansalaishyvetartunnan.

Valkoihoisten suvaitsevaisuutta taas kasvattivat tarinat, joissa päähenkilö osoittautui homoseksuaaliksi tai afroamerikkalaiseksi. Lukijoilta karisi myös stereotypioita. Tämä kuitenkin edellytti, että päähenkilön ”erilaisuus” paljastui vasta tarinan myöhemmässä vaiheessa ja lukijat olivat ehtineet asettua hänen nahkoihinsa.

Stressi väistyy

Kun uppoutuu lukemaan, maailman meteli jää kauas ja paineet hellittävät. Tuttu tunne, josta on myös tieteelliset näytöt: lukeminen poistaa stressiä.

Terveystieteen opiskelijat saivat Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa lukeakseen netistä ja aikakauslehdestä poimittuja artikkeleita, jotka käsittelivät historiallisia tapauksia ja tulevaisuuden innovaatioita. Aihepiirit olivat siis kaukana tenttikirjojen pakkolukemistosta.

Puolentunnin lukutuokio riitti laskemaan verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Huojennus on yhtä suuri kuin samanpituisella joogahetkellä tai televisiohuumorin katselulla. Mikä parasta, apu löytyy helposti, lukemista kun on aina saatavilla.

Sanasto karttuu

Kirjoitettu kieli on ylivoimaisesti suurempi uusien sanojen lähde kuin puhuttu. Erot lasten sanavaraston runsaudessa voi johtaa suoraan siihen, miten paljon he altistuvat erilaisille teksteille, vakuuttavat lukemisen tutkijat Anne Cunningham ja Keith Stanovich.

Tiuhimmin uutta sanastoa kohtaa tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä: tuhatta sanaa kohti harvinaisia on peräti 128. Sanoma- ja aikakauslehdissä harvinaisten sanojen tiheys nousee yli 65:n ja aikuisten kirjoissa yli 50:n.

Lastenkirjakin voittaa sanaston monipuolisuudessa televisio-ohjelman mennen tullen. Lapsilukija kohtaa kirjassa yli 30 harvinaista sanaa tuhatta kohti, kun aikuisten telkkariviihdettä katsoessa niitä tulee vastaan 23 ja lastenohjelmissa 20.

Juttelukaan ei pahemmin kartuta sanavarastoa. Aikuispuhe sisältää vain 17 epätavallista sanaa tuhatta kohti.

Syntyy omia ajatuksia

Ihmisen aivoja ei ole ohjelmoitu lukemaan. Kun taito kehittyi 5 500 vuotta sitten, näkemiseen, kuulemiseen, puhumiseen ja ajatteluun rakentuneet alueet alkoivat tehdä uudenlaista yhteistyötä.

Nyt olemme jälleen uudenlaisen lukukulttuurin alussa. Verkkolukeminen on tullut jäädäkseen, ja jotkut pelkäävät, että tyhmistymme, kun totutamme aivomme ärsyketulvaan ja pikaselailuun netissä. Tiedonvälitys on lisääntynyt räjähdysmäisesti mutta niin myös häly.

Syventyvän lukemisen kohtalosta kantaa huolta professori Maryanne Wolf Tufts-yliopistosta. Tapaa näet kannattaisi vaalia. Aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Hän ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan. Pintalukijalla ei tähän ole aikaa.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2012 

Täysin raittiiden suomalaisnuorten osuus on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.

Nuoruus raitistuu, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Nuorten alkoholin käyttö kasvoi vuoteen 1999, joka oli myös kaikkein kostein vuosi. Silloin vain joka kymmenes yhdeksäsluokkalainen ilmoitti, ettei ollut koskaan käyttänyt alkoholia.

Sittemmin täysin raittiiden osuus on moninkertaistunut, ilmenee vuoteen 2015 ulottuneesta eurooppalaisesta, nuorten päihteidenkäyttöä käsittelevästä Espad-tutkimuksesta.

Jopa muut eurooppalaiset jäävät jälkeen. Suomessa täysin raittiita 15–16-vuotiaista nuorista on joka neljäs, kun Euroopassa heitä on keskimäärin joka viides.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo kollegoineen on ­koettanut tunnistaa niitä nuoruuden muutoksia, jotka voisivat selittää humalan hiipumista.

Ratkaisevaa näyttää olleen ainakin se, että alaikäisten on yhä vaikeampi saada alkoholia. Nykynuoret kokevat sen selvästi hankalammaksi kuin aiemmat ikäpolvet.

Kauppojen omavalvonta on osaltaan tehonnut. Kassoilla kysytään kaikilta alle 30-vuotiaan näköisiltä papereita.

Vanhemmat ja muutkin aikuiset ovat tiukentaneet asenteitaan nuorten juomiseen.

”Tietoisuus alkoholin haitoista on ehkä lisääntynyt. On tullut paljon tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten alkoholi vaikuttaa nuorten aivojen kehitykseen”, Raitasalo pohtii.

Nuorten omakin maailma on muuttunut toisenlaiseksi. Älylaitteet, pelit ja sosiaalinen media kyllästävät arkea. Pussikaljoittelu joutuu kilpailemaan monen muun kiinnostavan ajanvietteen kanssa ja on ehkä osittain hävinnyt niille.

Juovuksissa olemisesta on ehkä tullut myös tyylirikko. Nuoret eivät enää näytä arvostavan kännissä örveltämistä.

Kysely

Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä25784
Liittynyt16.3.2005

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

Käyttäjä4809 kirjoitti: Eiköhän syy ole -90 luvulla alkaneen laman menetetyt työpaikat ja samalla supistettu koulutus, minkä seurauksena vuodestä -99 alkaen vanhemmilla ei enää ole ollut niin paljon rahaa annettavaksi nuorisolle. Sekä myös nuorisolle soveltuvien työpaikkojen vähentyminen ja samaan aikaan tapahtunut kohtuuton vuokrien nousu, vasinkin pääkaupunkiseudulla. En tiedä, mutta en usko rahaan. Esimerkiksi kilju, 10 % juoma joka maksaa joitain senttejä litralta, tuntuu olevan...
Lue kommentti
molaine
Seuraa 
Viestejä1189
Liittynyt3.8.2011

Viikon gallup: Mikä mielestäsi raitistaa nuoria?

En kyllä usko, että rahalla on iso merkitys ja veikkaan, että käytettävissä olevat rahat on vain kasvaneet, jos verrataan vaikka omaan nuoruuteen. Ei viina suomessa ole niin kallista, etteikö köyhälläkin olisi varaa dokailla. Oma junnu ei läträä lainkaan viinan kanssa. Iso osa kavereistakaan ei, vaikka osa ilmeisesti jonkin verran lipittelee. Kyllä nuorten asenteet on mielestäni muuttuneet ihan selkeästi. Ehkä alkoholipolitiikka on toiminut? Kotoa ei meillä kyllä tällaista ole opittu...
Lue kommentti

Panterarosa: On selvää, että "Partitava kisaa kurupati-kuvaa" ei oikein aukene kehitysmaalaisille N1c- kalmukinperseille.