Kuka etsii ikuista rakkautta? Kenelle sopii pelkkä seksi? Kasvonpiirteet kertovat, väittää uunituore brittitutkimus.


Kasvonpiirteet kertovat, väittää uunituore brittitutkimus.




Kukapa ei miettisi mahdollisen kumppanin tavatessaan, millaiseen suhteeseen tämä pyrkii. Kannattaa ehkä luottaa intuitioonsa. Useimmat meistä osaavat tiedostamattaan lukea vieraan aikeet hänen kasvoistaan. Nainen näkee miehestä ja mies naisesta, kiinnostaako toista vain satunnainen hauskanpito vai onko hän valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen suhteeseen.

Tämä kävi äskettäin ilmi kolmen brittiyliopiston, Aberdeenin, Durhamin ja St. Andrewsin, tutkimuksessa, johon Evolution and Human Behavior -lehdessä julkaistun raportin mukaan osallistui 700 vähintään 20 vuotta täyttänyttä nuorta naista ja miestä.


Seitsemän kymmenestä tietää

Tutkijat näyttivät nuorille kasvokuvia suurin piirtein samanikäisistä naisista ja miehistä. Koehenkilöiden piti kertoa, millaiseen suhteeseen he uskoivat tuntemattomien ikätoveriensa olevan valmiit, ja sitten arvioida, miten puoleensavetävältä kukin katsottava näytti.

Tutkijoiden yllätykseksi 72 prosenttia vastaajista tunnisti sitoutujat ja satunnaisseurustelijat yli puolessa tapauksista. Oikeat osumat pystyttiin laskemaan näin tarkasti, koska tutkijat tiesivät, mitä kuvien nuoret suhteista ja seksistä ajattelivat. Heille oli näet etukäteen tehty sosioseksuaalisuutta mittaava psykologinen testi, joka kertoo, miten seksuaalisesti vapaamielinen tai pidättyväinen ihminen on.

- Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että monet meistä pystyvät kasvonpiirteistä päättelemään uuden tuttavan persoonallisuudenpiirteitä, mutta tämä on ensimmäinen selvitys, joka osoittaa, että olemme herkkiä myös tällaisille seksuaalisille signaaleille, korostaa tutkimusta Aberdeenin yliopistossa luotsannut psykologi Ben Jones.


Odotukset aivan päinvastaiset

Toisten sukupuolista käyttäytymistä tunnistavien antureiden lisäksi tutkimus paljasti toisenkin, tutkijoiden mielestä jopa seksuaa¬lista lukutaitoa kiinnostavamman seikan: myös nuorissa ikäluokissa sukupuolten käsitykset unelmapartnerista ovat aivan vastakkaiset.

Naiset tuntevat vahvinta vetoa miehiin, jotka eivät välitä satunnaisista heiloista vaan etsivät elämänsä kumppania. Miehiä taas miellyttävät eniten naiset, joille sopivat myös lyhyet seksisuhteet. Viehtymyspisteet jakautuivat tällä tavoin silloinkin, kun vastaajat eivät osanneet sanoa, oliko kuvan henkilö sukupuolisesti antelias vai säästeliäs.

- Naisten ja miesten erilaiset halut ovat niin vahvat, että niiden täytyy juontua evoluutiosta. Miehet ovat laskeneet sen varaan, että villikot varmistavat heidän geeniensä levityksen, ja naiset arvostaneet vakaita tyyppejä, jotka asettavat etusijalle jälkikasvusta huolehtimisen, sanoo Lynda Boothroyd, koko hanketta johtanut Durhamin yliopiston psykologian professori.




Mistä sen tietää?


Silmät, nenä, leukaluu, niistä tutkijoiden mukaan paljastuvat seksuaaliasenteet.

Miehessä pienet silmät ja vahva nenä ja leuka viestivät, että mies on naisten perään. Feminiiniset piirteet, kuten pehmeä leuankaari, lupaavat, että mies on ideaalia isäainesta: välittää ja sitoutuu.

Naisessa suuret silmät ja kapea leuka merkitsevät seksuaalista vapaamielisyyttä. Vahvemmat, eräällä tavalla maskuliinisemmat piirteet taas kertovat, että nainen kavahtaa kevyitä suhteita.


Huono uutinen machoille

Boothroydin ja kumppaneiden mukaan alitajuiset ensivaikutelmat ovat hyödyksi kumppanin etsinnässä. Ne helpottavat liikkeellelähtöä. Vaikutelmiensa avulla itse kukin voi tehdä perustellumpia valintoja sen mukaan, millaista suhdetta tavoittelee.

Osalle miehistä tulos on sikäli huono uutinen, että se vahvistaa Boothroydin aiemmat havainnot, joiden mukaan naiset vierastavat hyvin miehisiä miehiä. Heitä pidetään tunteettomina, määräilevinä ja uskottomina, juuri sellaisina kuin naiset näkivät yhden yön kumppanin etsijät nyt tehdyssä tutkimuksessa.

- Miesten on turha laskea sen varaan, että myös naisissa on seksuaalisesti vapaamielisiä. Useimpia naisia maskuliiniset miehet eivät kiinnosta sen enempää satunnaisina kuin pitkäaikaisina partnereina, summaa St. Andrewsin  psykologian professori David Perrett.



Seksuaaliasenteiden ja kasvojen kartoitus jatkuu netissä. Jos haluat osallistua:
www.boothlab.org
www.perceptionlab.com



 

Kätevä sana on valunut moneen käyttöön.

Makea vesi kuuluu elämän perusedellytyksiin. Siksi tuntuu itsestään selvältä, että vesi-sana kuuluu suomen kielen vanhimpiin sanastokerroksiin.

Se ei kuitenkaan ole alun perin oma sana, vaan hyvin vanha laina indoeurooppalaisista kielistä, samaa juurta kuin saksan Wasser ja englannin water.

Suomensukuisissa kielissä on toinenkin vettä merkitsevä sana, jota edustaa esimerkiksi saamen čáhci, mutta sen vastine ei syystä tai toisesta ole säilynyt suomessa. Ehkäpä indoeurooppalainen tuontivesi on tuntunut muodikkaammalta ja käyttökelpoisemmalta.

Tarkemmin ajatellen vesi-sana on monimerkityksinen. Luonnon tavallisimman nesteen lisäksi se voi tarkoittaa muunkinlaisia nesteitä, kuten yhdyssanoissa hajuvesi, hiusvesi tai menovesi.

Vesiä voi erotella käsittelyn tai käyttötarkoituksen mukaan, vaikka Suomen oloissa juomavesi, kasteluvesi ja sammutusvesi ovatkin usein samaa tavaraa. Sade- ja sulamisvesistä tulee varsinkin asutuskeskuksissa viemäröitävää hulevettä. Murteissa hulevesi tarkoittaa tulvaa tai muuta väljää vettä, esimerkiksi sellaista, jota nousee sopivilla säillä jään päälle.

Luonnon osana vesi voi viitata erilaisiin vedenkokoumiin, etenkin järviin. Suomen peruskartasta löytyy satoja vesi-loppuisia paikannimiä, joista useimmat ovat vesistönnimiä, kuten Haukivesi, Hiidenvesi tai Puulavesi.

Useat vesien rannalla olevat asutuskeskukset ovat saaneet nimensä vesistön mukaan. Vesi-sana ei enää suoranaisesti viittaa veteen, kun puhutaan vaikkapa Petäjäveden kirkosta tai Ruoveden pappilasta.

Vesi-sanasta on aikojen kuluessa muodostettu valtava määrä johdoksia ja yhdyssanoja. Näistä suuri osa on vanhoja kansanomaisia murresanoja, kuten vetelä, vetinen, vetistää ja vettyä.

Vesikosta on muistona enää nimi, sillä tämä vesien äärellä ja vedessä viihtyvä näätäeläin on hävinnyt Suomesta 1900-luvun kuluessa. Myyttisiä veden asukkaita ovat olleet vetehinen ja vesu eli vesikyy, jotka mainitaan myös Kalevalassa.

Antiikista 1700-luvun loppupuolelle asti uskottiin veden olevan yksi maailman alkuaineista. Sitten selvisi, että se onkin vedyn ja hapen yhdiste. Oppitekoinen uudissana vety tuli suomen kielessä tarpeelliseksi kuitenkin vasta 1800-luvun puolimaissa, kun luonnontieteistä alettiin puhua ja kirjoittaa suomeksi.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Alzheimerin tautiin tarkoitettu lääke auttoi unien hallintaa.

Jos haluat hallita uniasi, se voi onnistua muistisairauden hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Lääke virittää ihmisen näkemään niin sanottuja selkounia, kertoo Helsingin Sanomat jutussaan.

Selkounessa ihminen tiedostaa näkevänsä unta ja pystyy jopa vaikuttamaan siihen.

Joka toinen ihminen on mielestään nähnyt selkounen ainakin kerran elämässään. Joka neljäs näkee niitä kuukausittain, arvioi parin vuoden takainen tutkimuskatsaus.

Alzheimerlääke auttoi tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa koehenkilöitä selkouniin. Koehenkilöistä nuori nainen onnistui unessa rullaluistelemaan tavaratalossa, kun oli ensin suunnitellut sitä valveilla.

”Luistelimme ystäväni kanssa pitkin käytäviä. Oli niin hauskaa, että upposin täysillä uneen mukaan”, 25-vuotias nainen kuvailee.

Unet olivat koehenkilöiden mukaan lääkkeen vaikutuksesta todentuntuisempia kuin ilman lääkettä. Yhdysvaltalainen tutkimus julkaistiin Plos One -lehdessä.

Kokeessa tutkijat harjoittivat yli 120 eri ikäistä koehenkilöä näkemään selkounia. Ryhmään oli valkoitunut ihmisiä, jotka muistavat unensa hyvin ja ovat kiinnostuneita selkounista.

He opettelivat tekniikoita, joiden pitäisi helpottaa selkouneen pääsyä. Pitkin päivää ja ennen nukkumaan menoa voi esimerkiksi toistella itselleen, että kun näen unta, muistan näkeväni unta.

Unia voi visualisoida eli harjoitella mielessään etukäteen. Selkouneen päästyään voi tehdä todellisuustestejä, kuten onnistuuko seinän läpi käveleminen tai leijuminen.

Lääkekokeessa, jota johti selkounien uranuurtaja Stephen LaBerge, koehenkilöt saivat galantamiinia. Sitä käytetään lievän tai kohtalaisen vaikean Alzheimerin taudin hoitoon.

Lääke terästää asetyylikoliinin määrää aivoissa. Asetyylikoliini huolehtii viestien välityksestä aivosolujen välillä, virkistää muistia ja kiihdyttää rem-unta. Juuri remvaiheessa ihminen näkee yleisimmin unia.

Suurimman annoksen galantamiinia saaneista 42 prosenttia pystyi kuvauksensa mukaan selkouniin. Osuus oli huomattavasti suurempi osa kuin muissa koeryhmissä.

Koehenkilöiden unta ei mitattu unilaboratorioiden laitteilla, joilla tallennetaan silmien liikkeitä ja elintoimintoja. Tulokset perustuivat koehenkilöiden kertomaan.

LaBerge seurasi kuitenkin toisessa tuoreessa tutkimuksessaan silmien liikkeitä unennäön aikana. Silmien liikkeet kiihtyvät rem-unen aikana.

Kun koehenkilöt siirtyivät selkouneen, he liikuttivat silmiään ennalta sovitusti vasemmalta oikealle. Sitten heidän piti seurata unensa kohteita, joita he olivat ennalta visualisoineet.

Silmät liikkuivat sulavasti, samoin kuin ihmisen seuratessa katseella todellista kohdetta. Kuviteltua kohdetta seuratessa silmät liikkuvat nykäyksittäin.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Kysely

Oletko nähnyt selkounta?

mdmx
Seuraa 
Viestejä5249
Liittynyt23.11.2009

Viikon gallup: Oletko nähnyt selkounta?

Lucid unet näen ehkä vähän samantyyppisenä kuin hypnoosin, niiden avulla voinee käsitellä asioita jotka eivät tule suoraan tietoisuuteen ja vaikuttaa siihen miten tietyt piirteet itsessään kokee. Mulla ne kuulu tiettyyn elämänvaiheeseen, olisinko ollut joku 25vuotias tjsp. Painajaisia oli, aika rajujakin jotka toistui samanlaisena lukuisia kertoja, pomppasin unissani sängyssä istumaan ja huusin ja uni vaan jatku ja jatku, näin päällekkäin unta ja todellisuutta. Kesti pitkään ennenkö uni lakkasi...
Lue kommentti