Kuva Mikko Väyrynen
Kuva Mikko Väyrynen

Haljusta tunteesta on jopa hyötyä. Se lisää yrittämistä ja ystävällisyyttä

Menestyjillä ei ole Suomessa helppoa, jos on uskominen puheita suomalaisten pinttyneestä kateellisuudesta. Kansallispahetta osoitellaan, kun media julkaisee rikkaiden verotiedot, kun osinkoverouudistus nimetään kateusveroksi ja kun filosofi Pekka Himasen raportti joutuu arvosteluryöpyn kohteeksi.

Mitään erityisen suomalaista kateudessa ei kuitenkaan ole. Ruotsissakin on oma kansallinen muunnelmansa. Länsinaapurit kutsuvat pahettaan kuninkaalliseksi kateudeksi, den kungliga avundsjukan, mikä antaa tunteelle ikään kuin valtiollisen aseman. Jo keskiaikainen Eerikin kronikka toteaa, että kateus ja saituus ovat tyypillisiä ruotsalaisia luonteenpiirteitä.

Mahtaako meikäläinen mielipaha toisen hyvästä juontaa Ruotsin vallan ajalta? Siinä tapauksessa se ei kylläkään enää olisi perisuomalaista. Onko se sitten peripohjoismaista? Tuskin, sillä vitsaus ei rajoitu Pohjoismaihin.

Pako ei pelasta menestyjää

Euroopan mahtitaloudessa Saksassakin puhutaan tyypillisestä saksalaisesta kateudesta. Britanniassa taas varakkaat uhkaavat lehtijuttujen mukaan lähteä pakoon kateuden kulttuuria. Tosin jos he yrittävät kanaalin yli Ranskaan, he joutuvat kohtaamaan saman kadehtivan tunnelman, mikäli ranskalaiset puheenvuorot pitävät paikkansa.

Kateutta pakenevien turvasatama voisi olla Yhdysvallat. Kerrotaan, että vapaan yrittämisen maassa ihmiset hyväksyvät naapurin menestyksen ja pitävät sitä kannustimena, joka rohkaisee itseäkin ponnistelemaan eteenpäin. Jotkut ovat kyllä näkevinään kaunaisuuden merkkejä myös sikäläisessä ilmapiirissä. Arvostelijoiden mukaan esimerkiksi oikeiston teekutsuliikettä ja vasemmiston Wall Streetin valtausliikettä motivoi kateus.

Vertailua on vaikea välttää

Maapallolta ei löydä paikkaa, missä toisen ihmisen onni ei kaihertaisi mieltä.
– Jos haluaa selvitä kokonaan ilman kateutta, pitää elää erakkona, ettei olisi ketään kehen verrata, ja sittenkin voi epäonnistua. Koska ihmisellä on mielikuvitusta, hän voi erakkonakin kuvitella, kuinka onnellisia toiset ovat. Muiden paremmuus voi elää vain omassa mielessä, muistuttaa tutkija Susanna Lundell Työterveyslaitoksesta.

Lundell on tutkinut kateutta työelämässä, jossa ihmiset kadehtivat muilta samoja asioita kuin siviilissäkin eli asioita, joita arvostavat mutta joita ei itsellä ole. Lisäksi kateeksi käyvät työelämän statussymbolit: kollegan urakehitys, matkat, koulutusmahdollisuus tai vaikka hyvät asiakassuhteet.

– Yleensä kateus kohdistuu niihin, joiden kanssa painimme samassa sarjassa, kuten työkaveriin, ystävään, naapuriin ja sisaruksiin. Takana on ajatus, että toisen hyvä kuuluisi minullekin. Kukaan tuskin tosissaan kadehtii kaukaisia kuninkaallisia, Lundell sanoo.

On väitetty, että tasa-arvon aatteelle perustuvat demokratiat ovat alttiita kateudelle, koska aina voi ajatella, että minulla pitäisi tasavertaisuuden nimissä mennä yhtä hyvin kuin toisilla. Nykyisissä oloissa kaverin menestys voi karvastella entistäkin herkemmin.

– Kaikenlaiset kilpailuasetelmat lisäävät vertailua, mikä luo uutta maaperää kateudelle. Samoin tekee aineellisen menestyksen ja yksilöllisyyden ylikorostaminen, Lundell sanoo.

Kateuskortti viuhuu tiuhaan

Jos kateus on yleismaailmallinen tunne, niin kateuskortti näyttää olevan yleisväline yhteiskunnallisessa keskustelussa. Joka puolella arvostelun kohteeksi joutunut menestyjä keksii syyttää vastapuolta kateelliseksi. Kun ongelma onkin arvostelijan salainen menestyksen himo, kritiikin voi jättää omaan arvoonsa.

Kateus voi naamioitua yleviin sanoihin, mutta yhtä hyvin kateudesta syyttely voi olla perustellun kritiikin mitätöintiä. Miten sitten tunnistaa, milloin moraalinen arvostelu peittelee vain salaista harmia ja milloin kyse on oikeutetusta arvostelusta?

– Objektiivisesti ymmärrettävät perustelut ratkaisevat, onko kyse puhtaasta kateudesta vai epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Epäreiluuden nostattama kiukku on eri asia kuin kateus, Lundell sanoo.

Rajanvetoa mietties­sä sopii muistaa, että kateus voi olla myönteinen voima, kuten on osoittanut hollantilainen Niels van de Ven.

Ensinnäkin kateus kannustaa ihmisiä ponnistelemaan kahta voimakkaammin haluamansa hankkimiseksi. Toiseksi yhdellä saralla kateuden korventamat voivat pyrkiä hankkimaan menestystä jollakin toisella elämänalueella. Kolmanneksi kateuden pelko tai sen lievittely tekee kadehditussa asemassa olevista auttavaisempia ja ystävällisempiä.

Taltuta kateus

Tunnista se. Opit tuntemaan itseäsi, ja kateuden ote hellittää.

Näe hyvä omassa elämässäsi.

Hanki henkisiä arvoja.

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2014.