Vaikka ilmaston lämpeneminen on päivänpolttava kysymys, niin joskus jääkausi tulee. Kuinka se kohtelee jätekapseleita? Mitä sen jälkeen?

Ydinvoima tuo myös ydinjätteet
Tietopaketti kertoo, mitä niille Suomessa tehdään 
Asiantuntijana koosteessa Esko Ruokola, Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija



Kuinka se kohtelee jätekapseleita? Mitä sen jälkeen?




Oletetaan, että se alkaa vuonna 45000. Ilmasto on toki viilennyt jo vuosituhannet ja routa työntänyt kylmän kouransa yhä syvemmälle kallioon, mutta tuolloin Olkiluodon katteeksi alkaa kertyä jäätä.

Jääpeite paksunee nopeasti, muutamassa sadassa vuodessa sitä on jo läpinäkymätön, yli kilometrin kerros. Vieläkin se kasvaa, kunnes yltää miltei kahteen kilometriin.

Jää painaa Olkiluotoa 25 000 vuotta. Maan sisässä ikirouta ulottuu lähes kahteensataan metriin, ja runsaat parisataa metriä sen alla uinuvat jätekapselit. Täällä olisi vähän lämpimämpää, mutta amerikiumien ja curiumien hohkaa ei kukaan ole aistimassa.

Pohjavedet pysyvät vakaasti paikoillaan.

Sitten jää alkaa huveta, aurinko lämmittää, sulavedet pulppuavat. Tämä vaihe kestää 10 000 vuotta. Sen aikana maakin voi antaa järähtäviä elonmerkkejä, kun jään paine hellittää ja jännitykset laukeavat.

Kun kaikki jää on sulanut, eletään vuotta 80000 - ainoita eläjiä täällä tosin lienevät veden mikrobit. Niillä on tilaa pullistella solujaan ja oikoa siimojaan aina vuoteen 125000, jolloin Olkiluodon kallio taas kohottautuu vedenpinnan ylle.

Sen jälkeen kierros alkaa alusta, pyörähtää leudon ajanjakson jälkeen vähitellen  kohti seuraavaa jääkautta.





Koska se tuhoaa soluja ja vahingoittaa niiden dna:ta.

Suuresta, yli yhden sievertin äkillisestä annoksesta tulee säteilysairaus. Neljää sievertiä (tuhat kertaa suomalaisen vuosiannos) pidetään hengenvaarallisena, mutta hyvä hoito saattaa pelastaa. 8-10 sievertin pika-annos tappaa väistämättä.

Säteilysairaudessa luuydin tuhoutuu eikä enää tuota verisoluja. Samoin tuhoutuu suoliston limakalvo.

Tšernobylin ydinturmassa henkilökunnasta ja palomiehistä toistasataa sairastui säteilystä, ja 28 kuoli parissa kuukaudessa. Sen sijaan laskeumalle altistuneista kukaan ei saanut sairauteen johtavaa annosta. Suomessa kukaan ei ole koskaan saanut sellaista.

Äkillisistä altistuksista koituu myös palovammoja, pahimmillaan kuolioon johtavia. Tällaisen saa, jos tarttuu vahvaan säteilylähteeseen.

Odottavan äidin altistus, esimerkiksi sädehoito, voi vaurioittaa sikiötä.

Pienikin säteilyannos voi aiheuttaa dna:han muutoksia, mutaatioita. Jos niitä kertyy solunjakautumiselle tärkeisiin geeneihin, voi seurata syöpä. Siksi säteilytyöntekijöille on suojarajat ja muiden altistus pyritään minimoimaan.

Muutamia vuosia altistuksen jälkeen saattaa ilmaantua leukemia. Muut syövät puhkeavat jopa vuosikymmenten päästä - jos ovat puhjetakseen.

Säteilyn aiheuttamia syöpiä on vaikea erottaa muista. Kolmannes meistä sairastuu elämänsä aikana joka tapauksessa syöpään, ja viidennes kuolee siiheen. Tšernobylin laskeuman on laskettu aiheuttavan Suomessa noin 500 syöpäkuolemaa 80 vuodessa. Samana aikana syöpään kuolee muista syistä miljoona suomalaista.











Marjut Vähänen






Sulamisvaihe kriittisin

Jos on hyvin epätodennäköistä, että jättijärähdys napsauttaa kapseleita kahtia, niin voi vaurio tulla vaivihkaakin. Hiipivän vihollisen nimi on korroosio. Se on tutkimuspäällikkö Vähäsen ominta aluetta: hän teki ennen Posivaan tuloaan Tampereen teknilliseen yliopistoon fysiikan lisensiaatintyönsä kuparin korroosiosta.

Kupari on erittäin niukasti korrodoituvaa, ja kuparikapselia on suojaamassa bentoniitti, joka imee rutkasti kosteutta lamellimaisen rakenteensa ohuihin väleihin. Voiko puskurin kestokyky ylittyä jääkauden aikana?

- Pahin tilanne olisi, että jääkauden jälkeiset sulavedet pääsisivät tunkeutumaan  syvälle kallioperään, Vähänen kertoo. - Tämä voisi aiheuttaa bentoniitin rapautumista.

Tarkoitus on selvittää tarkemmin pahimpia tapahtumakulkuja: voivatko ryöppyävät sulavedet huuhtoa pois bentoniittia, nostattavatko ne ehkä ylöspäin hyvin syvällä olevia suolaisia pohjavesiä, ja jos, niin miten tämä vaikuttaa jätekapseleiden korroosioon.

Mutta jos kapseli on kallioon pantaessa ehjä, edessämme olevien lauhkeiden vuosituhansien aikana silmä ei huomaisi viisisenttisen kupariseinän syöpymää, sillä sen arvioidaan enimmilläänkin jäävän millimetrin kymmenyksiin. Eikä korroosiosta välttämättä kannata huolestua jääkaudenkaan takia - ellei bentoniitti huuhtoudu tai kulu pois - koska silloin korroosion arvellaan nakertavan kuparia muutamia millejä 100 000 vuodessa.


Kestää jopa miljoona vuotta

Ennen pitkää kapselit luonnollisesti tuhoutuvat. Koska?

"Lukuun ottamatta viallisia kapseleita tai niitä, jotka murtuvat suurissa kallioliikunnoissa, kapseleiden odotetetaan kestävän yli miljoona vuotta", todetaan Posivan raportin tiivistelmäosiossa.

Entä jos kallioon pääsee sekundakapseli? Esimerkiksi sellainen, jossa hitsisaumassa on pieni, päällepäin näkymätön vika. Juuri tällaisesta syöpymisvaurio helpoimmin alkaa.

- Ei saa päästä, tutkimuspäällikkö Vähänen miltei kivahtaa. - Kapseleiden eheyden testauksen on oltava äärimmäisen tarkkaa. Tähän käytetään ainetta rikkomattomia menetelmiä, kuten esimerkiksi ultraääntä.

Silti turvallisuustutkimuksissa on otettava huomioon sekin vaihtoehto, että radioaktiivisia aineita jotenkin pääsisi kulkeutumaan ulos kapselista, ensin bentoniittiin ja sitten pohjaveteen. Kuinka ne kulkeutuvat? Voisivatko ne - ja mitä reittejä - päästä maan pinnalle? Paljonko becqurelejä eri radionuklideista nousisi?

- Kyllä tässä pitää miettiä kaikki pahimmat vaihtoehdot ja arvioida niiden todennäköisyydet ja seuraukset, Vähänen toteaa. Hän myös painottaa, että turvallisuusanalyysissä perusperiaate on yliarvioida epävarmuuksista ja tiedon puutteesta aiheutuvat riskit. Tämä koskee myös radionuklidien kulkeutumista, jota arvioidaan tarkemmin evoluutioraportin 2009 päivittyvässä versiossa.


Kaikkea ei voi ennakoida

Turvallisuusanalyysi on jossittelun laji, jossa mielikuvituksellinen  pessimismi on hyväksi avuksi: kuvittele pahin ja vielä vähän liioittele.

Entä jos tulevaisuuden olkiluotolainen joskus jääkauden mentyä, sanotaan nyt vaikka Aleksis Kiven päivänä eli 10. lokakuuta 152007, päättää porata reiän kallioon? Paikka on niin tavanomainen, että tuskin hän kultaa on kaivamassa. Tekeepä vaan perhekunnalleen porakaivon, tärskäyttää sen 400 metriin ja onnistuu osumaan keskelle kapselia. Tällaisellekin vaihtoehdolle on mahdollista laskea todennäköisyys.

Jossittelua voi jatkaa ja jatkaa - jopa typeryyteen asti. Miltei mikä tahansa voi olla mahdollista, mutta olennaista on kysyä, kuinka todennäköistä se on. Lottovoittajia on meistä harva.

Tulevaisuuden ihmisten toimet - vaikka niitä lähivuosina turvallisuusanalyytikot miten miettivät - jäävät väistämättä sumeiksi. Pystymme hahmottamaan menneisyyttä parhaimmillaan joitakin vuosituhansia, mutta tulevaisuutta on vaikea ennustaa vuosisadaksikaan. Luonnonlait hallitsemme paljon paremmin kuin ihmismielen oikut, halut ja saavutukset.

Mutta jos nyt yritetään ajatella edes lähipolvia - tai edes tuhansien vuosien päähän - niin joka tapauksessa on turvallisempaa, että ydinjätteet ovat kallion uumenissa kuin peltivarastoissa maan pinnalla. Se on myös reilua.


Ydinjätteistä enemmän

Ydinturvallisuus. Toim. Jorma Sandberg. Säteilyturvakeskus 2004. 418 s. Kirja kuuluu STUKin julkaisemaan sarjaan Säteily- ja ydinturvallisuus.

STUKin esitteet:
Ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuus, 2002.
Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset, 2000.
Säteilyn terveysvaikutukset, 2005.
Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten jätehuolto. Yhteenveto vuoden 2006 toiminnasta.
Posivan raportti, 2007.


Paljon lisätietoa verkkosivuilla:
http://www.posiva.fi/
http://www.stuk.fi/ 
http://www.skb.se/




 

Tulevaisuuden työelämässä menestyy ihminen, joka on opetellut oppimaan uutta nopeasti. Kuva: iStock

Kannattaa ryhtyä oman elämänsäi futurologiksi, sillä työ menee uusiksi muutaman vuoden välein.

Maailma muuttuu, vakuuttaa tulevaisuudentutkija, Fast Future Research -ajatushautomon johtaja Rohit Talwar. Elinikä pitenee, työvuodet lisääntyvät. Tiede ja teknologia muuttavat teollisuutta ja työtehtäviä. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy.

– Kun nämä tekijät yhdistetään, on järjellistä väittää, että tulevaisuudessa työ tai ura voi kestää 7–10 vuotta, ennen kuin pitää vaihtaa uuteen. 50–70 vuoden aikana ihmisellä siis ehtii olla 6–7 ammattia, Talwar laskee.

Ole valpas

Millaisia taitoja parikymppisen sitten kannattaisi opetella, jotta hän olisi kuumaa kamaa tulevaisuuden työmarkkinoilla?

– Sellaisia, joiden avulla hän kykenee hankkimaan jatkuvasti uutta tietoa ja omaksumaan erilaisia rooleja ja uria, Talwar painottaa.

– Esimerkiksi jonkin tietyn ohjelmointikielen, kuten Javan tai C++:n, taitaminen voi olla nyt tärkeää, mutta ne korvautuvat moneen kertaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoin uusimpien biokemiallisten tutkimusmenetelmien osaaminen on nyt hottia, mutta nekin muuttuvat moneen kertaan 20 vuodessa, Talwar selittää.

Siksi onkin olennaista opetella oppimista, nopeita sisäistämistekniikoita ja luovaa ongelmanratkaisua. – Pitää myös opetella sietämään tai "hallitsemaan" mutkikkaita tilanteita ja tekemään epävarmojakin päätöksiä. Myös tiimityö ja oman terveyden hallinta ovat tärkeitä, Talwar listaa.

– Näiden taitojen opettelua pitäisi painottaa niin koululaisille kuin viisikymppisille, hän huomauttaa. Elinikäinen oppiminen on olennaista, jos aikoo elää pitkään.

Jokaisen olisikin syytä ryhtyä oman elämänsä futurologiksi.

– Ehkä tärkeintä on, että jokaista ihmistä opetetaan tarkkailemaan horisonttia, puntaroimaan orastavia ilmiöitä, ideoita ja merkkejä siitä, mikä on muuttumassa, ja käyttämään tätä näkemystä oman tulevaisuutensa suunnitteluun ja ohjaamiseen, Talwar pohtii.

Oppiminenkin muuttuu

Rohit Talwar muistuttaa, että ihmisen tapa ja kyky oppia kehittyy. Samoin tekee ymmärryksemme aivoista ja tekijöistä, jotka vauhdittavat tai jarruttavat oppimista.

– Joillekin sosiaalinen media voi olla väkevä väline uuden tiedon sisäistämiseen, toisille taas kokemukseen nojaava tapa voi olla tehokkaampi, Talwar sanoo. Ihmisellä on monenlaista älyä, mikä mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Uskon, että oikealla tavalla käytetyt simulaatiot ja oppimistekniikat voivat nopeuttaa olennaisten tietojen ja taitojen omaksumista.

– Toisaalta olen huolissani siitä, että ihmisten kyky keskittyä yhteen asiaan heikkenee ja jokaisella tuntuu olevan kiire. Nopeampi ei aina tarkoita parempaa.

Talwarin mukaan nyt täytyykin olla tarkkana, että uusilla menetelmillä päästään yhtä syvään ja laadukkaaseen oppimiseen kuin aiemmin.

– Kukaan ei halua, että lentokoneinsinöörit hoitaisivat koko koulutuksensa Twitterin välityksellä, Talwar sanoo. – Ja ainakin minä haluan olla varma, että sydänkirurgini on paitsi käyttänyt paljon aikaa opiskeluun myös harjoitellut leikkaamista oikeilla kudoksilla, ennen kuin hän avaa minun rintalastani!

Elinikä venymässä yli sataan

Väkevimpiä tulevaisuutta muovaavia seikkoja on se, että ihmiset elävät entistä pidempään.

– Kehittyneissä maissa keskimääräinen eliniän odote kasvaa 40–50 päivää vuodessa. Useimmissa teollisuusmaissa nopeimmin kasvaa yli kahdeksankymppisten joukko, Rohit Talwar toteaa.

– Joidenkin väestöennusteiden mukaan alle viisikymppiset elävät 90 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaiksi tai yli. Ja lapsemme elävät 90 prosentin todennäköisyydellä 120-vuotiaiksi, hän jatkaa.

Tämä tarkoittaa Talwarin mukaan sitä, että ihmisten pitää työskennellä 70-, 80- tai jopa 90-vuotiaiksi, mikäli aikovat elättää itsensä. – Puhumme siis 50–70 vuoden pituisesta työurasta, hän kiteyttää.

– Tiedämme, että nykyeläkkeet eivät tule kestämään – nehän on yleensä suunniteltu niin, että ihmiset eläköityvät 65-vuotiaina ja elävät sen jälkeen ehkä 5–10 vuotta. Nykyisillä järjestelmillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa eläkettä, joka jatkuu 20–40 vuotta työnteon lopettamisen jälkeen.

 

10 globaalia muutosvoimaa

  • väestömuutokset
  • talouden epävakaus
  • politiikan mutkistuminen
  • markkinoiden globaalistuminen
  • tieteen ja teknologian vaikutuksen lisääntyminen
  • osaamisen ja koulutuksen uudistuminen
  • sähköisen median voittokulku
  • yhteiskunnallinen muutos
  • luonnonvarojen ehtyminen

10 orastavaa ammattia

  • kehonosien valmistaja
  • lisämuistikirurgi
  • seniori-iän wellnessasiantuntija
  • uusien tieteiden eetikko
  • nanohoitaja
  • avaruuslentoemäntä
  • vertikaaliviljelijä
  • ilmastonkääntäjä
  • virtuaalilakimies
  • digisiivooja

Lähde: Rohit Talwar, The shape of jobs to come, Fast Future 2010.
Futurologi Talwarin Fast Future Research laati tutkimuksen tulevaisuuden ammateista Britannian hallituksen tilauksesta.

Ikihitti: sairaanhoitaja

2010-luvun nopeimmin kasvavista ammateista kolmasosa kytkeytyy terveydenhoitoon, mikä heijastaa väestön ikääntymistä, arvioi Yhdysvaltain työministeriö 2012.

Eurostatin väestöskenaarion mukaan vuonna 2030 EU:n väestöstä neljännes on yli 65-vuotiaita. Suomen väestöllinen huoltosuhde, työllisten määrä verrattuna työvoiman ulkopuolisiin, on samassa laskelmassa tuolloin EU-maiden epäedullisin.

Kirsi Heikkinen on Tiede-lehden toimittaja.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

getalife.fi 

Maailman ensimmäisellä tulevaisuuden työelämän simulaatiolla voit kokeilla opiskelu- ja elämänvalintojen mahdollisia seurauksia parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Toteuttaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopistossa yhteistyökumppaneineen. 

Avoimet työpaikat 2032

Tämänkaltaisia töitä visioi brittiläinen tulevaisuudentutkija Rohit Talwar.

 

Wanted:

Virtuaalimarkkinoja!

Myy itsesi meille, heti.
U know what 2 do. Shop&Sell Inc.

 

3D-velhot

Me Wizarsissa teemme tajunnanräjäyttävää viihdettä koko pallomme tallaajille. Kehitämme nyt uutta reality-virtuaalipeliä, ja joukostamme puuttuu kaltaisemme hullu ja hauska hologrammisti sekä hauska ja hullu avatar-stylisti Jos tunnistat itsesi ja haluat meille hommiin, osallistu hakuroolipeliin ww3.wizars.com
Jos kysyttävää, @kuikka

 

Sinä sähköinen seniori, tule

digisiivoojaksi

Muistatko vielä Windowsin, Androidin tai iOSin? Jos, niin tarvitsemme sinua!
Tarjoamme yrityksille ja yksityisille retrodatan seulomis- ja päivityspalvelua, ja kysyntä on ylittänyt huikemmatkin odotuksemme. Haemme siis tiedostosekamelskaa pelkäämättömiä datakaivajia ja retrokoodareita Asiakkaidemme muinaisten kuva- ja tekstitiedostojen läpikäymiseen.
ww3.datadiggers.com

 

Impi Space Tours
vie vuosittain tuhansia turisteja avaruuteen.
Retkiohjelmaamme kuuluvat painottomuuslennot, kuukamarakävelyt sekä avaruusasemavierailut.
Jos olet sosiaalinen, monikielinen, energinen, palveluhenkinen ja tahtoisit taivaallisen työn, tule meille

avaruusmatkaoppaaksi!

Matkaan pääset heti seuraavalla lennollamme, joka laukaistaan Lapista 13.4.2032.
Ota siis kiireesti meihin yhteyttä:
@impispacetours.ella tai ww3.impispacetoursrekry.com

 

Jatkuva pula pätevistä
robottimekaanikoista.
ww3.fixarobo.com

 

Global Climate Crisis Management GCCM Inc
ratkoo ilmastonmuutoksen aiheuttamia paikallisia kriisejä Maan joka kolkalla.
Toimeksiantojen lisääntyessä tarvitsemme palvelukseemme

mikroilmastonkääntäjiä

Edellytämme ilmastonmuokkauksen ja hiilidioksidivarastoinnin uusimpien menetelmien erinomaista hallintaa. Tarjoamme ison talon edut ja vakituisen työn.
Hae: ww3.GCCMrekry.com

 

Pohjois-Euroopan sairaanhoitopiiri
North European Hospital District NEHD pitää huolta 80-miljoonaisen väestönsä terveydestä. Etsimme nyt osaavia

Sairaanhoitajia
Avoimia virkoja 156. Gerontologiaan erikoistuneet etusijalla.

Kyborgiaan erikoistuneita kirurgeja
Avoimia virkoja 31, joista 20 muisti-implanttien istuttajille.

Etälääketieteen erikoislääkäreitä
Avoimia virkoja 42.

Elinkorjaajia
Avoimia paikkoja 51. Edellytyksenä kantasoluteknikon ja/tai biosiirrelaborantin tutkinto.

Virtuaaliterapeutteja
Avoimia virkoja 28.

Lisätietoja ja haastattelurobotti ww3.nehdrekry.com

 

Etsimme vapaaehtoisia

likaajia

Euroopan terveydenedistämisorganisaation ja BeWell Pharmaceutics -yhtiön hankkeeseen, joka testaa julkisille paikoille levitettyjen hyötymikrobien tehokkuutta sairauksien ehkäisyssä.
ww3.likaonterveydeksi.org

 

Meissä on itua!™
Urbaanifarmarit tuottavat lähiruokaa puistoissa ja kerrostaloissa.
Viljelemme kattoja, parvekkeita ja seiniä. Vapaasti seisovia pystyporraspalstojamme voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan.

Etsimme uusia

vertikaaliviljelijöitä

vihreään joukkoomme. Toimimme sovelletulla franchising-periaatteella: saat meiltä lisenssiä vastaan hyvän maineen, brändinmukaiset vesiviljelyalustat ja seiniin/katoille kiinnitettävät pystypeltopalstarakenteet pystytys- ja viljelyohjeineen. Viljelykasvit voit valita makusi mukaan. Sadon – ja sen myynnistä koituvan rahan – korjaat sinä!
Lue lisää ja ilmoittaudu ww3.urbaanifarmarit.org, someyhteisö: @urbaanifarmarinet

Uutuus
Laajennamme valikoimaamme ravintokasveista hiilidioksidinieluihin, joista peritään asiakkailta hiilidioksidijalanjäljen pienennysvastiketta. Jos haluat erikoistua mikroilmastotekoihin, osallistu online-infotilaisuuteemme ww3.urbaanifarmarit.org

 

Finnaerotropolis BusinessWorld
Businessmaailmamme sisältää Helsingin Metropolin lentokentän lisäksi 15 hotellia, neljä elokuvateatteria, kolme lääkäriasemaa, viisi hyperostoskeskusta, 160 toimistoa, kolme toimistohotellia, kylpylän, uimahallin, hiihtoputken, hevostallin ja sisägolfkentän.
Palkkaamme kunnossapitoyksikköömme tehokkaita

pandemianehkäisyyn

perehtyneitä siivoojia (vuorotyö)

sekä liikennevirtahallintaan järjestelmällisiä

logistikkoja

Klikkaa: ww3.finnaerotropolis.fi

 

Bioverstas
Valmistamme eksoluurankoja, vaihtoelimiä ja kehonosia. Hittituotteitamme ovat kantasoluista kasvatetut maksat sekä orgaaniset polvinivelet ja -kierukat.
Haemme nyt raajapajallemme

uusiokäden kasvatukseen erikoistunutta molekyylibiologia

Osaat erilaistaa ja kasvattaa kantasoluista koko yläraajan olkavarresta sormenpäihin. Viljelemäsi luut ja lihakset ovat lujia ja vahvoja mutta valmistamasi ihokudos kimmoisaa ja joustavaa. Tule ja näytä taitosi laboratoriossamme.
Näyttökokeet 10.3.2032 klo 12, osoitetiedot ja tulo-ohjeet sovelluksella gps.bioverstas

Kevään ihme pilkottaa pienissä sanoissa.

Talven jäljiltä väritön maisema herää eloon, kun iloista vihreää pilkistelee esiin joka puolelta.

Tätä kasvun ihmettä on aina odotettu hartaasti, ja monille ensimmäisille kevään merkeille on annettu oma erityinen nimityksensä, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn kasvilajiin vaan nimenomaan siihen, että kysymys on uuden kasvun alusta.

Kasvin, lehden tai kukan aihetta merkitsevä silmu on johdos ikivanhaan perintösanastoon kuuluvasta silmä-sanasta. Myös kantasanaa silmä tai tämän johdosta silmikko on aiemmin käytetty silmun merkityksessä.

Norkko on ilmeisesti samaa juurta kuin karjalan vuotamista tai tippumista merkitsevä verbi ńorkkuo. Myös suomen valumista tarkoittava norua kuulunee samaan yhteyteen. Rennosti roikkuvat norkot näyttävät valuvan oksilta alas.

Lehtipuun norkkoa tai silmua merkitsevällä urpa-sanalla on laajalti vastineita itämerensuomalaisissa sukukielissä, eikä sille tunneta mitään uskottavaa lainaselitystä. Näin ollen sen täytyy katsoa kuuluvan vanhaan perintösanastoon.

Nykysuomalaisille tutumpi urpu on urpa-sanan johdos, ja samaa juurta on myös urpuja syövän linnun nimitys urpiainen.

Urpa-sanan tapaan myös vesa on kantasuomalaista perua, koskapa sana tunnetaan kaikissa lähisukukielissä.

Taimi-sanaa on joskus arveltu balttilaiseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on, että se on kielen omista aineksista muodostettu johdos. Samaa juurta ovat myös taipua- ja taittaa-verbit.

Itu on johdos itää-verbistä, joka on ikivanha indoeurooppalainen laina. Oras puolestaan on johdos piikkiä tai piikkimäistä työkalua merkitsevästä indoiranilaisesta lainasanasta ora. Verso on myös selitetty hyvin vanhaksi indoiranilaiseksi lainaksi.

On mahdollista, että maanviljelytaitojen oppiminen indoeurooppalaisilta naapureilta on innoittanut lainaamaan myös viljakasvien alkuihin viittaavia sanoja.

Kevään kukkiva airut on leskenlehti. Vertauskuvallinen nimi johtuu siitä, että kasvi kukkii suojattomana ilman lehdistöä, joka nousee esiin vasta kukkimisen jälkeen. Vaatimattomasta ulkonäöstä huolimatta leskenlehden ilmestyminen on pantu visusti merkille, ja sille on kansankielessä kymmeniä eri nimityksiä. Yksi tunnetuimmista on yskäruoho, joka kertoo, että vanha kansa on valmistanut kasvista rohtoja etenkin hengitysteiden tauteihin.

Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2018